Ongelmakoira tai koira jolla on ongelma.

Syksyllä kerhomme järjesti yhteistyössä Turunmaan Kennelyhdistyksen kanssa toimintapäivän jonka sisältö oli erittäin painavaa asiaa ja luennoitsijat asiantuntijoita. Aamupäivällä neurologi Sigitas Cizinauskas eläinsairaala Aistista luennoi koirien epilepsiasta ja päivällä käyttäytymisneuvoja ja ongelmakoirakouluttaja Tanja Karpela luennoi ongelmakoiran koulutuksesta.

Tanja Karpela, Kaer Oy

Referoin tässä ensimmäisessä osassa Karpelan luennosta koulutuksen yleisperiaatteet. Seuraavassa ja kolmannessa osassa keskityn eroahdistukseen ja remmirähjäämiseen liittyviin seikkoihin. Tanja Karpela on koulutukseltaan eläintenkouluttaja, koulutusohjaaja ja ongelmakoirakouluttaja. Hänen ja Janne Erolan perheyritys KAER Oy järjestää koirakoulutuksia käyttäytymistieteisiin perustuvilla menetelmillä ja tarjoaa laadukasta ja yksilöllistä koirahoitolapalveluita. Tämän lisäksi KAER Oy tekee aktiivisesti eläinsuojelutyötä erityisesti Suomen koirien turvakoti ry:n ja muiden Suomessa toimivien eläinsuojeluyhdistysten kanssa. Yhdistys auttaa pahoinpideltyjä, pentutehtailtuja ja kaltoin kohdeltuja koiria uuden elämän alkuun. Tämän lisäksi he pitävät ilmaisia luentoja esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa koirien pidosta, huolehtimisesta, koulutuksesta sekä kommunikoinnista. Tanjan erityisosaamista ovat ongelmakoirien koulutus sekä hajukoirien koulutus erilaisiin tehtäviin.

Koira koulutuksen suunnittelussa huomioitavaa.

Kun lähdetään kouluttamaan tai purkamaan ongelmakoiran käyttäytymistä, huomioidaan koiran sekä fyysinen että psyykkinen tila, sekä ohjaajan mekaaniset taidot ja kyky kommunikoida koiran kanssa. Koiran kykyyn oppia vaikuttavat useat eri tekijät, kuten koiran terveydentila, aiemmat kokemukset, perimä, mieltymykset tai pelot, stressi, laji- ja rotuominainen käytös jne. Jos koira on kivulias tai sairas, sen oppiminen vaikeutuu tai voi jopa estyä kokonaan. Onkin tärkeää aina varmistaa ensin, ettei häiriökäytöksen taustalla ole kipua. Koira oirehtii kipuaan yksilöllisesti eri tavoin kuten esim. aggressiivisuudella, liikkumisen välttelynä, levottomuudella, ärtyneisyydellä, ylivilkkaudella, venyttelyn vähentämisellä tai kosketuksen sävähtämisellä. Koirat ovat taitavia piilottamaan kipunsa ja siksi kivun tunnistaminen häiriökäytöksen taustalta voi olla erittäin vaikeaa. Tärkeintä on huomata koiran käytöksen muutos verrattuna koiran aikaisempaan normaaliin olemukseen.

Ongelmakoirakoulutuksen suunnittelua

Huomioi:

• koiran fyysinen ja psyykkinen tila 
• ohjaajan mekaaniset taidot  
• ohjaajan kyky kommunikoida koiran kanssa. 

Koiran kykyyn oppia vaikuttaa

• koiran terveydentila 
• aiemmat kokemukset
• perimä
• mieltymykset 
• pelko 
• stressi
• laji- ja rodun ominainen käytös

Koiran stressi

Normaali stressitasojen vaihtelu kuuluu meidän kaikkien elämään, myös koirien. Pitkittynyt kohonnut stressitila voi johtaa ongelmiin arjessa ja kouluttaminen on usein silloin hankalaa ja hedelmätöntä. Pitkittynyttä stressitilaa voivat aiheuttaa esim. kipu, vamma, sairaus, pelko, liian lyhyt palautumisaika, liian vähän tai liikaa tekemistä, pelottavat koulutusmenetelmät tai jännite perheen muiden eläinten kesken. 

Joskus stressiä aiheuttaa koiran omistajan kova treeni innokkuus, jos riittävästä palautumisajasta ei huolehdita. Onkin tärkeää huolehtia että treenien välillä on aina riittävästi aikaa koiran palautumiselle. Koira oireilee stressiä monin eri tavoin kuten esim. läähätyksenä vaikka ei ole kuumissaan tai hengästynyt, hermostuneisuutena. Keskittymiskyky voi olla heikko tai iho voi hilseillä runsaasti ja karvaa lähteä paljon, vaikka ei ole karvanlähtöaika. Koira saattaa tehdä tarpeensa sisälle vaikka on oppinut aikanaan sisäsiistiksi, se voi tuhota paikkoja tai häiriökäyttäytyä muilla tavoin. Lisäksi koiralla voi olla toistuvia liikkeitä kuten oman hännän jahtaamista ja edestakaisin ravaamista. 

Koiran pelko

Koiran pelokkuus tai varautuneisuus voi ilmetä monin tavoin. Pelko voi olla peritty ominaisuus, kokemusperäistä tai näiden yhdistelmä. Pelokas koira voi käyttäytyä hyökkäävästi, haukkua vimmatusti, koira voi yrittää piiloutua ja vetäytyä tilanteista, purra tai näykkiä, jäykistyä tai hidastella jne. Pelokkaalla koiralla puolustautumisen tarve nousee herkemmin esille. Koiran pelkoa voidaan usein hoitaa poisherkistämisen ja vastaehdollistamisen avulla. Pyri auttamaan koiraa tarjoamalla turvallinen ilmapiiri ja ympäristö ja etene siedättämisessä kärsivällisesti pienin paloin. Ronski koiran vieminen pelottavaan tilanteeseen ilman poisherkistämistä ja vastaehdollistamista saattaa vain kasvattaa pelkoa entisestään. Pelkoa hoidettaessa on myös muistettava että koira yleistää pelkonsa herkästi kattamaan myös muita pelottavassa tilanteessa havaitsemiaan asioita. Tarvittaessa kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa lääkevalmisteiden käytöstä koulutuksen tukena. 

Koiran oppiminen tapahtuu koko ajan

Täytyy muistaa että koira oppii koko ajan, myös silloin kun me emme opeta tai kun koira epäonnistuu tehtävässään. Epäonnistumiset vahvistavat epäonnistumista, pyri siis aina siihen että koiralla on mahdollisuus onnistua tehtävässään eli aseta aina harjoitteen kriteeri sopivalle tasolle koiran osaamistasoon nähden. Siten koiralla on mahdollisuus onnistua ja se oppii näin tehokkaammin. Vähitellen koiran osaamisen edistyessä harjoituksen kriteeriä nostetaan. Jos koira yhdistää pelon johonkin tehtävään, muistijäljet voivat olla arvaamattomia ja johtaa arvaamattomaan ja epätoivottuun käytökseen. Lisäksi suhde koiraan voi tuolloin heikentyä ja johtaa osaltaan jälleen ei-toivottuun käytökseen.

Koiran elekieli

Edellä mainitun takia Karpela muistuttaa, että kouluttaisimme aivoilla eikä lihaksilla. On tärkeää oppia ”puhumaan” koiraa eli oppia ymmärtämään koiran hienovaraista signaalikieltä sekä oppia käyttämään omaa kehonkieltämme koiralle ymmärrettävällä, turvallisella ja luottamusta herättävällä tavalla. Kehonkielemme tulisi olla yhtä vihje- eli käskysanamme kanssa. Usein kuvittelemme kehonkielemme tarkoittavan koiralle jotakin, jota se ei todellisuudessa tarkoita. Tällöin koiralle saattaa syntyä ongelma, kumpaa totella - sanallista vihjesanaa vai kehonkielen viestimää vihjettä. Helposti tulee tehtyä asioita mitä ei ajattele koiran kannalta. Esimerkiksi tervehtiessä vierasta koiraa tulee vahingossa vaikkapa kumarrettua koiran yli tai ojennettua kättä kohti vierasta koiraa ja tuijotettua sitä tiiviisti silmiin. Pelokkaalle ja aralle koiralle nämä ihmisen eleet voivat olla hyvinkin uhkaavan ja pelottavan oloisia eivätkä turvallisuutta ja luottamusta herättäviä. 

Koiran rauhoittavat signaalit

Koiran hienovaraista signaalikieltä kutsutaan usein rauhoittaviksi signaaleiksi. Rauhoittavilla signaaleilla koira pyrkii esim. välttämään konflikteja ja ylläpitämään rauhaa. Tyypillisiä rauhoittavia signaaleja ovat muun muassa huulten ja kuonon nopea nuolaisu, haukottelu tai hidastelu tietyissä tilanteissa. Myös kasvojen tai katseen kääntäminen pois kohteen suunnasta ovat rauhoittavia signaaleja. Jos ihmiseltä jää huomaamatta tai ymmärtämättä nämä hienovaraiset eleet, voi koulutus olla hedelmätöntä tai koira saattaa turvattomuuttaan siirtyä näkyvämpiin eleisiin kuten murina tai irvistely.

Luo hyvät olosuhteet koiralle oppia

Onkin tärkeää luoda koulutustilanteesta koiralle turvallinen ja palkitseva tilanne, jotta koiralla olisi parhaat mahdollisuudet oppia sekä pyrkiä ymmärtämään mitä koira yrittää meille kertoa sillä ainoalla kielellä jonka se taitaa. Koulutuksen kulmakivet ovat ajoitus, vahvistetiheys ja kriteeri. Lisäksi on huomioitava tarkasti palkkion laatu, palkkion suunta ja ohjaajan mekaaniset taidot. Nämä ovat helppoja ymmärtää teoriassa, mutta vaativat käytännön harjaantumista ohjaajalta onnistuakseen. Esimerkiksi annatko palkan niin, että vahvistat oikeasti sitä käytöstä jota halusit. Vai oliko ajoitus hitusen myöhässä jolloin vahvistit kyllä jotakin, mutta et välttämättä käytöstä jota tarkoitit vahvistettavan. Usein asetamme kriteerin liian vaikeaksi koiralle, jolloin sillä ei ole mahdollisuuksia onnistua. Ympäristössä saattaa olla esimerkiksi liikaa häiriöitä koiran osaamistasoon nähden, jolloin koira ei enää kykene keskittymään harjoitukseen.

Rajaa ympäristö

Ympäristön rajaaminen häiriöistä onkin aluksi tärkeää ja häiriöitä lisätään vasta koiran edistymisen myötä. Tavallinen kompastuskivi on myös yleistämisen puute. Harjoitellaan vain koulutuskentällä tai kotona, mutta ei muualla. Opetettavat käytökset tulisi harjoitella useissa erilaisissa ympäristöissä, jotta koira taitaa opitun kaikkialla, eikä vain esimerkiksi tutulla koulutuskentällä. Koulutus olisi aina hyvä suunnitella etukäteen ja pilkkoa opetettava asia riittävän pieniin osasiin. Osaset opettamalla luodaan käytöksiä ja näin jatkossa koiralle voidaan opettaa pitkiäkin käytösketjuja. Palkkioksi on tärkeää valita sellainen palkka, joka luo tarvittavan tunnetilan harjoitusta varten ja jonka koira kokee palkitsevaksi. Eli jos koiralle opetetaan rauhoittumista, on hyvä valita palkka joka ei kiihdytä koiraa.

Varusteet

Koulutuksessa kannattaa huomioida myös varusteet. Kaulapannan tulisi olla vähintään kahden kaulanikaman levyinen ja normaali vahva talutushihna on hyvä. Hyvin istuvat valjaat ovat hyvä valinta, sillä valjaissa ei tule koiran kaulaan mahdollisen nopean vedon aiheuttamaa kipua/vammaa. Hyvin istuvat valjaat eivät myöskään paina koiran kaulassa sijaitsevaa pehmytkudosta. Karpelan mukaan koiralle olisi hyvä opettaa perustaitoja kuten: 1) Luopumisen taito kielletyistä tavaroista ja käytöksistä 2) Lähellä pysymisen taito, jotta koira oppii pysyttelemään omistajansa lähellä eri tilanteissa ja ympäristöissä 3) oppia rauhoittumaan omalle paikalle tai erilaisissa tilanteissa 4) Kohdetyöskentelyä. Näiden perustaitojen avulla on kätevää opettaa arjessa tarvittavia käytöksiä kuten varma luoksetulo, seuraaminen, sivulle tulo ja rauhoittuminen, jota tarvitaan esimerkiksi eläinlääkärikäynnillä. Lisäksi koiralle opetetaan luopumisen taidon avulla muun muassa mikä on sallittua ja mikä ei.

Koiran hyvinvointi

On myös tärkeää huolehtia että koiralla on kotona oma rauhoittumispaikka jossa koiraa ei häiritä, että koira saa riittävästi virikkeitä ja ruokarauhan. Koiran on myös saatava nukkua riittävästi ja rauhallisessa paikassa. Yleisimpiä käytösongelmia koirilla ovat hihnassa vetäminen, vieraiden koirien kohtaamis- eli ohitusongelmat, eroahdistus jne. Karpela keskittyi meidän toivomuksesta eroahdistuksen ja huonon remmikäytöksen selvittämiseen. Eroahdistus on Karpelan mukaan yksin olon pelkoa. Eroahdistus on eri asia kuin pelkkä turhautuminen, vaikka näillä kahdella onkin osin samankaltaisia oireita. Turhautuminen tarkoittaa että koiralla on tylsää yksin, ja ratkaisuksi riittääkin usein silloin erilaisten virikkeiden tarjonta koiralle. 

Koiran eroahdistus

Eroahdistuksessa pelkkä virikkeiden tarjonta ei riitä hoidoksi, vaan on hoidettava ongelman perimmäistä syytä eli yksinolon pelkoa. Eroahdistuksesta kärsivä koira saattaa kiertää yksin ollessaan kotia levottomasti ympäriinsä, vinkua ja ulvoa. Se saattaa tuhota paikkoja ja tavaroita, tehdä tarpeensa sisälle jne. Pelokkuus on vahvasti periytyvä ominaisuus, jolloin koira on alttiimpi erilaisille peloille ja saattaa olla luonteeltaan muutoinkin arka. Kyse voi olla myös kokemusperäisestä pelosta eli koira on jossain vaiheessa kokenut yksin ollessaan pelkoa syystä tai toisesta ja mieltänyt näin yksinolon pelottavaksi ja epämukavaksi asiaksi. Jotta kokemusperäiseltä pelolta vältyttäisiin, olisi koira hyvä opettaa jo pienestä pennusta lähtien pienin askelin ja siten, että pennulla on turvallinen olo. On hyvä aina itse myös pysyä rauhallisena, jotta koira ei hätäänny siksi, että ihminen voivottelee tai hössöttää hätääntyneenä ympäriinsä. Jos koiralla on jo eroahdistus, on tärkeää poistaa pelon laukaiseva tekijä eli triggeri. Laukaisevia tekijöitä voi olla useita. Lisäksi aloitetaan johdonmukainen ja kärsivällinen koulutus, jotta koira mieltäisi yksinolon turvalliseksi asiaksi ja yksinolon aikaa pidennetään erittäin kärsivällisesti vähitellen.  Kirjoitan koulutuksesta lisää myöhemmin, joten säästän metodin tarkan selvityksen tuonnemmaksi.

Seuraavaksi hihnakäyös

Hihnakäytösongelmat näkyvät muun muassa vetämisenä, voimakkaana haukkumisena esim. ohitustilanteissa, riehumisena, hyökkäämisenä erilaisia kohteita kohti tai liiallisena innokkuutena tervehtiä koko maailmaa hyppimällä ja loikkimalla vieraita vasten. Hihnaharjoittelu olisi hyvä aloittaa jo pienestä pennusta, mutta taitoa voi opettaa myös vanhemmalle koiralle, jos harjoittelu on jäänyt vähiin pentuaikana. Mitä paremmin koira on opetettu arjen taitoihin, sitä paremmat edellytykset sillä selvitä arjessa ja välttyä vahingoilta. Ongelmakoira ei välttämättä olekaan se ongelma.

Teksti Annika Kontturi-Salmi

Julkaistu Lurppa nro 1/2019. Lounaissuomen spanielikerho.

Otsikot ja yhteenvedot 4.5.2019