Syksyn vaarat

Alkuperäinen teksti julkaistu Lurpassa nro 3/2021. Muokattu 19.10.2021

Kaikkina vuodenaikoina voi tapahtua mitä vahinkoja vaan, mutta luonnollisesti yritämme ennakoida jotta mitään ei sattuisi. 

Syksyisin tuleekin mieleen myös toisenlaisia vaaroja kuin esimerkiksi jouluna. On pimeää, märkää ja viima tuntuu luissa. Marika kertookin toisaalla näkyvyydestä liikenteessä, mutta pimeyden suojassa koira voi lenkillä napata vaikka tupakantumppeja, sieniä, purkkaa, sammakoita tai ruokaroskaa ym. Kaikki nämä eivät ole yhtä vaarallisia, mutta perusasioista on hyvä tietää jotai.

Myrkyt pääsevät koiran elimistöön mahasuolikanavasta, ihon- tai keuhkojen mukana. Eli on voinut syödä jotain, piehtaroida  jossain tai hengittää jotain vaarallista. Ensin täytyy tietenkin yrittää selvittää mitä koira on voinut saada sisäänsä ja tarkistaa koiran yleistila. Jos yleistila ei ole normaali, limakalvojen väri on muuttunut vaaleanpunaisesta joksikin muuksi, yleiskunto näyttää huonolta tai tajunnan taso vaihtelee, täytyy ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Eläinlääkäri sitten suosittelee oksennutusta, pesua, lääkehiiltä tai muuta lääkettä riippuen tapauksesta. Ei ole itsestään selvää että aina kannattaa oksetuttaa koiraa. Joten tarkistus on aina tarpeen. Esimerkiksi jos vierasesine on jäänyt kiinni suolistoon, koira voi sekä oksentaa että tyhjentää suolta, ja se ei silti paranna sitä. Syövyttävät aineet voivat pahentaa tilannetta oksettaessa.

Tavallisesti myrkytys kohdistuu keskushermostoon, ruuansulatuskanavaan, munuaisiin tai sydän- ja verenkiertoelimistöön. Usein eläinlääkäri joutuu tyytymään oireiden hoitamiseen jos vasta-ainetta ei ole mahdollista saada. 

Tupakka

Katuvalojen loisteessa ei välttämättä tule huomattua mitä koira haistelee tai maistelee pusikossa. Tupakantumpit voivat kiinnostaa joitakin koiria ja nuoret koirat voivat maistella kaikkea mitä eteen tulee. On hyvä kuitenkin tietää että tupakkatuotteista saatu nikotiiniannos on syötynä suurempi ja vaarallisempi kuin poltettuna, eli myrkytys reaktio voi syntyä herkästi. Tupakantumpit eivät ole vaarattomia, vaan niissä on edelleen runsaasti nikotiinia.  Hoitamattomana nikotiinimyrkytys voi johtaa hengityslihasten halvaantumiseen ja koira saattaa jopa kuolla.

Tupakkamyrkytyksen oireet ovat vapina, yleinen heikkous, horjuva liikkuminen, masentuneisuus, yliaktiivisuus, uneliaisuus, nopea tai vaikea hengitys, kuolaaminen, oksentaminen, ripuli, lyyhistyminen tai hidas/nopea/epäsäännöllinen pulssi. Jos tiedät koiran syöneen tupakkaa voit ensiapuna yrittää oksettaa sitä, mutta vaatii myös  eläinlääkärikäyntiä.

Sateen jälkeen sieniä ilmestyy nopeasti, myös sinne missä niitä ei aikaisemmin ollut. Niitä on tienvarsilla, maastoissa ja pihoissa. Pentujen, nuorten koirien ja muuten vain uteliaiden ja/tai ahneiden koirien omistajien on syytä olla erityisen tarkkana. Pikkupennulle pienelläkin myrkkymäärällä voi olla vakavat seuraukset. Jos koira on irti omassa puutarhassa, sienien ilmestyminen kannattaa huomioida. 

Sienet ovat ruuansulatuskanavassa huonosti sulavia. Joskus ne voivat olla myös mädäntyneitä tai pahimmassa tapauksessa hengenvaarallisesti myrkyllisiä. Vaikka koira vain haistelisi tai nuolisi myrkyllistä sientä, se voi sairastua vakavasti. Sienimyrkytyksen tavallisimpia oireita ovat lyhytkestoinen oksentelu ja ripuli n. 0,5-3 tuntia syömisen jälkeen. Kärpässienet (Amanita) vaikuttavavat maksan toimintaan ja ovat hengenvaarallisia. Yleensä oireet näkyvät vasta 6-24 tunnin päästä, mutta silloin on jo liian myöhäistä. Eli pienikin haistelu tai maistelu täytyy tarkistuttaa eläinlääkärillä. 

Koira voi ulkoillessa oksentaa niin että omistaja ei sitä huomaa tai koska se loppuu, omistaja voi luulla että se ei ollutkaan mitään vaarallista. Esimerkiksi myrkkyseitikki (Cortinaria spp.) joka on yksi Suomen myrkyllisimmistä sienistä aiheuttaa oireita vasta muutaman päivän kuluttua syömisestä. Koiran syötyä suippumyrkkyseitikkiä vahingoittuvat munuaiset samantien, mutta oireet näkyvät vasta muutaman päivän kuluttua, jolloin hengenvaarallinen munuaisvaurio on jo tosiasia. Oireita ovat heikkous, koordinaatiovaikeudet, vapina, äänet, sekavuus, hallusinaatiot, levottomuus ja kohtaukset. 

Myös myrkkynääpikkä (Galerina marginata), madonlakit (Psilocybe spp) ja risakkaat (Inocybe spp) voivat aiheuttaa vakavia myrkytyksiä koirilla, ja epäilty myrkytys tulee hoitaa mahdollisimman pian eläinlääkärin luona. Punakärpässieni (Amanita muscaria var. muscaria).

Jos epäilet koirasi syöneen myrkyllisiä sieniä, tulee eläinlääkäriin vastaanotolle päästä mahdollisimman nopeasti. On ehdottoman tärkeää tunnistaa, mistä sienestä on kyse. Ota kuvia sienestä sen kasvupaikalla ja ota mukaan yksi sellainen sieni, jota uskot koiran syöneen. Näin sienen tunnistaminen helpottuu ja koira saa varmemmin oikeanlaista hoitoa.

Useimmat tunnistavat puna- ja valkokärpässienen, mutta monet muutkin sienet voivat aiheuttaa koirallesi oireita.

Tavallisimpia myrkkysieniä ovat:

• Ruskokärpässieni (Amanita muscaria var. regalis)

• Pantterikärpässieni (Amanita pantherina)

• Valkokärpässieni (Amanita virosa)

• Kavalakärpässieni (Amanita phalloides)

• Suippu- ja lehtomyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus/orellanus)

• Korvasieni (Gyromitra esculenta)

Vähemmän myrkyllisiä ovat esimerkiksi maamunat (Bovista spp, Lycoperdon spp), mutta itiöt voivat aiheuttaa yskää ja jos niitä hengittää sisään, se voi johtaa keuhkotulehdukseen.

Hyvä muistisääntö on, että kaikki sienet täytyy nähdä vahingollisina, kunnes muutoin todistetaan. Jos pidät koiraasi irti pihassa, tee säännölliset sienikontrollit!

Koiralle kannattaa myös opettaa "jätä" tai "ei ota" tai vastaava käsky, jotta koira osaa jättää esimerkiksi haistelemansa sienen rauhaan eikä ota sitä suuhunsa.

Sienimetsälle tai metsälenkille kannattaa myös pakata mukaan koiranameja. Koiranamien avulla saat koiran keskittymään niihin sienten tutkiskelun sijaan eivätkä sienet myöskään vaikuta yhtä houkuttelevilta syömisiltä koiranameihin verrattuna.

Sammakko

 

Sammakoiden ihon alla on rauhasia, jotka tuottavat koirille vaarallista myrkkyä. Suomalaisten sammakoiden myrkky ei ole vahvaa, mutta koiralle voi silti tulla myrkytys, jos se nuolee tai puree sammakkoa. Myrkytys ei yleensä ole hengenvaarallinen, vaan koiralle epämiellyttävä.

Tutki koira, erityisesti suun alue. Tarkkaile koirasi vointia ja jos koira reagoi vahvasti, ota yhteyttä eläinlääkäriin. Oireet ovat lisääntynyt syljentuotanto, pienentyneet pupillit jne.

Konna on myrkyllinen mutta ei liene hengenvaarallinen. Konnalla on silmien takana suuret korvallisrauhaset ja pitkin ihoa nystermissä rauhasia. Häirittynä se pusertaa oitis rauhasistaan myrkkyjä ja koiran saalistusyritykset jäävät siihen. Pelkkä nuolaisu aiheuttaa kuolauksen, joten koira ei varmastikaan koskaan ehdi nielaista konnaa. Myrkyt ovat nimenomaan limakalvoja ärsyttäviä, joten koiran hengenmeno ei liene lähellä. Kuolemantapauksia ei ole tiedossa ainakaan Suomesta, mutta mitään tilastoja ei ole käytettävissä.

Lisää tietoa myrkyllisitä sienistä voit tarkistaa  https://luontoportti.com/c/7/sienet?sid=7

Myrkylliset kasvit

www.myrkytystietokeskus.fi

https://aspca.org/pet-care/animal-poison-control

Lähteet:

https://firstvet.com/fi/artikkeleita/sienimyrkytys-koiralla

https://vcahospitals.com/know-your-pet/mushroom-toxicity

Asiaa punkkikarkoitteista

Kokeilussa ovat olleet

• punkkipannat
• liuokset
• tabletit

Onko taloudessa pieniä lapsia, kissoja tai kani?  Onko kyse tiineestä nartusta tai pikkupennusta? Lue tämä ensin! 

Eläinlääkärin punkkilääkevertailu

Punkkilääkkeitä on monia. Kokosimme teeamsissa yhteisiä kokemuksiamme ja lupasin tehdä yhteenvedon. 

• Tuotteen nimi
• Hinta
• Kenelle sopii esim ikä
• Annostus
• Annostustapa
• Miten toiminut, löytyykö kiinnittyviä tai vaeltavia punkkeja: 
• Mahdolliset sivuvaikutukset: 

SERESTO VET

• Tuotteen nimi: Seresto vet
• Hinta: 68€ (Suomessa), netistä 31+5€. Jos tilaat netistä tarkista tuotteen aitous ja alkuperä! Huonoista kopioista on tullut oireita. 
• Kenelle sopii esim ikä: 7 viikkoa ylöspäin. Kaksi kokoa, alle 8 kg tai yli 8 kg.
• Annostus: Yksi panta kestää 6kk
• Annostustapa
• Miten toiminut, löytyykö kiinnittyviä tai vaeltavia punkkeja: Teamsiläisten koirista 5 kokeillut ja omistajat tyytyväisiä. "Koko punkkikauden aikana löytyi yksi kiinnittynyt (kuollut) punkki ja ehkä 2 vaeltavaa. Ei sivuvaikutuksia, ja toimi vaikka Martha ui paljon. Lähipiirissä sama panta monella käytössä (+ ELL suositteli) ja hyvät kokemukset". 
• Mahdolliset sivuvaikutukset: Ei ole ollut, valmistajan mukaan ~1% kokee sivuvaikutuksia, turvallinen vesistöille. Kaikilla koirat nukkuivat ihmisten kanssa. Ei huomattuja sivuvaikutuksia.

"Seresto Vet pantoja saa ulkomaisista verkkokaupoista hyvin huokeaan hintaan Suomen hintoihin nähden. Halpaan hintaan ei kuitenkaan kannata haksahtaa, vaan tulee olla todella tarkka mistä tuotteen tilaa ja varmistua tuotteen aitoudesta. Kaikki verkkokaupoissa myytävät tuotteet eivät ole aitoja ja voivat aiheuttaa mm. hengenvaarallisia sivuvaikutuksia. "

Punkkivoide: 

WAP:2 tick ointment Punkkikarkoite 

https://wapdogcare.com/product/wap-2-tick-ointment/?lang=en

Luonnontuote, jota sivellään puhtaalle iholle niskaan ja hännän tyveen noin 2 viikon välein. Jos koira käy shampoo pesulla kovin usein, tulisi voidetta sivellä useammin. 

Hinta 48 euroa+ toimituskulut 

soveltuu yli 12 viikkoisille koirille
Tuote on hyvin riittoisa ja yksi purkki riittää yhdelle koiralle koko kaudeksi. 

Muut:

Etikka-eukaluptus suihke

• -Vettä noin kokonainen suihkepullo
• -Etikkaa 0,5-1dl väkiviinaetikkaa
• -Eukalyptusöljy 10 tippaa

Itse oli vähän vaikea arvioida toimivuutta koska pieni pentu liikkui vähemmän vapaana heinikossa, mutta sitä suositellut henkilö vannoi tuon seoksen nimiin (myös ihmisille) Ida😊

Tälle kaudelle tulossa kokeiluun: 

Suojaspray: 
Kin+Kind flea + tick Prevent, 

Dog + cat protect spray, 

Lavender

hinta n. 18€ + toimituskulut

sumutetaan koiran turkkiin huolellisesti ennen ulkoilua. Ehkäisee punkkien tarttumista. 

Luonnontuote, perustuu eteerisiin öljyihin (laventeli ja setripuu öljyyn). 

Reseptillä

Simparica: 

• Tuotteen nimi: Simparica
• Hinta: noin 11 €
• Kenelle sopii esim ikä: Kaikille, paitsi alle 1,3 kg ja alle 8 viikkoiset eivät saa käyttää, ei myöskään imettävälle
• Annostus: annos kestää 12 viikkoa
• Annostustapa
• Miten toiminut, löytyykö kiinnittyviä tai vaeltavia punkkeja: tappava
• Mahdolliset sivuvaikutukset

Yksi teamsiläisistä oli kokeillut ja tyytyväinen

Vectra 3D- liuos

• Tuotteen nimi: Vectra 3D
• Hinta: noin 14 €
• Kenelle sopii esim ikä: Kaikille, paitsi alle 1,5 kg ja alle 7 viikkoiset eivät saa käyttää, ei myöskään imettävälle
• Annostus: annos kestää  4 viikkoa, riippuen uimisen määrästä ym
• Annostustapa: Liuos niskaan. Ei saa koskea 4 t eikä uida 48t. Ei kissojen lähelle 48t
• Miten toiminut, löytyykö kiinnittyviä tai vaeltavia punkkeja: tappava
• Mahdolliset sivuvaikutukset

Hund och Huggorm. Så var det dags igen då!

Är du rädd för huggormar?

Huggorm

Hundskolan Vainuvoima ordnade i går en föreläsning kring huggormar och hundars möte med dem. Vi lyssnare hade många fördomar och lite kunskap, det tror jag de flesta av oss håller med om. 

Mycket av vår "kunskap" byggde på legender och berättelser, så vi var tacksamma över vetenskaplig information. Mest spännande var förstås det, att vi fick bekanta oss med en riktig huggorm. Vi fick också första hjälp information och skötselråd av djurskötare som jobbar på jouren.

Huggorm

Förekomst i Finland

Det finns mycket huggormar i sydvästra Finland. En fjärdedel av alla hugg i landet sker just här. Dessutom är det här en mötesplats för huggormsstammar både från Sverige och Ryssland. På grund av vårt klimat är de länge aktiva hos oss, den första kan ses i slutet på februari och den sista ännu i december. Nu när vi haft hetare sommar och kallare vinter, så ser vi dem inte. På våren aktiveras huggormarna av varma vårdagar, men om vädret är ombytligt väntar huggormen på stabilare väder.

Övervintring och boplatser

Under vintern söker huggormarna håligheter att övervintra i. De övervintrar under rötter,  stenrös eller rishögar. Huggormarna uppsöker nästan alltid samma övervintringsplatser år efter år om det är möjligt. Tät och ökad bebyggelse har lett till att ormars boplatser omvandlas till bostadsorter, affärscentrum mm. Ormen söker sig inte spontant till nya platser, utan försöker överleva under avfallscontainers, i förråd och parker. Detta leder till ökad mängd bett för människor och husdjur. Ormen har dock också en nyttouppgift i att hålla möss och sorkmängden i schack. Utan ormarnas hjälp skulle mössens mängd i städer vara ännu större. Problemet är dock var de ska kunna vara. 

Det finns således huggormar också i parker. Hundratals hundar och katter blir bitna första varma vårdagarna, när ägarna vill släppa dem lösa i parken, kanske själv solar och slappnar av, utan att hålla ett öga på dem. Hundar och katter är nyfikna och går för nära huggormen, då den känner sig hotad och hugger. Det diskuterades att många hundar lär sig kanske inte att koppla ihop sin smärta med just huggormen, så de kopplar inte ihop huggormen som orsaken till illamåendet. Det finns dock hundar som varit väldigt uppeggade när de återvänt till platsen för bettet. 

På våren

I mars-april brukar huggormarna vakna ur vinterdvalan, beroende på vårens framfart. På våren ser man huggormar i nystan på soliga, varma platser, gärna på steniga sydsluttningar eller vid kanterna av åkrar, kärr eller skogar. 

Livscykel

Huggormen lever upp till tio år och den utvecklas långsammare än jag trodde. Huggormshonan bär de befruktade äggen inne i sin kropp ett par månader. Då hon lägger äggen spricker de mjuka äggskalen och fullt utvecklade huggormsungar ringlar sig ut. En av deltagarna frågade om huggormsungar som faller från från träd och grenar på människor och att det sägs att ungarna har extremt starkt gift. Toni berättade att det är ovanligt att mamman orkar ta sig upp i träd med sin stora mage och att ungarna inte har starkare gift. Huggormen får 10-15 ungar, så det kan kännas att de ökar enormt i antal. Det är dock inte sant, eftersom huggormen har många fiender i naturen utöver det människan och trafiken utgör.  De har redan gifttänder när de föds. Ungarna övervintrar nära modern och börjar småningom bredda sitt revir. De kan gå på upptäcktsfärd emellanåt, för att sedan återvända till modern. 

Den kan få upp till 10-15 ungar, men har också många fiender i naturen. 

Hur upplever huggormen världen

Huggormen erfar sin omvärld enbart tredimensionellt. Den ser dåligt och uppfattar rörelse bäst. Kom ihåg att huggormen erfar från grodperspektiv. Om den blir rädd så försöker den först fly, sedan gömma sig. Om det inte lyckas att gömma sig gör den försöker den hugga utan att spruta gift och till sist hugga med gift. Ibland kan ormen dock spruta gift direkt. Det kan bero på att den redan är irriterad. Vanligtvis sparar de på giftet för att de behöver det för att bedöva sitt byte och det tar flera dagar för dem att giftmängden återupprättas. En tredjedel av betten som riktats mot människan är utan gift.

Huggormens tänder är relativt anspråkslösa. Ungarnas tänder är ca 3mm och den vuxnes 5mm långa. Mellanrummen mellan tänderna på en 15 cm unge är 2-3mm, medan hos en ca 80cm huggorm 1 cm. 

Det rekommenderas ofta att man ska klampa lite mer än vanligt när man rör sig i skog och mark där man vet att det finns mycket huggormar. Det stämmer att ormar känner när marken vibrerar. Toni berättade att det dock inte funkar på klippor eller mark som inte vibrerar.  

För en fullvuxen, frisk människa är ett ormbett i allmänhet inte farligt, men det är ändå skäl att kontakta en läkare om man blir ormbiten.

Huggorm eller snok

Det är inte svårt att känna igen en huggorm. Skinnet är brunt, grått eller nästan svart och längs ryggen ser man oftast det välkända mörka sicksack-bandet. Men bland de mörkaste huggormarna syns sicksackmönstret dåligt eller inte alls. De mörka huggormarna skiljer sig från snokarna genom att de alltid saknar gula eller ljusa öronfläckar som ofta, men inte alltid, är tydliga hos snokarna. Om man är osäker på vad det är för en orm man stött på, gäller det att titta på huvudet och se ormen i ögonen. Huggormens huvud är brett och platt och blicken är stickande. Det beror på pupillen. Pupillen är långsmal och omges av en brunröd kant. Jämfört med snoken är huggormen också rätt tjock och stubbsvansad. Huggormen blir oftast 50-60 cm lång. Rekordet i Finland är 94 cm.

Huggormen rör sig oftast längs marken, men kan också klättra i träd. Huggormen simmar relativt bra.

Huggormen äter främst smågnagare och möss. Ormen luktar sig fram till bytet med sin tunga och hugger det sedan och sprutar in sitt gift.

Hund och huggorm var temat på Vainuvoimas föreläsning.

När du blir överraskad av en huggorm.

När din hund blir överraskad av en huggorm

1. Såg du att det var en orm? Var det en huggorm? Kan det vara ett getingsting? Vart träffade bettet/stinget? Det är information som veterinären har nytta av. 
2. Bästa skötseln är att kontakta veterinär direkt och uppsöka vård.
3. Håll djuret stilla, så att giftet inte sprider sig i kroppen.
4. Ge inte Kyytabletti (säljs i Finland)! Kortison och hyggormsgifter är njurtoxiska, de förstör alltså njurarna. Om vägen till hjälp är lång och bettet är nära andningsvägarna, så kan Kyytabletti ges. 1mg/10kg. Då är faran så pass stor att njurarna kommer i andra hand.
5. Ge absolut inte inflammationshämmande smärtstillande.

Hos veterinären

Hunden får intravenöst antiinflammatorisk medicin samt magskydd.

Publicerad första gången 26.4.2019

Föreläsning: https://vainuvoima.fi/

Andra källor:

https://www.agria.se/forsta-hjalpen-for-djur/forsta-hjalpen-for-hund/akuta-tillstand/ormbett/ormbett-pa-hund/

https://www.djurvardguiden.se/artikel/ormbiten-hund-symtom-och-behandling/

Vi testade vattenterapi med Simon.

Vattenterapi, bassängterapi, vattenterapi med springmatta

Vi besöker Koira-apu Hukanhuoman

Vattenterapi är en utmärkt rehabiliteringsform som passar nästan alla hundar.  Vi testade med Simon för jag ville lite kolla hans rörelser, speciellt i förebyggande syfte, när han blir äldre. 

Vattenterapi passar utmärkt för att hålla upp schwung i utställningshundens bakben, men också som en del av hemmahundens skötsel. Om hunden dessutom gärna går i bassängen, så är det ju toppen. Jag kan tänka att alla mina hundar, men speciellt Lisa och Felix skulle tycka om det. Vi har dessutom ingen simhall för hundar i Åbotrakten mer. Tidigare var vi flera gånger per vinter och simmade där.

Speciellt bra är vattenterapi för:

• hundar som lider av led- och ryggproblem
• hundar som återhämtar sig efter skador och operation
• sporthundar ss. agility och  hunddans
• hundar som bör gå ner i vikt

Genom att dra nytta av vattnets egenskaper kan man på vattenspringmattan bl.a.

• utöka ledernas rörelsebanor
• minska ledernas belastning 
• möjliggöra återinlärning av normal gång t.ex. efter en operation
• stärka musklerna
• förbättra andnings- och blodcirkulationsorganismens kondition
• förbättra motoriken

För sporthundar är vattenbassängen med springmatta en bra träningsform eftersom man genom att dra nytta av vattnets egenskaper kan:

• stärka musklerna
• minska ledernas belastning som en bra motvikt till t ex agility)
• förbättra andnings- och blodcirkulationsorganismens kondition
• förbättra motorik, styrka och uthållighet

Även hundar med väldigt god kondition upplever det som fysiskt ansträngande att gå i vatten då vattenmotståndet är tillräckligt stort, och springmattans fart är tillräckligt hög. 

Vattenterapi är även en bra träningsform då man vill förebygga bl.a. uppkomsten av eventuella ledproblem.

Koiran yksinolo, haaste omistajalle?

.Joskus joutuu olemaan yksin monestakin syystä.

Kuvituskuva

Koiranpennun yksin jättäminen voi tuntua haastavalta, joskin se usein on myös välttämätöntä. Alla oleva teksti on julkaistu Lurppa lehdessä nro 3/2019 ja perustuu Tanja Karpelan luentoon syksyllä 2018. Juttu on julkaistu syksyllä, mutta sama idea pätee koska vaan. Alaotsikoita ja huomiolauseita on muokattu blogisisältöön.

Kuvituskuva.

Omistaja katoaa koiran mielestä

Olisi hyvä harjoitella yksinoloa koko loman ajan, jotta yksinolo ei tule yllättäen kun syksyn ohjelma muuttuu. Nuoret koirat unohtavat rutiinit ja vaikka yksinolo onnistuikin hyvin ennen lomaa, niin nuori koira on rutiinin voinut unohtaa. Ymmärtäähän sen, että jos omistaja katoaa koko työpäivän ajaksi yllättäen, että koira voi hermostua. Tutkimusten mukaan koira ymmärtää ajankulun esimerkiksi siitä miten omistajan haju laantuu tämän lähdettyä. 

Jos olet hankkinut pennun kesälomallasi, niin toivottavasti olet malttanut harjoitella. Helposti haluaa pitää pientä pentua kainalossa, eikä yksinoloharjoittelu oikein innosta itseäänkään. Tällöin täytyy ajatella pennun parasta ja tehdä harjoittelu mieluisaksi. Pentua on siis hyvä opettaa jo aikaisessa vaiheessa, jotta pystyy suunnittelemaan koulutuksen harkiten ja pienin askelin. 

Häiriökäytös

Eroahdistus, hihnassa vetäminen ja remmissä rähjääminen ovat yleisiä koirien käytösongelmia Karpelan mukaan. Kaikissa käytösongelmissa kannattaa lähtökohtaisesti tarkistaa koiran terveys, etenkin jos käytös on muuttunut aiemmasta erilaiseksi. Kivun, vamman tai sairauden mahdollisuus on siis aina tärkeä sulkea pois häiriökäytöksen taustalta. Tärkeää on aina muistaa selvittää häiriökäytöksen syy ja hoitaa ongelman syytä eikä pelkästään ongelman oireita. 

Hyvä peruskoulutus on koiralle hyväksi. Se helpottaa koiraa ymmärtämään miten sen toivotaan käyttäytyvän, sillä koiralta ei voi vaatia jotakin käytöstä itsestään selvyytenä, jos sitä ei ole opettanutkaan. Koiran peruskoulutus on paitsi hyödyllistä, se on myös mukavaa ja palkitsevaa yhteistä aikaa koiran kanssa. Jos koiralla on häiriökäytöstä saatetaan tarvita peruskoulutuksen lisäksi käytösterapiaa, jossa pureudutaan häiriökäytöksen syyhyn. Esimerkiksi jos koira pelkää yksinoloa, ei pelkällä peruskoulutuksella yleensä päästä itse ongelmaa hoitamaan, vaan tarvitaan lisäksi tarkasti suunniteltua ja ongelman syyhyn pureutuvaa koulutusta.

Kouluttaminen

Koiraa kouluttaessa on hyvä muistaa että, koulutushetkien ei tarvitse olla pitkiä eivätkä pitkät koulutushetket edes ole kovin tehokkaita. Parempi vaihtoehto on pitää useita lyhyitä koulutushetkiä päivässä, esimerkiksi muutama minuutti kerrallaan. Lisäksi on aina mietittävä tarkasti koulutusympäristö. Harjoittelu on siis aluksi tärkeää aloittaa rauhallisessa ja häiriöttämässä ympäristössä, häiriöitä lisätään vasta kun koiran osaamistason sen sallii. 

Koulutus on hyvä aina suunnitella etukäteen eli miettiä tarkasti mitä haluaa koiralleen kouluttaa ja miten koulutuksen toteuttaa. Myös koulutuksen jälkeen on aina hyvä miettiä miten kaikki meni ja oliko jotakin, joka kannattaisi tehdä hieman toisella tavalla seuraavalla harjoituskerralla. Selkeä ja johdonmukainen koulutus jossa harjoitteet on pilkottu riittävän pieniin osiin, ja jossa kriteerin asettaminen sekä ajoitus ja vahvistetiheys ovat kohdallaan, ja jossa koulutus tapahtuu positiivista vahvistetta käyttämällä, tuottaa parhaimman tuloksen.

 

Kuvituskuva

Perustaidot

Karpelan mukaan koiran neljä tärkeintä taitoa ovat: 1) Lähellä omistajaa pysyminen, johon kuuluu esim. luoksetulo, 2) luopuminen, johon kuuluu esim. irrottaminen ja ”ei” käskyn ymmärtäminen, 3) rauhoittumisen taito 4) kohteiden käyttö, johon kuuluu esim. siedättäminen.

Edellä mainittujen taitojen avulla voidaan siis opettaa mm. esimerkeissä mainittuja arjessa tarvittavia hyödyllisiä taitoja. Nämä perustaidot voivat tuoda tukea myös häiriökäytöksen hoitoon, mutta häiriökäytöksen hoidossa on kuitenkin aina myös mietittävä ongelman syy ja pureuduttava siihen. 

Esimerkiksi eroahdistuksen hoidossa on ymmärrettävä että kyseessä on pelko, yksinolon pelko. Tarvitaan siis siedätystä, joka tulee toteuttaa suunnitellusti ja kärsivällisesti. Jos koulutus keskittyy ainoastaan ongelman oireisiin, koulutus ei useinkaan tuota pysyvää tulosta. Jos esimerkiksi eroahdistuksen hoidossa keskitytään vain haukkumisen tai tavaroiden tuhoamisen estämiseen, ei itse ongelma eli yksin olon pelko tule hoidetuksi. Lisäksi on muistettava että taitojen ylläpitäminen vaatii usein myös työtä. Esimerkiksi vetämättä hihnassa kulun taidon opettelu vaatii ylläpitoa ja johdonmukaisuutta siten, että koiralta ei voi välillä vaatia että se ei vedä, ja välillä taas sallia vetämistä kulkemalla koiran perässä tiukan hihnan jatkona. 

Eroahdistus

Eroahdistusta ei Karpelan mukaan pidä sekoittaa koiran turhautumiseen. Turhautunut koira saattaa myös tuhota tavaroita kotona tai laittaa kodin sisustuksen uusiksi. Jos koira ei saa tyydyttää lajiominaisia tarpeitaan tai saa riittävästi aivojumppaa ja liikuntaa, voi koira turhautua ja tehdä tuhoa kotonaan yksin ollessaan. Tällöin lajiominaisten tarpeiden tyydyttäminen ja aktivointi ja riittävän liikunnan tarjoaminen auttavat. Eroahdistuksesta kärsivälle koiralle ei aktivoinnin, liikunnan ja virikkeiden tarjoaminen pelkästään riitä, sillä ongelman syynä ei ole turhautuminen vaan pelko ja ahdistus, kuten yllä olevassa esimerkkikoiran tilanteessa ilmenee. Virikkeistä huolimatta koira esimerkiksi ulisee, vinkuu, haukkuu, ravaa ympäriinsä, tuhoaa tavaroita, tärisee, läähättää jne. kaikki pelon/ahdistuneisuuden eri oireita.

Pelokkuus voi olla peritty ominaisuus tai kokemusperäistä pelkoa. Eroahdistus saattaa esimerkiksi syntyä kokemuksesta, jos pennun ensimmäiset yksinolon hetket ovat pelottavia. Kun pentu siis saapuu uuteen kotiinsa, on muistettava että se on ensimmäistä kertaa erossa emostaan ja sisaruksistaan. Yksinolon harjoitukset on siis aloitettava pienin erin ja vähän kerrallaan. Pentua ei tule jättää pitkiksi ajoiksi yksin esimerkiksi öisin tai ulos, jolloin se saattaa mieltää yksinolon pelottavaksi asiaksi. Nukkumista on hyvä harjoitella esimerkiksi siten, että pennulla on oma peti lähelläsi ja sillä tulisi olla näköyhteys sinuun, ja sen tulisi tuntea läheisyytesi ja turvasi ensimmäisinä aikoina uudessa kodissa. 

Eroahdistusta hoidettaessa tulee miettiä mikä tai mitkä ovat asioita, jotka laukaisevat pelon. Näitä laukaisevia asioita kutsutaan usein triggereiksi. Triggereitä voivat olla esimerkiksi tietyt asiat joita omistaja tekee tietyssä järjestyksessä niin aamuina jolloin hän menee töihin. Tällöin koira tietää omistajan olevan lähdössä jo paljon ennen kuin omistaja on astellut ulko-oven suuntaankaan tai laittanut päällysvaatteitaan päälle. Koira muuttuu levottomaksi ja alkaa seurata omistajaansa ahdistuneena. Nämä triggerit on siis hyvä tunnistaa ja poistaa. 

Varsinainen yksinolon harjoittelu toteutetaan pienin erin aloittaen tilassa/huoneessa joka ei ole ulko-oven lähellä. Koiralle on aluksi kätevää myös ehdollistaa jokin sana (voi olla myös vaikka käsimerkki), jolla aina kerrotaan koiralle että kaikki on hyvin vaikka omistaja siirtyykin koirasta kauemmaksi ja harjoitusten edettyä pois näkyvistä. Ehdollistamisessa on aina tärkeää, että sanaan liitetään koiran mielestä jotakin erittäin miellyttävää. Tämän jälkeen yksinoloon siedättäminen aloitetaan lisäämällä etäisyyttä koiraan vähitellen ja lisäämällä kestoa eli aikaa jona omistaja on loitompana koirasta vähitellen. Sekä etäisyys ja kesto on asetettava oikealle tasolle koiran osaamistasoon nähden. 

Harjoitusten aikana koiralle tarjotaan aina pitkäkestoista rauhallista virikettä, jotta koira mieltää olonsa turvalliseksi ja palkitsevaksi. Tavoitteena on, että ensin koira oppii kestämään sen, että omistaja liikkuu samassa huoneessa, jossa koira on siten, että koira ei ahdistu/hätäänny kun omistaja siirtyy kauemmaksi koirasta. Tämän jälkeen tavoitteeksi voidaan ottaa, että omistaja kykenee liikkumaan huoneesta toiseen huoneeseen ilman koira ahdistuu/hätääntyy. Edistymisen myötä tavoite voi olla, että omistaja kykenee jo liikkumaan alakerrasta yläkertaan jne ilman että koira hätääntyy jne. Kun koira ei hätäänny omistajan liikkeistä asunnossaan, voidaan tavoitteeksi asettaa se, että omistaja siirtyy vähitellen kohti ulko-ovea siten, että koira ei ahdistu vaan jatkaa virikkeittensä parissa puuhastelua. 

Lopuksi tavoite on, että omistaja voi poistua ulko-ovesta ulos ilman että koira ahdistuu. On tärkeää, että omistajan poissaoloaika asunnosta on aluksi erittäin lyhyt. Ajan kestoa pidennetään vähitellen pienin erin koiran edistymisen myötä. Tässä vaiheessa on myös huomioitava triggerit, eli kun omistaja poistuu asunnosta, on pelon laukaisevat tekijät muistettava poistaa. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kengät ja takki on hyvä laittaa päälle kylpyhuoneessa eikä eteisessä, jossa ne normaalisti puetaan. 

Eroahdistusta hoidettaessa on edettävä aina koiran ehdoilla. Hätiköinti ja kiirehtiminen harjoittelussa saattavat jopa laukaista pelkomuistijäljen uudelleen, joka hidastaa siedätyksen edistystä. Pelkoa ja ahdistusta hoidettaessa on hyvä keskustella eläinlääkärin kanssa erityisesti jos pelkotilat ovat pahoja. Eläinlääkärin kanssa voi keskustella esimerkiksi pelko- ja ahdistustiloja liennyttävästä lääkityksestä koulutuksen tueksi.

Luennoitsija:

Tanja Karpela

Eläintenkouluttaja (at)
Suomen Eläintenkouluttajat ry pj

Koirien koulutusohjaaja ja ongelmakoirakouluttaja

Hajukoirakouluttaja
Suomen koirien turvakoti ry pj

Ongelmakoira tai koira jolla on ongelma.

Syksyllä kerhomme järjesti yhteistyössä Turunmaan Kennelyhdistyksen kanssa toimintapäivän jonka sisältö oli erittäin painavaa asiaa ja luennoitsijat asiantuntijoita. Aamupäivällä neurologi Sigitas Cizinauskas eläinsairaala Aistista luennoi koirien epilepsiasta ja päivällä käyttäytymisneuvoja ja ongelmakoirakouluttaja Tanja Karpela luennoi ongelmakoiran koulutuksesta.

Tanja Karpela, Kaer Oy

Referoin tässä ensimmäisessä osassa Karpelan luennosta koulutuksen yleisperiaatteet. Seuraavassa ja kolmannessa osassa keskityn eroahdistukseen ja remmirähjäämiseen liittyviin seikkoihin. Tanja Karpela on koulutukseltaan eläintenkouluttaja, koulutusohjaaja ja ongelmakoirakouluttaja. Hänen ja Janne Erolan perheyritys KAER Oy järjestää koirakoulutuksia käyttäytymistieteisiin perustuvilla menetelmillä ja tarjoaa laadukasta ja yksilöllistä koirahoitolapalveluita. Tämän lisäksi KAER Oy tekee aktiivisesti eläinsuojelutyötä erityisesti Suomen koirien turvakoti ry:n ja muiden Suomessa toimivien eläinsuojeluyhdistysten kanssa. Yhdistys auttaa pahoinpideltyjä, pentutehtailtuja ja kaltoin kohdeltuja koiria uuden elämän alkuun. Tämän lisäksi he pitävät ilmaisia luentoja esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa koirien pidosta, huolehtimisesta, koulutuksesta sekä kommunikoinnista. Tanjan erityisosaamista ovat ongelmakoirien koulutus sekä hajukoirien koulutus erilaisiin tehtäviin.

Koira koulutuksen suunnittelussa huomioitavaa.

Kun lähdetään kouluttamaan tai purkamaan ongelmakoiran käyttäytymistä, huomioidaan koiran sekä fyysinen että psyykkinen tila, sekä ohjaajan mekaaniset taidot ja kyky kommunikoida koiran kanssa. Koiran kykyyn oppia vaikuttavat useat eri tekijät, kuten koiran terveydentila, aiemmat kokemukset, perimä, mieltymykset tai pelot, stressi, laji- ja rotuominainen käytös jne. Jos koira on kivulias tai sairas, sen oppiminen vaikeutuu tai voi jopa estyä kokonaan. Onkin tärkeää aina varmistaa ensin, ettei häiriökäytöksen taustalla ole kipua. Koira oirehtii kipuaan yksilöllisesti eri tavoin kuten esim. aggressiivisuudella, liikkumisen välttelynä, levottomuudella, ärtyneisyydellä, ylivilkkaudella, venyttelyn vähentämisellä tai kosketuksen sävähtämisellä. Koirat ovat taitavia piilottamaan kipunsa ja siksi kivun tunnistaminen häiriökäytöksen taustalta voi olla erittäin vaikeaa. Tärkeintä on huomata koiran käytöksen muutos verrattuna koiran aikaisempaan normaaliin olemukseen.

Ongelmakoirakoulutuksen suunnittelua

Huomioi:

• koiran fyysinen ja psyykkinen tila 
• ohjaajan mekaaniset taidot  
• ohjaajan kyky kommunikoida koiran kanssa. 

Koiran kykyyn oppia vaikuttaa

• koiran terveydentila 
• aiemmat kokemukset
• perimä
• mieltymykset 
• pelko 
• stressi
• laji- ja rodun ominainen käytös

Koiran stressi

Normaali stressitasojen vaihtelu kuuluu meidän kaikkien elämään, myös koirien. Pitkittynyt kohonnut stressitila voi johtaa ongelmiin arjessa ja kouluttaminen on usein silloin hankalaa ja hedelmätöntä. Pitkittynyttä stressitilaa voivat aiheuttaa esim. kipu, vamma, sairaus, pelko, liian lyhyt palautumisaika, liian vähän tai liikaa tekemistä, pelottavat koulutusmenetelmät tai jännite perheen muiden eläinten kesken. 

Joskus stressiä aiheuttaa koiran omistajan kova treeni innokkuus, jos riittävästä palautumisajasta ei huolehdita. Onkin tärkeää huolehtia että treenien välillä on aina riittävästi aikaa koiran palautumiselle. Koira oireilee stressiä monin eri tavoin kuten esim. läähätyksenä vaikka ei ole kuumissaan tai hengästynyt, hermostuneisuutena. Keskittymiskyky voi olla heikko tai iho voi hilseillä runsaasti ja karvaa lähteä paljon, vaikka ei ole karvanlähtöaika. Koira saattaa tehdä tarpeensa sisälle vaikka on oppinut aikanaan sisäsiistiksi, se voi tuhota paikkoja tai häiriökäyttäytyä muilla tavoin. Lisäksi koiralla voi olla toistuvia liikkeitä kuten oman hännän jahtaamista ja edestakaisin ravaamista. 

Koiran pelko

Koiran pelokkuus tai varautuneisuus voi ilmetä monin tavoin. Pelko voi olla peritty ominaisuus, kokemusperäistä tai näiden yhdistelmä. Pelokas koira voi käyttäytyä hyökkäävästi, haukkua vimmatusti, koira voi yrittää piiloutua ja vetäytyä tilanteista, purra tai näykkiä, jäykistyä tai hidastella jne. Pelokkaalla koiralla puolustautumisen tarve nousee herkemmin esille. Koiran pelkoa voidaan usein hoitaa poisherkistämisen ja vastaehdollistamisen avulla. Pyri auttamaan koiraa tarjoamalla turvallinen ilmapiiri ja ympäristö ja etene siedättämisessä kärsivällisesti pienin paloin. Ronski koiran vieminen pelottavaan tilanteeseen ilman poisherkistämistä ja vastaehdollistamista saattaa vain kasvattaa pelkoa entisestään. Pelkoa hoidettaessa on myös muistettava että koira yleistää pelkonsa herkästi kattamaan myös muita pelottavassa tilanteessa havaitsemiaan asioita. Tarvittaessa kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa lääkevalmisteiden käytöstä koulutuksen tukena. 

Koiran oppiminen tapahtuu koko ajan

Täytyy muistaa että koira oppii koko ajan, myös silloin kun me emme opeta tai kun koira epäonnistuu tehtävässään. Epäonnistumiset vahvistavat epäonnistumista, pyri siis aina siihen että koiralla on mahdollisuus onnistua tehtävässään eli aseta aina harjoitteen kriteeri sopivalle tasolle koiran osaamistasoon nähden. Siten koiralla on mahdollisuus onnistua ja se oppii näin tehokkaammin. Vähitellen koiran osaamisen edistyessä harjoituksen kriteeriä nostetaan. Jos koira yhdistää pelon johonkin tehtävään, muistijäljet voivat olla arvaamattomia ja johtaa arvaamattomaan ja epätoivottuun käytökseen. Lisäksi suhde koiraan voi tuolloin heikentyä ja johtaa osaltaan jälleen ei-toivottuun käytökseen.

Koiran elekieli

Edellä mainitun takia Karpela muistuttaa, että kouluttaisimme aivoilla eikä lihaksilla. On tärkeää oppia ”puhumaan” koiraa eli oppia ymmärtämään koiran hienovaraista signaalikieltä sekä oppia käyttämään omaa kehonkieltämme koiralle ymmärrettävällä, turvallisella ja luottamusta herättävällä tavalla. Kehonkielemme tulisi olla yhtä vihje- eli käskysanamme kanssa. Usein kuvittelemme kehonkielemme tarkoittavan koiralle jotakin, jota se ei todellisuudessa tarkoita. Tällöin koiralle saattaa syntyä ongelma, kumpaa totella - sanallista vihjesanaa vai kehonkielen viestimää vihjettä. Helposti tulee tehtyä asioita mitä ei ajattele koiran kannalta. Esimerkiksi tervehtiessä vierasta koiraa tulee vahingossa vaikkapa kumarrettua koiran yli tai ojennettua kättä kohti vierasta koiraa ja tuijotettua sitä tiiviisti silmiin. Pelokkaalle ja aralle koiralle nämä ihmisen eleet voivat olla hyvinkin uhkaavan ja pelottavan oloisia eivätkä turvallisuutta ja luottamusta herättäviä. 

Koiran rauhoittavat signaalit

Koiran hienovaraista signaalikieltä kutsutaan usein rauhoittaviksi signaaleiksi. Rauhoittavilla signaaleilla koira pyrkii esim. välttämään konflikteja ja ylläpitämään rauhaa. Tyypillisiä rauhoittavia signaaleja ovat muun muassa huulten ja kuonon nopea nuolaisu, haukottelu tai hidastelu tietyissä tilanteissa. Myös kasvojen tai katseen kääntäminen pois kohteen suunnasta ovat rauhoittavia signaaleja. Jos ihmiseltä jää huomaamatta tai ymmärtämättä nämä hienovaraiset eleet, voi koulutus olla hedelmätöntä tai koira saattaa turvattomuuttaan siirtyä näkyvämpiin eleisiin kuten murina tai irvistely.

Luo hyvät olosuhteet koiralle oppia

Onkin tärkeää luoda koulutustilanteesta koiralle turvallinen ja palkitseva tilanne, jotta koiralla olisi parhaat mahdollisuudet oppia sekä pyrkiä ymmärtämään mitä koira yrittää meille kertoa sillä ainoalla kielellä jonka se taitaa. Koulutuksen kulmakivet ovat ajoitus, vahvistetiheys ja kriteeri. Lisäksi on huomioitava tarkasti palkkion laatu, palkkion suunta ja ohjaajan mekaaniset taidot. Nämä ovat helppoja ymmärtää teoriassa, mutta vaativat käytännön harjaantumista ohjaajalta onnistuakseen. Esimerkiksi annatko palkan niin, että vahvistat oikeasti sitä käytöstä jota halusit. Vai oliko ajoitus hitusen myöhässä jolloin vahvistit kyllä jotakin, mutta et välttämättä käytöstä jota tarkoitit vahvistettavan. Usein asetamme kriteerin liian vaikeaksi koiralle, jolloin sillä ei ole mahdollisuuksia onnistua. Ympäristössä saattaa olla esimerkiksi liikaa häiriöitä koiran osaamistasoon nähden, jolloin koira ei enää kykene keskittymään harjoitukseen.

Rajaa ympäristö

Ympäristön rajaaminen häiriöistä onkin aluksi tärkeää ja häiriöitä lisätään vasta koiran edistymisen myötä. Tavallinen kompastuskivi on myös yleistämisen puute. Harjoitellaan vain koulutuskentällä tai kotona, mutta ei muualla. Opetettavat käytökset tulisi harjoitella useissa erilaisissa ympäristöissä, jotta koira taitaa opitun kaikkialla, eikä vain esimerkiksi tutulla koulutuskentällä. Koulutus olisi aina hyvä suunnitella etukäteen ja pilkkoa opetettava asia riittävän pieniin osasiin. Osaset opettamalla luodaan käytöksiä ja näin jatkossa koiralle voidaan opettaa pitkiäkin käytösketjuja. Palkkioksi on tärkeää valita sellainen palkka, joka luo tarvittavan tunnetilan harjoitusta varten ja jonka koira kokee palkitsevaksi. Eli jos koiralle opetetaan rauhoittumista, on hyvä valita palkka joka ei kiihdytä koiraa.

Varusteet

Koulutuksessa kannattaa huomioida myös varusteet. Kaulapannan tulisi olla vähintään kahden kaulanikaman levyinen ja normaali vahva talutushihna on hyvä. Hyvin istuvat valjaat ovat hyvä valinta, sillä valjaissa ei tule koiran kaulaan mahdollisen nopean vedon aiheuttamaa kipua/vammaa. Hyvin istuvat valjaat eivät myöskään paina koiran kaulassa sijaitsevaa pehmytkudosta. Karpelan mukaan koiralle olisi hyvä opettaa perustaitoja kuten: 1) Luopumisen taito kielletyistä tavaroista ja käytöksistä 2) Lähellä pysymisen taito, jotta koira oppii pysyttelemään omistajansa lähellä eri tilanteissa ja ympäristöissä 3) oppia rauhoittumaan omalle paikalle tai erilaisissa tilanteissa 4) Kohdetyöskentelyä. Näiden perustaitojen avulla on kätevää opettaa arjessa tarvittavia käytöksiä kuten varma luoksetulo, seuraaminen, sivulle tulo ja rauhoittuminen, jota tarvitaan esimerkiksi eläinlääkärikäynnillä. Lisäksi koiralle opetetaan luopumisen taidon avulla muun muassa mikä on sallittua ja mikä ei.

Koiran hyvinvointi

On myös tärkeää huolehtia että koiralla on kotona oma rauhoittumispaikka jossa koiraa ei häiritä, että koira saa riittävästi virikkeitä ja ruokarauhan. Koiran on myös saatava nukkua riittävästi ja rauhallisessa paikassa. Yleisimpiä käytösongelmia koirilla ovat hihnassa vetäminen, vieraiden koirien kohtaamis- eli ohitusongelmat, eroahdistus jne. Karpela keskittyi meidän toivomuksesta eroahdistuksen ja huonon remmikäytöksen selvittämiseen. Eroahdistus on Karpelan mukaan yksin olon pelkoa. Eroahdistus on eri asia kuin pelkkä turhautuminen, vaikka näillä kahdella onkin osin samankaltaisia oireita. Turhautuminen tarkoittaa että koiralla on tylsää yksin, ja ratkaisuksi riittääkin usein silloin erilaisten virikkeiden tarjonta koiralle. 

Koiran eroahdistus

Eroahdistuksessa pelkkä virikkeiden tarjonta ei riitä hoidoksi, vaan on hoidettava ongelman perimmäistä syytä eli yksinolon pelkoa. Eroahdistuksesta kärsivä koira saattaa kiertää yksin ollessaan kotia levottomasti ympäriinsä, vinkua ja ulvoa. Se saattaa tuhota paikkoja ja tavaroita, tehdä tarpeensa sisälle jne. Pelokkuus on vahvasti periytyvä ominaisuus, jolloin koira on alttiimpi erilaisille peloille ja saattaa olla luonteeltaan muutoinkin arka. Kyse voi olla myös kokemusperäisestä pelosta eli koira on jossain vaiheessa kokenut yksin ollessaan pelkoa syystä tai toisesta ja mieltänyt näin yksinolon pelottavaksi ja epämukavaksi asiaksi. Jotta kokemusperäiseltä pelolta vältyttäisiin, olisi koira hyvä opettaa jo pienestä pennusta lähtien pienin askelin ja siten, että pennulla on turvallinen olo. On hyvä aina itse myös pysyä rauhallisena, jotta koira ei hätäänny siksi, että ihminen voivottelee tai hössöttää hätääntyneenä ympäriinsä. Jos koiralla on jo eroahdistus, on tärkeää poistaa pelon laukaiseva tekijä eli triggeri. Laukaisevia tekijöitä voi olla useita. Lisäksi aloitetaan johdonmukainen ja kärsivällinen koulutus, jotta koira mieltäisi yksinolon turvalliseksi asiaksi ja yksinolon aikaa pidennetään erittäin kärsivällisesti vähitellen.  Kirjoitan koulutuksesta lisää myöhemmin, joten säästän metodin tarkan selvityksen tuonnemmaksi.

Seuraavaksi hihnakäyös

Hihnakäytösongelmat näkyvät muun muassa vetämisenä, voimakkaana haukkumisena esim. ohitustilanteissa, riehumisena, hyökkäämisenä erilaisia kohteita kohti tai liiallisena innokkuutena tervehtiä koko maailmaa hyppimällä ja loikkimalla vieraita vasten. Hihnaharjoittelu olisi hyvä aloittaa jo pienestä pennusta, mutta taitoa voi opettaa myös vanhemmalle koiralle, jos harjoittelu on jäänyt vähiin pentuaikana. Mitä paremmin koira on opetettu arjen taitoihin, sitä paremmat edellytykset sillä selvitä arjessa ja välttyä vahingoilta. Ongelmakoira ei välttämättä olekaan se ongelma.

Teksti Annika Kontturi-Salmi

Julkaistu Lurppa nro 1/2019. Lounaissuomen spanielikerho.

Otsikot ja yhteenvedot 4.5.2019