SPME-toimikunta järjesti treenipäivän 28.3.26 Liedossa

 

Madde ja Cessi Oskun kanssa. Pitkä liina olikin turha. 

Lounais-Suomen Spanielikerhon metsästystoimikunta järjesti vuoden ekat treenit 28.3.26 Liedossa. Kevään metsästyskausi on ohi ja nyt on hyvä aika treenata ja hioa taitoja. Toimikunta julisti treenikauden alkaneeksi! Yleisön pyynnöstä vietettiin päivä perusasioiden parissa. Eli hallintaa, noutoja ja hakua oli luvassa. 

Me lähdettiin kahden ensikertalaisen kanssa kokeilemaan, Cessi 2v ja Madde 6v (sekä me ohjaajat, myös ihan vihreitä) koska tasovaatimuksia ei ollut ja tekeminen luvattiin sovitella kunkin tarpeiden mukaan.

Luoksetuloa

Aloitimme treenit kerääntymällä parkkipaikalla ympyrään, jossa harjoittelimme hallintaa seuraamisharjotuksessa, sekä luoksetuloa. Cessille oli uusi juttu treenata Oskun kanssa, mutta toivottavasti saivat kipinän. Madden kanssa olemmekin treenanneet hiukan, seuraaminen ja luoksetulo on ok. Jääminen olikin haastavampaa, kun sitä ei tällaisesti ole tullut treenattua. Siinäpä eka kotiläksy. Toiseksi läksyksi tuli tarkkavaisuus tehtävän aikana, palkan oikea ajoitus ja muistutus että palkka ei ole vapaakäsky, sekä palkan energiataso koiran energiatasoon nähden. Mitä energisempi koira sen rauhallisempi kannattaa itse olla.

Kun kaikki olivat harjoitelleet hallintaa siirryimme pellolle treenaamaan hakua ja noutoja. Nämäkin harjoitukset tehtiin jokaisen koirakon tason mukaan.

Pellolla Krista näytti Synkän kanssa miten innostetaan koira etsimään lähellä itseään ja pidetään se määrätyllä alueella. Spanieli on maavainuinen, mutta voi innokkuudessaan  juosta lähellä olevien lintujen ohi ja ajaa linnun ylös liian kaukana metsästäjästä. Mitä kauempana lintu on sitä vaikeampi siihen on osua. Krista käytti merkinantovälineenä pilliä. Merkinantoväline voi myös olla oma ääni, eli käsky, käsimerkki tai laukahdus. 

Haku

Krista tuli minun ja Cessin mukana näyttämään ihan konkreettisesti, miten koira saadaan innostumaan fasaanin piiloista ja lähetetään eri suuntiin etsimään. Cessi innostuikin ja meni käsimerkeistä oikealle ja vasemmalle innokkaasti.

Madde onkin rauhallisempi ja ei lähtenyt niin täydellä energialla irtaantumaan. Kristan avulla saimme hänet ymmärtämään mitä haettiin. Madde on kuitenkin itse rauhallisuus, eikä lähtenyt turbovaihde päällä, mutta kokeili silti.

Toisessa tehtävässä vietiin koiran kanssa dummy kuusen juurelle, siirryttiin takaisinpäin 5-40m, pysähdyttiin ja lähetettiin koira hakemaan dummy. Seuraavaksi heitettiin fasaani ja lähetettiin koira hakuun. 

Noutoesimerkki

(Oskun piti lähteä asioille niin jatkoin kahden koiran kanssa). 

Meidän koirille tämä tehtävä oli uusi. Olin heitellyt dummyä, mutta en piilottanut, koska oli taipumuskokeiden vesihaku mielessä... Omista virheistäni johtuen Cessin kiinnostus oli hiukan hiipunut. Olen käyttänyt kehua vapaakäskynä (vahingossa) ja nytkin tuli kehuttua kun Cessi löysi dummyn. Eli tehtävä oli jo suoritetti Cessin mielestä ja rupesi nuuskuttelemaan omiaan. Käytin myös turhan innokasta kehonkieltä kesken tehtävän, mikä selkeästi häiritsi työskentelyä. Kolmanneksi olin heitellyt dumeja liian innokkaasti pari päivää aikaisemmin ja Cessin mielenkiinto dameihin sammui. Saimme hyviä vinkkejä näiden haasteiden korjaamiseen, ensinnäkin spanieli ei monta toistoa jaksa, yksi hyvä tai korkeintaan kolme toistoa ja sitten kannattaa tehdä muuta välillä. Toiseksi voisi dummyyn teipata siipiä tai muuta mikä innostaisi etsimään. 

Seuraavaksi sain kokeilla Madden kanssa. Nyt olin hillitympi enkä kehunut ennen kun sain luvan. Veimme dummyn yhdessä, menimme takaisin, lähetin Madden dummyn luo pelkällä sanakäskyllä ja Madde haki ja toi sen!!! Seuraavaksi Jari heitti fasaanin ja piti lintuäänen. Lähetin Madden linnun luo. Madde meni paikalle ja ihmetteli sitten siinä. Jari kehui ja Madde haisteli, mutta ei vielä koskenut. Sitten minä kehuin ja keskittyminen herpaantui. Mitä tapahtui ja miksi? Olin kuulemma myös heilauttanut käsiäni, joten näytti että Madde tulkitsi sen uutena käskynä, ei kehuna🙈. Heittelimme siinä fasaania pari kertaa. Madde oli oma itsensä, rauhallinen, mutta kiinnostunut.

Kurssipäivä oli todella antoisa ja motivoiva. Itselle tulee hyvä mieli siitä että antaa koiran tehdä sitä tehtävää mihin se on alunperin jalostettu! 

Treeniporukka oli taas mukava, rento ja puhelias. Yhdessä mietittiin ja ratkottiin pulmia. Ja tuli muitakin aiheita sivuutettua kuten roturisteytysprojektit, Crufts, muiden maiden treenitasot, meidän rodut Britanniassa, jne. 

Kiitos Krista ja Jari!

Koiraystävällisiä kahviloita Turun seudulla. Hundvänliga caféer i Åbo med omnejd.

Ruissalo/Runsala

Honkapirtti

Turun keskusta/Åbo centrum

https://tassutkartalla.fi/etsi?search=Turku&category%5Bravintola%5D=true

Emmas och Veros valpar

 

Meillä oli TETiläinen

 TET eli työelämään tutustuminen on peruskoulun opetussuunnitelmassa oleva aihe. Vuosien varrella ovat yläkpuluikäisten TETin pituus hiukan vaihdellut, mutta meillä on ollut kahdeksasluokkalaisia jotka ovat olleet meillä viikon. Meillä ei ole työpaikkaa sanan perusmielessä, mutta meillä on eläinalaan liittyvää tmi toimintaa. Eläinala on sen verran spesiaali että jos ei ole jonkun kautta päässyt kokemaan eläintenhoitoa, koen että meillä on kuitenkin annettavaa nuorille. Toisaalta on meillä ammattiinkin valmistuville ollut aiheita tarjottavana. Valitettavasti emme voi tarjota asumistiloja, mikä on muodostunut ongelmaksi kauempana asuville. Ajokorttiakin tarvitaan koska julkiset tulevat noin 2 km päähän (joskin muutamille reippaille tämäkään ei ole ollut ongelma). 

Kerron tässä vähän TET viikosta yleisesti, koska ohjelma osittain muuttuu vuodenajan mukaan. Tietysti ohjelmaan vaikuttaa myös eläimet, joskin olemme pysyneet pelkästään koirissa ja hevosissa.

Ennen kuin Tet tulee käyn läpi mitä minusta olisi hyvä oppia työelämästä ja eläintenhoidosta. Minusta on tärkeää olla luotettava, tulla ajoissa ja tehdä tehtävät niin kun sovitaan. Tärkeää on myös olla positiivinen ja tasapainoinen. Eläimet ovat herkkiä tunnetiloille joten arjessa niille tuo turvaa rutiinit ja että varsinkin tuntemattomat ihmiset luovat luottavaisen ilmapiirin. Meidän eläimet pitää siitä että niille jutellaan ja kerrotaan mitä tulee tapahtumaan. 

TETtiä ajatellen rakennan viikon niin että teemme rutiinitöitä ensimmäinen päivä ja siitä eteenpäin lisätään myös muita tehtäviä. Seuraavaksi kerron viikosta miten se meni suurin piirtein, tarkemmat sisällöt ja tavoitteet ovat yksilölliset.

1.

Ensimmäisenä päivänä kävimme perusteellisesti läpi koirien ruokinta, mitä koirat syö ja rutiinit kun ruokitaan laumaa. T (TET) tutustui koiranruokaan, sekä mahdollisiin lisiin. Meillä kaikki saa öljyä, jotkut riippuen saavat kausiluonteisesti biotiiniä, E-vitamiini, merilevää ym. Tällä hetkellä saavat myös kurpitsasosetta. 

Koirien ruokkimisen ja pienen ulkoilun jälkeen menimme hoitamaan hevosia. Ensin kävimme jakamassa heinät ja vasta sitten päästimme hevoset ulos. Meillä hevoset menevät ulos tarhaan suoraan tallista, mutta määrätyssä järjestyksessä.

Kun hevoset olivat ulkona siivosimme karsinat ja tarkistimme vedet. Meillä on turve, kutteri ja olkikuivatus. Lisäsimme pohjaan kutteria ja haimme olkipaalista olkea. 

Ennen luonasta ulkoilutimme koiria. Tällä kertaa hihnassa. 

Sitten oli jo lounaan aika. 

Lounaan jälkeen juoksutimme hevoset ja sitten olikin päiväheinien aika. Pakkasimme myös heinää pusseihin iltaa varten. 

Iltapäivä meni koiria harjatessa ja älypelien kanssa. Teemana koiran nostaminen, karstaaminen ja takkujen selvitystekniikoita.

Madde pitää huolen että jokapäiväiset rapsutukset toteutuvat.

2. 

Tiistaiksi olin tilannut ajan koirametsään klo 9.30. Hoidimme aamurutiinit ja pakkasimme koko lauman autoon ja lähdimme retkelle. 

Lounaan ja hevosten ruokkimisen jälkeen oli iltapäivä varattu Saralle. Ensin harjattiin Sara perusteellisesti ja sitten maasta käsin tehtäviä kentällä. Puomeja ja kartioita. Itse korjasin rikki menneen aidan.

Itse totesin että nyt on aika kerätä joulukoristeet pihasta.

3. Keskiviikkona teimme koira- ja tallityöt. Klo 10 tuli ratsastustuntilainen ja T  harjasi Bambin ja teki samat maasta käsin tehtävät kun Saran kanssa aiemmin. 

Iltapäivällä tutustuimme hevos- ja koirakirjoihin, mitä meillä on seinällinen. Vaikka on olemassa netti tietolähteenä, se ei tarkoita että sieltä löytyy kaikki  tieto tai että kaikki tieto olisi luotettavaa. Kirjoilla on paikkansa kun haluan tietoa mistä kirjoittajan tausta on tiedossa, kirjan sisältö on tarkistettu ja teksti oikoluettu (mitä yliopistojen julkaisut tietenkin ovat, mutta eivät anna perustason tietoa). 

Felix sylissä. Nämä hetket kun koirat saavat huomiota ovat myös tärkeitä, joskin TET tarkoittaa että työt tehdään ensin ;)

Iltapäivällä tutustuimme kirjallisuuteen.

4.

Torstai, eli neljäs päivä oli pesupäivä. Kun aamun koirien ruokinta ja ulkolu, sekä aamun tallityöt oli tehty

5.

Viimeiseen päivään kuului eläinlääkärissä käynti. Kävimme Evan kanssa tiineysultrassa.

Mitä hevosille kuuluu?

 Hevosille kuuluu hyvää!

Bambi ja Mirella ovat nyt 18 ja 14 vuotta ja koen että ovat parhaimmillaan! Videolla näet tämän talven iloja. On tullut paljon lunta ja hevoset nauttivat! Kuntokin pysyy hyvänä kun liikkuu vapaana monipuolisesti, välillä kenttärallia, kukkulatreeniä, niittylaukkaa ja havujen syöntiä. Minulta on kysytty että enkö pelkää että hevoset loukkaa? En pelkää että Bambi ja Mirella loukkaa, koska he ovat ovat asuneet täällä 13 vuotta ja saaneet rauhassa tutkia pihaa alusta asti. He tuntevat pihan paremmin kuin minä. Antaisinko vieraan hevosen laukkailla meidän pihalla tällä tapaa? En antaisi. Kaikki perustuu siihen että jo kun Bambi ja Mirella syntyivät priorisoin että he alusta asti saivat liikkua monipuolisesti. Tarkoituksena oli kehittää niiden tasapainoa ja antaa kokemuksia eri pohjista. Olin kuullut hevosista jotka eivät pystyneet kävelemään epätasaisella kompuroimatta, syystä että olivat aina seisseet tasaisissa tarhoissa, treenattu ratsastuskentällä ja maastoiltu teillä. Silloin kun ei ole tarvetta muuhun, se on täydellistä, mutta onneksi hevoset olivat jo ennen tänne muuttoa saanut mahdollisuuden asua metsä-, niitty, hiekka ym muissa tarhoissa. Metsäpohja ei ollut uusi kenellekään, ei myöskään Bambin ja Taran emälle Taralle. Tämä meidän nykyinen koti oli metsätila kun tänne muutimme. Annoin hevosten syödä suuresta osasta pihaa puista kaarnaa (sisältää kuuleman mukaan mineraaleja) koska se toi heille mielekästä tekemistä minun työpäivien aikana.

Kaveriksi on tullut kesällä naapurin Veeran Sara, shettisristeytys. Sara on tottunut meidän meininkiin alkuihmettelyn jälkeen. Sara oli myös hiukan kipeä kun tuli, mutta täytyy sanoa että kuntoutus on onnistunut yli odotusten. Saran kanssa toimimme asteittain. Bambista ja Mirellasta oli muotoutunut vahva parivaljakko Taran poismenon jälkeen ja eivät olleet ihan valmiita jakamaan toisiaan. Toisaalta Sara oli kipeä, niin kaikki meni omalla painollaan. Alussa rajoitimme Saran tilaa jotta saa tutkia pihaa pikkuhiljaa edeten. Sara olikin ihan tyytyväinen siihen, koska liikkumatilaa oli koko ajan sopivasti.  Nyt Sara saakin jo liikkua kaikkialla. 

Sara onkin nyt kokeiltu ratsastaa ja oli äärimmäisen herkkä pohkeille ja innostunut että pääsi töihin pitkästä aikaa.

Saimmekin tänä vuonna kuorman havuja, mikä tuo hevosille tekemistä ja olihan havut myös mm vanhan ajan matolääke, joten sekin bonuksena. Tämä talvi oli välillä todella kylmä, joten muutamaan kertaan jopa lämmitettävät vesikupit jäätyi kun hevoset olivat ulkona. Ratkaisin sen tarjoamalla kotirappusilta vettä ämpärissä. Hevoset tykkäsi kovasti uudesta ohjelmanumerosta. Kiitin itseäni että olen totuttanut hevoset erikoisempiin juttuihin, joskin se ei tarkoita että aina toimii, mutta nyt siitä oli suuri apu.

Mitä Maddelle kuuluu?

 Maddelle kuuluu hyvää. 

Madde sai 8.8.26 pennut ja on talven aikana kasvattanut turkkiaan takaisin. Tässä videolla vielä vaiheessa. Meillä koirat toivovat aina innokkaasti pääsevänsä treeneihin mukaan, ja nyt oli Madden vuoro päästä mukaan pentujen jälkeen. 

Kävimme Lisan kanssa messarissa - eli Helsinki Winner 2025

Lisa veteraanien 2, Poppiksen jälkeen joka tulo BIS veteraaniksi (kaikkien rotujen paras veteraani) molempina päivinä.

Lisa kehässä. Alla Lisan arvostelu. Käännös on minun:  10 vuotias. Kaunisfeminiinen pää. Hieno kaula ja ylälinja. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Erinoimainen keho ja substanssi. Hiukan pitkä lanne. Liikkuu kuin nuoriso, hienoin askelin ja ihana cockerin luonne. Erittäin hyvä turkki ja kunto.

Lisa on tottunut että kaikkia tervehditään :) sos.ped aikainen periaate. Oikein tunsin kuinka hän mietti että näin paljon ihmisiä tervehdittävänä. Onneksi tuli cockerista kiinnostuneita ihmisiä vastaan että sai tervehtiä rauhassa. Muuten näyttelyssä oli oli parin päivän aikana 28 600 kävijää ja 13 500 koiraa - eli emme tervehtineet muita.

Mitä Emmalle kuuluu?

Emmalle kuuluu hyvää💗 Emma täytti jouluna 9 vuotta. 

Kävimme 7 vuoden tauon jälkeen näyttelytreenissä ja Emma tykkäsi! Videolla Nea Korelin esittää Emmaa. 

Jos mietin mitä Emman elämään kuuluu, niin parin ensimmäisen villin vuoden jälkeen Emma rauhoittui paljonkin. Nuoruudessa kutsuin Emmaa agentiksi, koska hän halusi olla joka paikassa ensimmäisenä. Vuosien varrella Emma on osoittautunut aivan mahtavaksi äidiksi. Pennut on ruokittu ja pesty, sekä pidetty hyvin huolta koko elämän. Emman erityisbravuri on että pennut ovat aina vierekkäin järjestyksessä, kätevää kun pissattaa ja pesee. 

Meillä on kotona kolme Emman pentua, Cessi ja Amanda sekä säännöllisesti Viki (yhteinen Lauran kanssa) joka käy mummolassa (minä).

Vi har en ny veteran champion! Lisa, Manaca's Neat As A Pin

Lisa i Lurppatidningens nummer 1/2026