Syksyllä
kerhomme järjesti yhteistyössä Turunmaan Kennelyhdistyksen kanssa
toimintapäivän jonka sisältö oli erittäin painavaa asiaa ja luennoitsijat
asiantuntijoita. Aamupäivällä neurologi Sigitas Cizinauskas eläinsairaala
Aistista luennoi koirien epilepsiasta ja päivällä käyttäytymisneuvoja ja
ongelmakoirakouluttaja Tanja Karpela luennoi ongelmakoiran koulutuksesta.
Tanja Karpela, Kaer Oy
Referoin
tässä ensimmäisessä osassa Karpelan luennosta koulutuksen yleisperiaatteet.
Seuraavassa ja kolmannessa osassa keskityn eroahdistukseen ja remmirähjäämiseen
liittyviin seikkoihin. Tanja Karpela on koulutukseltaan eläintenkouluttaja,
koulutusohjaaja ja ongelmakoirakouluttaja. Hänen ja Janne Erolan perheyritys
KAER Oy järjestää koirakoulutuksia käyttäytymistieteisiin perustuvilla
menetelmillä ja tarjoaa laadukasta ja yksilöllistä koirahoitolapalveluita.
Tämän lisäksi KAER Oy tekee aktiivisesti eläinsuojelutyötä erityisesti Suomen
koirien turvakoti ry:n ja muiden Suomessa toimivien eläinsuojeluyhdistysten
kanssa. Yhdistys auttaa pahoinpideltyjä, pentutehtailtuja ja kaltoin kohdeltuja
koiria uuden elämän alkuun. Tämän lisäksi he pitävät ilmaisia luentoja
esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa koirien pidosta, huolehtimisesta,
koulutuksesta sekä kommunikoinnista. Tanjan erityisosaamista ovat
ongelmakoirien koulutus sekä hajukoirien koulutus erilaisiin tehtäviin.
Koira koulutuksen suunnittelussa huomioitavaa.
Kun
lähdetään kouluttamaan tai purkamaan ongelmakoiran käyttäytymistä, huomioidaan
koiran sekä fyysinen että psyykkinen tila, sekä ohjaajan mekaaniset taidot ja
kyky kommunikoida koiran kanssa. Koiran kykyyn oppia vaikuttavat useat eri
tekijät, kuten koiran terveydentila, aiemmat kokemukset, perimä, mieltymykset
tai pelot, stressi, laji- ja rotuominainen käytös jne. Jos koira on kivulias
tai sairas, sen oppiminen vaikeutuu tai voi jopa estyä kokonaan. Onkin tärkeää
aina varmistaa ensin, ettei häiriökäytöksen taustalla ole kipua. Koira oirehtii
kipuaan yksilöllisesti eri tavoin kuten esim. aggressiivisuudella, liikkumisen
välttelynä, levottomuudella, ärtyneisyydellä, ylivilkkaudella, venyttelyn
vähentämisellä tai kosketuksen sävähtämisellä. Koirat ovat taitavia
piilottamaan kipunsa ja siksi kivun tunnistaminen häiriökäytöksen taustalta voi
olla erittäin vaikeaa. Tärkeintä on huomata koiran käytöksen muutos verrattuna
koiran aikaisempaan normaaliin olemukseen.
Ongelmakoirakoulutuksen suunnittelua
Huomioi:
- koiran fyysinen ja psyykkinen tila
- ohjaajan mekaaniset taidot
- ohjaajan kyky kommunikoida koiran kanssa.
Koiran kykyyn oppia vaikuttaa
- koiran terveydentila
- aiemmat kokemukset
- perimä
- mieltymykset
- pelko
- stressi
- laji- ja rodun ominainen käytös
Koiran stressi
Normaali
stressitasojen vaihtelu kuuluu meidän kaikkien elämään, myös koirien.
Pitkittynyt kohonnut stressitila voi johtaa ongelmiin arjessa ja kouluttaminen
on usein silloin hankalaa ja hedelmätöntä. Pitkittynyttä stressitilaa voivat
aiheuttaa esim. kipu, vamma, sairaus, pelko, liian lyhyt palautumisaika, liian
vähän tai liikaa tekemistä, pelottavat koulutusmenetelmät tai jännite perheen
muiden eläinten kesken.
Joskus stressiä aiheuttaa koiran omistajan kova treeni
innokkuus, jos riittävästä palautumisajasta ei huolehdita. Onkin tärkeää
huolehtia että treenien välillä on aina riittävästi aikaa koiran palautumiselle.
Koira oireilee stressiä monin eri tavoin kuten esim. läähätyksenä vaikka ei ole
kuumissaan tai hengästynyt, hermostuneisuutena. Keskittymiskyky voi olla heikko
tai iho voi hilseillä runsaasti ja karvaa lähteä paljon, vaikka ei ole
karvanlähtöaika. Koira saattaa tehdä tarpeensa sisälle vaikka on oppinut
aikanaan sisäsiistiksi, se voi tuhota paikkoja tai häiriökäyttäytyä muilla
tavoin. Lisäksi koiralla voi olla toistuvia liikkeitä kuten oman hännän
jahtaamista ja edestakaisin ravaamista.
Koiran pelko
Koiran pelokkuus tai varautuneisuus voi
ilmetä monin tavoin. Pelko voi olla peritty ominaisuus, kokemusperäistä tai näiden
yhdistelmä. Pelokas koira voi käyttäytyä hyökkäävästi, haukkua vimmatusti,
koira voi yrittää piiloutua ja vetäytyä tilanteista, purra tai näykkiä,
jäykistyä tai hidastella jne. Pelokkaalla koiralla puolustautumisen tarve nousee
herkemmin esille. Koiran pelkoa voidaan usein hoitaa poisherkistämisen ja
vastaehdollistamisen avulla. Pyri auttamaan koiraa tarjoamalla turvallinen
ilmapiiri ja ympäristö ja etene siedättämisessä kärsivällisesti pienin paloin.
Ronski koiran vieminen pelottavaan tilanteeseen ilman poisherkistämistä ja
vastaehdollistamista saattaa vain kasvattaa pelkoa entisestään. Pelkoa
hoidettaessa on myös muistettava että koira yleistää pelkonsa herkästi
kattamaan myös muita pelottavassa tilanteessa havaitsemiaan asioita.
Tarvittaessa kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa lääkevalmisteiden
käytöstä koulutuksen tukena.
Koiran oppiminen tapahtuu koko ajan
Täytyy muistaa että koira oppii koko ajan, myös
silloin kun me emme opeta tai kun koira epäonnistuu tehtävässään.
Epäonnistumiset vahvistavat epäonnistumista, pyri siis aina siihen että
koiralla on mahdollisuus onnistua tehtävässään eli aseta aina harjoitteen
kriteeri sopivalle tasolle koiran osaamistasoon nähden. Siten koiralla on
mahdollisuus onnistua ja se oppii näin tehokkaammin. Vähitellen koiran
osaamisen edistyessä harjoituksen kriteeriä nostetaan. Jos koira yhdistää pelon
johonkin tehtävään, muistijäljet voivat olla arvaamattomia ja johtaa
arvaamattomaan ja epätoivottuun käytökseen. Lisäksi suhde koiraan voi tuolloin
heikentyä ja johtaa osaltaan jälleen ei-toivottuun käytökseen.
Koiran elekieli
Edellä
mainitun takia Karpela muistuttaa, että kouluttaisimme aivoilla eikä
lihaksilla. On tärkeää oppia ”puhumaan” koiraa eli oppia ymmärtämään koiran
hienovaraista signaalikieltä sekä oppia käyttämään omaa kehonkieltämme koiralle
ymmärrettävällä, turvallisella ja luottamusta herättävällä tavalla.
Kehonkielemme tulisi olla yhtä vihje- eli käskysanamme kanssa. Usein
kuvittelemme kehonkielemme tarkoittavan koiralle jotakin, jota se ei
todellisuudessa tarkoita. Tällöin koiralle saattaa syntyä ongelma, kumpaa
totella - sanallista vihjesanaa vai kehonkielen viestimää vihjettä. Helposti
tulee tehtyä asioita mitä ei ajattele koiran kannalta. Esimerkiksi tervehtiessä
vierasta koiraa tulee vahingossa vaikkapa kumarrettua koiran yli tai ojennettua
kättä kohti vierasta koiraa ja tuijotettua sitä tiiviisti silmiin. Pelokkaalle
ja aralle koiralle nämä ihmisen eleet voivat olla hyvinkin uhkaavan ja
pelottavan oloisia eivätkä turvallisuutta ja luottamusta herättäviä.
Koiran rauhoittavat signaalit
Koiran
hienovaraista signaalikieltä kutsutaan usein rauhoittaviksi signaaleiksi.
Rauhoittavilla signaaleilla koira pyrkii esim. välttämään konflikteja ja
ylläpitämään rauhaa. Tyypillisiä rauhoittavia signaaleja ovat muun muassa
huulten ja kuonon nopea nuolaisu, haukottelu tai hidastelu tietyissä
tilanteissa. Myös kasvojen tai katseen kääntäminen pois kohteen suunnasta ovat
rauhoittavia signaaleja. Jos ihmiseltä jää huomaamatta tai ymmärtämättä nämä
hienovaraiset eleet, voi koulutus olla hedelmätöntä tai koira saattaa turvattomuuttaan
siirtyä näkyvämpiin eleisiin kuten murina tai irvistely.
Luo hyvät olosuhteet koiralle oppia
Onkin
tärkeää luoda koulutustilanteesta koiralle turvallinen ja palkitseva tilanne,
jotta koiralla olisi parhaat mahdollisuudet oppia sekä pyrkiä ymmärtämään mitä
koira yrittää meille kertoa sillä ainoalla kielellä jonka se taitaa.
Koulutuksen kulmakivet ovat ajoitus, vahvistetiheys ja kriteeri. Lisäksi on
huomioitava tarkasti palkkion laatu, palkkion suunta ja ohjaajan mekaaniset
taidot. Nämä ovat helppoja ymmärtää teoriassa, mutta vaativat käytännön
harjaantumista ohjaajalta onnistuakseen. Esimerkiksi annatko palkan niin, että
vahvistat oikeasti sitä käytöstä jota halusit. Vai oliko ajoitus hitusen
myöhässä jolloin vahvistit kyllä jotakin, mutta et välttämättä käytöstä jota
tarkoitit vahvistettavan. Usein asetamme kriteerin liian vaikeaksi koiralle,
jolloin sillä ei ole mahdollisuuksia onnistua. Ympäristössä saattaa olla
esimerkiksi liikaa häiriöitä koiran osaamistasoon nähden, jolloin koira ei enää
kykene keskittymään harjoitukseen.
Rajaa ympäristö
Ympäristön
rajaaminen häiriöistä onkin aluksi tärkeää ja häiriöitä lisätään vasta koiran
edistymisen myötä. Tavallinen kompastuskivi on myös yleistämisen puute.
Harjoitellaan vain koulutuskentällä tai kotona, mutta ei muualla. Opetettavat
käytökset tulisi harjoitella useissa erilaisissa ympäristöissä, jotta koira
taitaa opitun kaikkialla, eikä vain esimerkiksi tutulla koulutuskentällä.
Koulutus olisi aina hyvä suunnitella etukäteen ja pilkkoa opetettava asia
riittävän pieniin osasiin. Osaset opettamalla luodaan käytöksiä ja näin
jatkossa koiralle voidaan opettaa pitkiäkin käytösketjuja. Palkkioksi on
tärkeää valita sellainen palkka, joka luo tarvittavan tunnetilan harjoitusta
varten ja jonka koira kokee palkitsevaksi. Eli jos koiralle opetetaan
rauhoittumista, on hyvä valita palkka joka ei kiihdytä koiraa.
Varusteet
Koulutuksessa
kannattaa huomioida myös varusteet. Kaulapannan tulisi olla vähintään kahden
kaulanikaman levyinen ja normaali vahva talutushihna on hyvä. Hyvin istuvat
valjaat ovat hyvä valinta, sillä valjaissa ei tule koiran kaulaan mahdollisen
nopean vedon aiheuttamaa kipua/vammaa. Hyvin istuvat valjaat eivät myöskään
paina koiran kaulassa sijaitsevaa pehmytkudosta. Karpelan mukaan koiralle olisi
hyvä opettaa perustaitoja kuten: 1) Luopumisen taito kielletyistä tavaroista ja
käytöksistä 2) Lähellä pysymisen taito, jotta koira oppii pysyttelemään
omistajansa lähellä eri tilanteissa ja ympäristöissä 3) oppia rauhoittumaan
omalle paikalle tai erilaisissa tilanteissa 4) Kohdetyöskentelyä. Näiden
perustaitojen avulla on kätevää opettaa arjessa tarvittavia käytöksiä kuten varma
luoksetulo, seuraaminen, sivulle tulo ja rauhoittuminen, jota tarvitaan
esimerkiksi eläinlääkärikäynnillä. Lisäksi koiralle opetetaan luopumisen taidon
avulla muun muassa mikä on sallittua ja mikä ei.
Koiran hyvinvointi
On myös
tärkeää huolehtia että koiralla on kotona oma rauhoittumispaikka jossa koiraa
ei häiritä, että koira saa riittävästi virikkeitä ja ruokarauhan. Koiran on
myös saatava nukkua riittävästi ja rauhallisessa paikassa. Yleisimpiä
käytösongelmia koirilla ovat hihnassa vetäminen, vieraiden koirien kohtaamis-
eli ohitusongelmat, eroahdistus jne. Karpela keskittyi meidän toivomuksesta
eroahdistuksen ja huonon remmikäytöksen selvittämiseen. Eroahdistus on Karpelan
mukaan yksin olon pelkoa. Eroahdistus on eri asia kuin pelkkä turhautuminen,
vaikka näillä kahdella onkin osin samankaltaisia oireita. Turhautuminen
tarkoittaa että koiralla on tylsää yksin, ja ratkaisuksi riittääkin usein silloin
erilaisten virikkeiden tarjonta koiralle.
Koiran eroahdistus
Eroahdistuksessa pelkkä virikkeiden
tarjonta ei riitä hoidoksi, vaan on hoidettava ongelman perimmäistä syytä eli
yksinolon pelkoa. Eroahdistuksesta kärsivä koira saattaa kiertää yksin
ollessaan kotia levottomasti ympäriinsä, vinkua ja ulvoa. Se saattaa tuhota
paikkoja ja tavaroita, tehdä tarpeensa sisälle jne. Pelokkuus on vahvasti
periytyvä ominaisuus, jolloin koira on alttiimpi erilaisille peloille ja
saattaa olla luonteeltaan muutoinkin arka. Kyse voi olla myös kokemusperäisestä
pelosta eli koira on jossain vaiheessa kokenut yksin ollessaan pelkoa syystä
tai toisesta ja mieltänyt näin yksinolon pelottavaksi ja epämukavaksi asiaksi.
Jotta kokemusperäiseltä pelolta vältyttäisiin, olisi koira hyvä opettaa jo pienestä
pennusta lähtien pienin askelin ja siten, että pennulla on turvallinen olo. On
hyvä aina itse myös pysyä rauhallisena, jotta koira ei hätäänny siksi, että
ihminen voivottelee tai hössöttää hätääntyneenä ympäriinsä. Jos koiralla on jo
eroahdistus, on tärkeää poistaa pelon laukaiseva tekijä eli triggeri.
Laukaisevia tekijöitä voi olla useita. Lisäksi aloitetaan johdonmukainen ja
kärsivällinen koulutus, jotta koira mieltäisi yksinolon turvalliseksi asiaksi
ja yksinolon aikaa pidennetään erittäin kärsivällisesti vähitellen. Kirjoitan koulutuksesta lisää myöhemmin,
joten säästän metodin tarkan selvityksen tuonnemmaksi.
Seuraavaksi hihnakäyös
Hihnakäytösongelmat
näkyvät muun muassa vetämisenä, voimakkaana haukkumisena esim.
ohitustilanteissa, riehumisena, hyökkäämisenä erilaisia kohteita kohti tai
liiallisena innokkuutena tervehtiä koko maailmaa hyppimällä ja loikkimalla
vieraita vasten. Hihnaharjoittelu olisi hyvä aloittaa jo pienestä pennusta,
mutta taitoa voi opettaa myös vanhemmalle koiralle, jos harjoittelu on jäänyt
vähiin pentuaikana. Mitä paremmin koira on opetettu arjen taitoihin, sitä
paremmat edellytykset sillä selvitä arjessa ja välttyä vahingoilta.
Ongelmakoira ei välttämättä olekaan se ongelma.
Teksti Annika Kontturi-Salmi
Julkaistu Lurppa nro 1/2019. Lounaissuomen spanielikerho.
Otsikot ja yhteenvedot 4.5.2019