Om du blir stressad

  kom ihåg att andas, 
långt ner från magen, mot nedre ryggen

prioritera hårt, 
gör lätta uppgifter först

gör EN sak i taget, 

Ta tid för att slappna av, vila, fokusera

gör det inte mer komplicerat än det är

Ta tid på att fundera på vad som är viktigt för dig
Vilken stig är DIN
Vilket ljus strävar du mot?

Övning i problemlösning.

1. Du har på dig en ny vit T-skjorta, när du sitter på torget och äter jordgubbsglass med dina vänner. Ni har en så intressant diskussion på gång, att du inte märker att våfflan gått sönder och glass rinner ner på din blus. Vad gör du?

2. Du är på resa med familjen till ett spa (badhotell). På kvällen ska ni gå ut och äta på en lite finare restaurang. Din mamma märker att hennes klänningsfåll håller på att rispas upp. Hur kan du hjälpa henne? Vad råder du henne att göra?

3. Du har bestämt dig för att du vill sy ett par festbyxor. Hur går du tillväga?

4. Din kompis 10-åriga lillasyster vill brodera en hund. Vilka råd har du att ge henne?

5. Du är 30-år och kommer på att du vill sticka ett par sockor. Du har tyvärr glömt hur man stickar över huvudtaget och hur man stickar sockor. Hur gör du?

6. Din bror/pojkvän behöver en kostym eller kavaj till konfirmationsfesten och du har lovat hjälpa till som sällskap och smakråd. Vad beaktar du?

7. Det är nyår, du är 30- år. Din sambo och du kommer att ordna ett bröllop på midsommaren. Du vill sy din brudklänning och dina tärnors klänningar själv. Hur planerar du för att hinna med allt utan att bli ett nervvrak ;) ?

Svara på minst två av frågorna! 

Obs. Det finns flera svar på varje fråga. Om du vill ge flera alternativa svar, så är det bara bra!

Beakta följande nyckelord:

Ø  problemlösning

Ø  kreativitet (påhittighet)

Ø  etik och moral (rätt och fel)

Ø  ekologi

Ø  ekonomi

Ø  estetik (utseende)

Ø  informationssökning (alla källor tillåtna)

Ø  initiativförmåga (i motsats till handlingsförlamning)

v  Problemlösningsuppgiften beaktas vid bedömningen av textilvitsordet. Nyckelorden är listade ur läroplanen, men även viktiga inför allt man möter i livet.

v  När jag bedömer tittar jag på hur påhittig du varit, hur mycket du kunnat beakta nyckelorden och hur du tagit reda på information.

v  Lämnas in senast den xxxx per mail

v  . Du får även skriva förhand på rutigt papper.

Mina teser ;)

Publicerade första gången 15.3.2016. Publicerar på nytt, som en påminnelse till mig själv och oss på Sagobacken. 

With love, Annika

Inspirerad av intervjuer med många olika stjärnor inom diverse hästsportgrenar  tänkte jag summera och på samma gång påminna mig själv om några punkter som poängterats under alla tider jag sysslat med hästar.
 
Det förekommer "nyare" metoder som bär personers namn eller syftar till olika redskap (t ex klicker, belöning, olika band). Det kan ibland vara svårt att finna det primära i metoderna, när de marknadsförs med fokus på personen t ex Morris, Tellington, Parelli. Hästutbildare kallas hästviskare, skolare, dressörer och utbildare av olika slag. Utöver dessa finns det många skickliga ryttare och tränare i världen som reser runt och lär/tränar andra ss vår egen Kyra Kyrklund, som jag en gång hörde en eurosport (TV) reporter kalla Kyra Kyrklund "en av vår tids skickligaste hästmänniskor" (egen övers.).

Även vår tids hästviskare grundar sina läror på en tradition. Inom Europa från antikens filosofer till spanska ridskolan. Långt har ridutbildningen byggt på armens behov vid krigsföring. Utanför Europa kan finns många nomadfolk som är otroligt skickliga, som t ex i Mongolien.

På 1970-talet när jag red som barn byggde ridskolans undervisning  på en armetradition och undervisningssättet anammades därifrån.

Hästkunskap bygger långt på tradition och att "gå i lära" hos en mästare. Hästar är levande, starka, skygga och känsliga djur. Situationer kräver att du är närvarande och "läser" hästen. Hästen har avlats och påverkats, men i grunden är hästen häst och lever på sina instinkter.

Själv är jag nyfiken som person och betraktar gärna olika sätt hantera hästar. Min passion är att få ta del av mycket, spara det i minnet och ta fram det vid behov. Mitt problem blir ibland att jag vill prova för mycket och tappar fokus.

Min första tes är: Enkelhet

Jag brukar ibland påminna mig, lite på humor "make it simple stupid!" Det är så otroligt viktigt att vara logisk, konsekvent och planera "en trappa" som leder framåt, på så sätt att varje tidigare steg stöder nästa steg. Egentligen är det dumt att hoppa över steg, även om det verkar kunna gå. Det brukar alltid slå tillbaka har jag märkt.

  ;) symbolen kommer av att jag inte ser mig själv som den person som utövar teser, utan det är mer drömmar/mål som jag strävar efter.

• Det tar tid att lära sig rida och hantera hästar. Det är en väg utan slut eller kanske hellre en upptäcksfärd utan slut. Poängen är inte att lära sig mekaniska saker (även om de också inlärs) utan det är mera fråga om närvaro och attityd.
• Läste en god jämförelse kring pianospelning. Sällan väntar man sig att det ska bli lätt att bli konsertpianist, men man vill snabbt lära sig rida på hög nivå. 

 

Min andra tes är: Kvalité

Jag tycker att kvalitet uppstår som en följd av planering, förutseende, konsekvens, noggrannhet och faktiskt lugn. Det senare har aldrig varit min starka sida, inte så att jag skulle vara orolig, men min energi-och eller stressnivå överskrider ibland det som behövs. Någon annan kan ha ett problem med att höja sin energinivå på grund av nervositet, eller  till exempel oföretagsamhet, till en lämplig grad och hästen blir seg. Att kunna justera sitt görande/kännande enligt häst och situation är mitt mål. Jag tar inspiration från mindfullness för att höja kvalitén genom att tänka på det jag gör och känna t ex hur borsten känns mot hästen och i mina muskler när jag ryktar. Att rykta är inte enbart att snabbt dra borsten genom hårremmen. Njut av att hårremmen börjar glänsa. Hästarna tycker om det.

Min tredje tes är: Lätthet

Ridning ska kännas lätt. Inte så att det är lätt, men kontakten till hästen ska kännas varm, fast och lugn. Sätt din hand på hästens hals och känn hur du ger hästen värme. Hårremmen känns glansig mot din hand och du känner starka muskler. Andas djupt.

Lätthet är också att du låter hästens bära dig i alla situationer, inte så att du tvingar den att bära sig själv och dig med våld (=hårda hjälper). Din kropp sätter ramarna, du håller händerna och skänklarna stilla. Din sits är djup och "tung" (tyngdpunkten lågt nere både i skänklar, armbågar och sits). Det hindrar inte att du kan ge hjälper från 0-100, d v s i olika grad, allt från snabba fjäderlätta till statiska och bestämda (tänker närmast på ramen runt hästen). Det hindrar inte heller en följsam och spänstig sits.

• olika hjälper (skänkel, sits, tygel,spö)  => reaktion 

 Min fjärde tes är: Respekt

• Ännu en jämförelse; vem som helst kan slå hårt på tangenterna eller rida en häst med hårda hjälper. Publiken håller sig för öronen och det gör hästen också.
• Vet du något man kan bli bra på eller lära med att använda tvång och våld som metod? Man kanske får en början, men själen tar skada. Om du söndrar ditt piano blir det svårt att spela, vad tror du att det gör med hästen?

Yhteisöllisyys

Viime tekstiiliopettajassa kerrottiin Ompelulaneista, missä samanhenkiset ihmiset kokoontuvat tekemään käsitöitä yhdessä ja kutsuttiin ilmiötä yhteisöllisyydeksi. Se onkin kiinnostava aihe koska olen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja, missä yhteisöllisyys on olennainen osa. Olemme myös paljon keskusteltu aiheesta, liittyen koirakerhotoimintaan ystäväni Marin kanssa.

Yhteisöllisyys käsityössä

Käsityössä yhteisöllisyyttä on ollut luonnollisena osana. Esimerkiksi kun kangaspuita loimitetaan on paljon kätevämpää olla monta ja jos vielä on hyvä henki niin yhteisöllisyys, yhteinen tekeminenm motivaatio ja luottamus toteutuu. Korsnäsin villapaita on toinen hyvä esimerkki. Villapaitaa neulottiin yhdessä, tiiviissä ympyrässä. Toinen esimerkki on ompeluseurat. Muistan lapsuudestani kuinka tärkeät ompeluseurat olivat äidilleni. Tehtiin käsitöitä, rupateltiin ja juotiin kahvia sekä syötiin herkkuja. Mikäs sen mukavampaa.

Yhteisöllisyys käsityöluokassa

Koululuokassa yhteisöllisyys voi muodostua yhteisen tekemisen kautta. Se ei kuitenkaan ihan joka kerta toteudu, joskin usein uskoisin. Asiaan liittyy myös opetusmenetelmät, opettajajohtoisuus ja luokan henki. Muistan kun opiskelin käsityönopettajaksi 1980-luvulla niin luovuutta, yksilöllisyyttä ja oppilaslähtökohtaisuutta esitettiin uutena asiana opetukseen. Itse olin käynyt ala-asteen 1970-luvulla, jolloin huolellisesti tehty tuote oli opetuksen päämäärä. Opetuksen aiheet olivat opetussuunnitelmassa, joskin uskallan väittää että meidän opettaja oli valinnut tuotteet itse. Me saimme edistyksellisesti valita väri ja joskus kangas. Me teimme kuitenkin aina ihan samaa työtä. Muusta ei ollut puhettakaan.  

Aikaisemmin 1900-luvulla oli käsityö ollut tärkeä hyöty näkökulmasta. Oli tärkeää osata tehdä omat sukat ja osallistua perheen tarpeisiin. Materiaalia kunnioitettiin suuresti, sitä ei ollut paljoa. Työssä vallitsi kuri ja opettaja purkasi työn kunnes tulos oli hyväksyttävä. Asiat oli tehtävä määrätyllä tavalla. Monet lapset kamppailivat tekniikan kanssa, joskin uskon että monet kamppailivat myös kaunokirjoituksen kanssa. Fontit olivat koukeroisimmat ja kirjoitettiin mustekynällä. Jokainen oppilas arvioitiin tuotteen pohjalta.

Ryhmätyöt olivat erittäin pop 1980-luvulla kouluissa. Ruvettiin miettimään miten ryhmätyötä arvostellaan ja muutenkin ruvettiin keskustelemaan käsityön prosesseista. Tähän lisättiin keskustelu yksilöllisyydestä. Tästä voi sanoa että muodostui käsityöprosessi. Yksilöllinen (usein) prosessi johon kuuluu suunnittelu, tekeminen ja arviointi lyhykäisyydessään. Piakkoin syntyi Linnea Lindforsin ja Pirkko Anttilan väitöskirjat aiheesta. Elettiin pioneeriaikaa käsityökasvatuksen tullessa akateemiseksi aineeksi.

Yksilöllisyys tavoitteellisena ajatuksena löikin läpi, ei todellakaan pelkästään käsityönopetuksessa, vaan koko yhteiskunnassa. Tuntui kun kaikki olisi tähdännyt oman itsensä tutkimiseen ja kehittämiseen. Osallistuin siihen itsekin opettajana. Minun piti koko ajan kehittyä professiossani ja saada näkyviä tuloksia aikaan. Opetuksen teemoiksi tulivat  myös esimerkiksi itsenäinen työskentely ja ongelmanratkaisutaidot. Samaan aikaan suuret vaateketjut tulivat Suomeen. Vaatteet olivat halpoja ja houkuttavia. Käsityön tarpeellisuutta arvioitiin. Oppilaat kertoivat että käsityö on kivaa, mutta vaatteita saa kaupasta, niinkuin mikro-ruokiakin ja vanhemmat toivoisivat kieltenopetusta käsityön sijaan. Tähän aikaan oppilailla oli vielä taitojakin, jotka myöhemmin hiipuivat uusien ikäluokkien tullessa kouluun. Varsinkin yläkoulussa tämän huomasi.

Tänään käsityökasvatus tähtää yhteistyöhön muiden aineiden kanssa, toivotaan poikkitieteellistä otetta. Tästä teinkin itse dokumentoidun kokeilun 2000-luvun alussa. Halusin kokeilla jotain ns uutta väitöskirjaani* varten. Sen verran voin paljastaa että onnistuneessa projektissa yhteisöllisyys toteutui, mutta toisenlaisiakin tuloksia tuli.

Ompelulanit

Summa summarum; yhteisöllisyys muodostuu tänäpäivänä helpoiten vapaaehtoisissa ryhmissä, missä on yhteistä tekemistä, vastavuoroinen toisensa hyväksyminen ja motivaatio. Yhteisöllistä tuotetarvetta kun juuri nyt ei ole ollut. Omat kokemukset ompelulaneista ovat mahtavat. Ompelulanit tuovat energiaa ja inspiraatiota ja usein päädymme vaatteiden uusiokäyttöön ja inspiroimme toisiamme. Tekstiilien tuotannossa käytetyt myrkyt, melkein orjatyöhön viittaavaat työolosuhteet ja tekstiilit ongelmajätteenä puhuttaa. En voi myös olla miettimättä, mitä sitten tapahtuu jos emme saakaan halpoja vaatteita ja kankaita ulkomailta, sekä taitomme tuottaa niitä itse on myös kadonnut? 

Tässä pieni ajatusten avaus - voi olla että jatkan pohdintaa myöhemminkin.

 *Väitöskirjaa siitä ei tullut, mutta pyrin julkaisemaan sen e-kirjana tai osissa blogissani.

Ongelmakoira tai koira jolla on ongelma.

Syksyllä kerhomme järjesti yhteistyössä Turunmaan Kennelyhdistyksen kanssa toimintapäivän jonka sisältö oli erittäin painavaa asiaa ja luennoitsijat asiantuntijoita. Aamupäivällä neurologi Sigitas Cizinauskas eläinsairaala Aistista luennoi koirien epilepsiasta ja päivällä käyttäytymisneuvoja ja ongelmakoirakouluttaja Tanja Karpela luennoi ongelmakoiran koulutuksesta.

Tanja Karpela, Kaer Oy

Referoin tässä ensimmäisessä osassa Karpelan luennosta koulutuksen yleisperiaatteet. Seuraavassa ja kolmannessa osassa keskityn eroahdistukseen ja remmirähjäämiseen liittyviin seikkoihin. Tanja Karpela on koulutukseltaan eläintenkouluttaja, koulutusohjaaja ja ongelmakoirakouluttaja. Hänen ja Janne Erolan perheyritys KAER Oy järjestää koirakoulutuksia käyttäytymistieteisiin perustuvilla menetelmillä ja tarjoaa laadukasta ja yksilöllistä koirahoitolapalveluita. Tämän lisäksi KAER Oy tekee aktiivisesti eläinsuojelutyötä erityisesti Suomen koirien turvakoti ry:n ja muiden Suomessa toimivien eläinsuojeluyhdistysten kanssa. Yhdistys auttaa pahoinpideltyjä, pentutehtailtuja ja kaltoin kohdeltuja koiria uuden elämän alkuun. Tämän lisäksi he pitävät ilmaisia luentoja esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa koirien pidosta, huolehtimisesta, koulutuksesta sekä kommunikoinnista. Tanjan erityisosaamista ovat ongelmakoirien koulutus sekä hajukoirien koulutus erilaisiin tehtäviin.

Koira koulutuksen suunnittelussa huomioitavaa.

Kun lähdetään kouluttamaan tai purkamaan ongelmakoiran käyttäytymistä, huomioidaan koiran sekä fyysinen että psyykkinen tila, sekä ohjaajan mekaaniset taidot ja kyky kommunikoida koiran kanssa. Koiran kykyyn oppia vaikuttavat useat eri tekijät, kuten koiran terveydentila, aiemmat kokemukset, perimä, mieltymykset tai pelot, stressi, laji- ja rotuominainen käytös jne. Jos koira on kivulias tai sairas, sen oppiminen vaikeutuu tai voi jopa estyä kokonaan. Onkin tärkeää aina varmistaa ensin, ettei häiriökäytöksen taustalla ole kipua. Koira oirehtii kipuaan yksilöllisesti eri tavoin kuten esim. aggressiivisuudella, liikkumisen välttelynä, levottomuudella, ärtyneisyydellä, ylivilkkaudella, venyttelyn vähentämisellä tai kosketuksen sävähtämisellä. Koirat ovat taitavia piilottamaan kipunsa ja siksi kivun tunnistaminen häiriökäytöksen taustalta voi olla erittäin vaikeaa. Tärkeintä on huomata koiran käytöksen muutos verrattuna koiran aikaisempaan normaaliin olemukseen.

Ongelmakoirakoulutuksen suunnittelua

Huomioi:

• koiran fyysinen ja psyykkinen tila 
• ohjaajan mekaaniset taidot  
• ohjaajan kyky kommunikoida koiran kanssa. 

Koiran kykyyn oppia vaikuttaa

• koiran terveydentila 
• aiemmat kokemukset
• perimä
• mieltymykset 
• pelko 
• stressi
• laji- ja rodun ominainen käytös

Koiran stressi

Normaali stressitasojen vaihtelu kuuluu meidän kaikkien elämään, myös koirien. Pitkittynyt kohonnut stressitila voi johtaa ongelmiin arjessa ja kouluttaminen on usein silloin hankalaa ja hedelmätöntä. Pitkittynyttä stressitilaa voivat aiheuttaa esim. kipu, vamma, sairaus, pelko, liian lyhyt palautumisaika, liian vähän tai liikaa tekemistä, pelottavat koulutusmenetelmät tai jännite perheen muiden eläinten kesken. 

Joskus stressiä aiheuttaa koiran omistajan kova treeni innokkuus, jos riittävästä palautumisajasta ei huolehdita. Onkin tärkeää huolehtia että treenien välillä on aina riittävästi aikaa koiran palautumiselle. Koira oireilee stressiä monin eri tavoin kuten esim. läähätyksenä vaikka ei ole kuumissaan tai hengästynyt, hermostuneisuutena. Keskittymiskyky voi olla heikko tai iho voi hilseillä runsaasti ja karvaa lähteä paljon, vaikka ei ole karvanlähtöaika. Koira saattaa tehdä tarpeensa sisälle vaikka on oppinut aikanaan sisäsiistiksi, se voi tuhota paikkoja tai häiriökäyttäytyä muilla tavoin. Lisäksi koiralla voi olla toistuvia liikkeitä kuten oman hännän jahtaamista ja edestakaisin ravaamista. 

Koiran pelko

Koiran pelokkuus tai varautuneisuus voi ilmetä monin tavoin. Pelko voi olla peritty ominaisuus, kokemusperäistä tai näiden yhdistelmä. Pelokas koira voi käyttäytyä hyökkäävästi, haukkua vimmatusti, koira voi yrittää piiloutua ja vetäytyä tilanteista, purra tai näykkiä, jäykistyä tai hidastella jne. Pelokkaalla koiralla puolustautumisen tarve nousee herkemmin esille. Koiran pelkoa voidaan usein hoitaa poisherkistämisen ja vastaehdollistamisen avulla. Pyri auttamaan koiraa tarjoamalla turvallinen ilmapiiri ja ympäristö ja etene siedättämisessä kärsivällisesti pienin paloin. Ronski koiran vieminen pelottavaan tilanteeseen ilman poisherkistämistä ja vastaehdollistamista saattaa vain kasvattaa pelkoa entisestään. Pelkoa hoidettaessa on myös muistettava että koira yleistää pelkonsa herkästi kattamaan myös muita pelottavassa tilanteessa havaitsemiaan asioita. Tarvittaessa kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa lääkevalmisteiden käytöstä koulutuksen tukena. 

Koiran oppiminen tapahtuu koko ajan

Täytyy muistaa että koira oppii koko ajan, myös silloin kun me emme opeta tai kun koira epäonnistuu tehtävässään. Epäonnistumiset vahvistavat epäonnistumista, pyri siis aina siihen että koiralla on mahdollisuus onnistua tehtävässään eli aseta aina harjoitteen kriteeri sopivalle tasolle koiran osaamistasoon nähden. Siten koiralla on mahdollisuus onnistua ja se oppii näin tehokkaammin. Vähitellen koiran osaamisen edistyessä harjoituksen kriteeriä nostetaan. Jos koira yhdistää pelon johonkin tehtävään, muistijäljet voivat olla arvaamattomia ja johtaa arvaamattomaan ja epätoivottuun käytökseen. Lisäksi suhde koiraan voi tuolloin heikentyä ja johtaa osaltaan jälleen ei-toivottuun käytökseen.

Koiran elekieli

Edellä mainitun takia Karpela muistuttaa, että kouluttaisimme aivoilla eikä lihaksilla. On tärkeää oppia ”puhumaan” koiraa eli oppia ymmärtämään koiran hienovaraista signaalikieltä sekä oppia käyttämään omaa kehonkieltämme koiralle ymmärrettävällä, turvallisella ja luottamusta herättävällä tavalla. Kehonkielemme tulisi olla yhtä vihje- eli käskysanamme kanssa. Usein kuvittelemme kehonkielemme tarkoittavan koiralle jotakin, jota se ei todellisuudessa tarkoita. Tällöin koiralle saattaa syntyä ongelma, kumpaa totella - sanallista vihjesanaa vai kehonkielen viestimää vihjettä. Helposti tulee tehtyä asioita mitä ei ajattele koiran kannalta. Esimerkiksi tervehtiessä vierasta koiraa tulee vahingossa vaikkapa kumarrettua koiran yli tai ojennettua kättä kohti vierasta koiraa ja tuijotettua sitä tiiviisti silmiin. Pelokkaalle ja aralle koiralle nämä ihmisen eleet voivat olla hyvinkin uhkaavan ja pelottavan oloisia eivätkä turvallisuutta ja luottamusta herättäviä. 

Koiran rauhoittavat signaalit

Koiran hienovaraista signaalikieltä kutsutaan usein rauhoittaviksi signaaleiksi. Rauhoittavilla signaaleilla koira pyrkii esim. välttämään konflikteja ja ylläpitämään rauhaa. Tyypillisiä rauhoittavia signaaleja ovat muun muassa huulten ja kuonon nopea nuolaisu, haukottelu tai hidastelu tietyissä tilanteissa. Myös kasvojen tai katseen kääntäminen pois kohteen suunnasta ovat rauhoittavia signaaleja. Jos ihmiseltä jää huomaamatta tai ymmärtämättä nämä hienovaraiset eleet, voi koulutus olla hedelmätöntä tai koira saattaa turvattomuuttaan siirtyä näkyvämpiin eleisiin kuten murina tai irvistely.

Luo hyvät olosuhteet koiralle oppia

Onkin tärkeää luoda koulutustilanteesta koiralle turvallinen ja palkitseva tilanne, jotta koiralla olisi parhaat mahdollisuudet oppia sekä pyrkiä ymmärtämään mitä koira yrittää meille kertoa sillä ainoalla kielellä jonka se taitaa. Koulutuksen kulmakivet ovat ajoitus, vahvistetiheys ja kriteeri. Lisäksi on huomioitava tarkasti palkkion laatu, palkkion suunta ja ohjaajan mekaaniset taidot. Nämä ovat helppoja ymmärtää teoriassa, mutta vaativat käytännön harjaantumista ohjaajalta onnistuakseen. Esimerkiksi annatko palkan niin, että vahvistat oikeasti sitä käytöstä jota halusit. Vai oliko ajoitus hitusen myöhässä jolloin vahvistit kyllä jotakin, mutta et välttämättä käytöstä jota tarkoitit vahvistettavan. Usein asetamme kriteerin liian vaikeaksi koiralle, jolloin sillä ei ole mahdollisuuksia onnistua. Ympäristössä saattaa olla esimerkiksi liikaa häiriöitä koiran osaamistasoon nähden, jolloin koira ei enää kykene keskittymään harjoitukseen.

Rajaa ympäristö

Ympäristön rajaaminen häiriöistä onkin aluksi tärkeää ja häiriöitä lisätään vasta koiran edistymisen myötä. Tavallinen kompastuskivi on myös yleistämisen puute. Harjoitellaan vain koulutuskentällä tai kotona, mutta ei muualla. Opetettavat käytökset tulisi harjoitella useissa erilaisissa ympäristöissä, jotta koira taitaa opitun kaikkialla, eikä vain esimerkiksi tutulla koulutuskentällä. Koulutus olisi aina hyvä suunnitella etukäteen ja pilkkoa opetettava asia riittävän pieniin osasiin. Osaset opettamalla luodaan käytöksiä ja näin jatkossa koiralle voidaan opettaa pitkiäkin käytösketjuja. Palkkioksi on tärkeää valita sellainen palkka, joka luo tarvittavan tunnetilan harjoitusta varten ja jonka koira kokee palkitsevaksi. Eli jos koiralle opetetaan rauhoittumista, on hyvä valita palkka joka ei kiihdytä koiraa.

Varusteet

Koulutuksessa kannattaa huomioida myös varusteet. Kaulapannan tulisi olla vähintään kahden kaulanikaman levyinen ja normaali vahva talutushihna on hyvä. Hyvin istuvat valjaat ovat hyvä valinta, sillä valjaissa ei tule koiran kaulaan mahdollisen nopean vedon aiheuttamaa kipua/vammaa. Hyvin istuvat valjaat eivät myöskään paina koiran kaulassa sijaitsevaa pehmytkudosta. Karpelan mukaan koiralle olisi hyvä opettaa perustaitoja kuten: 1) Luopumisen taito kielletyistä tavaroista ja käytöksistä 2) Lähellä pysymisen taito, jotta koira oppii pysyttelemään omistajansa lähellä eri tilanteissa ja ympäristöissä 3) oppia rauhoittumaan omalle paikalle tai erilaisissa tilanteissa 4) Kohdetyöskentelyä. Näiden perustaitojen avulla on kätevää opettaa arjessa tarvittavia käytöksiä kuten varma luoksetulo, seuraaminen, sivulle tulo ja rauhoittuminen, jota tarvitaan esimerkiksi eläinlääkärikäynnillä. Lisäksi koiralle opetetaan luopumisen taidon avulla muun muassa mikä on sallittua ja mikä ei.

Koiran hyvinvointi

On myös tärkeää huolehtia että koiralla on kotona oma rauhoittumispaikka jossa koiraa ei häiritä, että koira saa riittävästi virikkeitä ja ruokarauhan. Koiran on myös saatava nukkua riittävästi ja rauhallisessa paikassa. Yleisimpiä käytösongelmia koirilla ovat hihnassa vetäminen, vieraiden koirien kohtaamis- eli ohitusongelmat, eroahdistus jne. Karpela keskittyi meidän toivomuksesta eroahdistuksen ja huonon remmikäytöksen selvittämiseen. Eroahdistus on Karpelan mukaan yksin olon pelkoa. Eroahdistus on eri asia kuin pelkkä turhautuminen, vaikka näillä kahdella onkin osin samankaltaisia oireita. Turhautuminen tarkoittaa että koiralla on tylsää yksin, ja ratkaisuksi riittääkin usein silloin erilaisten virikkeiden tarjonta koiralle. 

Koiran eroahdistus

Eroahdistuksessa pelkkä virikkeiden tarjonta ei riitä hoidoksi, vaan on hoidettava ongelman perimmäistä syytä eli yksinolon pelkoa. Eroahdistuksesta kärsivä koira saattaa kiertää yksin ollessaan kotia levottomasti ympäriinsä, vinkua ja ulvoa. Se saattaa tuhota paikkoja ja tavaroita, tehdä tarpeensa sisälle jne. Pelokkuus on vahvasti periytyvä ominaisuus, jolloin koira on alttiimpi erilaisille peloille ja saattaa olla luonteeltaan muutoinkin arka. Kyse voi olla myös kokemusperäisestä pelosta eli koira on jossain vaiheessa kokenut yksin ollessaan pelkoa syystä tai toisesta ja mieltänyt näin yksinolon pelottavaksi ja epämukavaksi asiaksi. Jotta kokemusperäiseltä pelolta vältyttäisiin, olisi koira hyvä opettaa jo pienestä pennusta lähtien pienin askelin ja siten, että pennulla on turvallinen olo. On hyvä aina itse myös pysyä rauhallisena, jotta koira ei hätäänny siksi, että ihminen voivottelee tai hössöttää hätääntyneenä ympäriinsä. Jos koiralla on jo eroahdistus, on tärkeää poistaa pelon laukaiseva tekijä eli triggeri. Laukaisevia tekijöitä voi olla useita. Lisäksi aloitetaan johdonmukainen ja kärsivällinen koulutus, jotta koira mieltäisi yksinolon turvalliseksi asiaksi ja yksinolon aikaa pidennetään erittäin kärsivällisesti vähitellen.  Kirjoitan koulutuksesta lisää myöhemmin, joten säästän metodin tarkan selvityksen tuonnemmaksi.

Seuraavaksi hihnakäyös

Hihnakäytösongelmat näkyvät muun muassa vetämisenä, voimakkaana haukkumisena esim. ohitustilanteissa, riehumisena, hyökkäämisenä erilaisia kohteita kohti tai liiallisena innokkuutena tervehtiä koko maailmaa hyppimällä ja loikkimalla vieraita vasten. Hihnaharjoittelu olisi hyvä aloittaa jo pienestä pennusta, mutta taitoa voi opettaa myös vanhemmalle koiralle, jos harjoittelu on jäänyt vähiin pentuaikana. Mitä paremmin koira on opetettu arjen taitoihin, sitä paremmat edellytykset sillä selvitä arjessa ja välttyä vahingoilta. Ongelmakoira ei välttämättä olekaan se ongelma.

Teksti Annika Kontturi-Salmi

Julkaistu Lurppa nro 1/2019. Lounaissuomen spanielikerho.

Otsikot ja yhteenvedot 4.5.2019

NU PÅ HÖSTEN ÄR MÅNGA AV OSS VÄLDIGT TRÖTTA..

Om hösten är mycket regning och dimmig som i år så blir man väldigt trött. Sommaren var ingen indiansommar precis, regnade mest.

Min mentor i hundskolning, polisen Sulo Oksanen fick oss lägergnällare ganska snabbt tysta genom att konstatera: "Det bästa med sommaren är att den är kort!".

Här följer klassiska tips för att orka lite bättre denna vinter.

Nu föregår vi och väntar inte på att vi blir deppade, tappar självförtroendet, känner oss hjälplösa och eländiga. Tröttheten kan gå så långt att man blir fysiskt sjuk, inte kan sova, inget känns längre bra, får ätstörningar, svårt att koncentrera sig, får problem med minnet, är ängslig och ångestfylld. För alla som varit nära utbränning eller upplevt det, vill inte dit. Man måste dock ta vara på varningstecknen. Utbrändhet är inte något att leka med.

Dessutom behöver det sägas, även om trötthet kan bero på vardagliga saker, att trötthet också kan vara tecken på sjukdom eller depression. Om du vanligtvis är energisk, social och intresserad av saker och ting, så kan din trötthet bero på järnbrist, men också brist på annat eller en sjukdom. Känner du att du behöver spö och morötter (som hästmänniska förstår du vad jag menar) för att orka så är något fel. Med facit i hand skulle jag själv nu ta brett blodprov och fortsätta därifrån. Jag hann få flera kroniska sjukdomar innan jag förstod att min trötthet inte var vanlig trötthet.

Oberoende gäller följande lista alla, frisk som sjuk ;)

Att tänka på vid vanlig trötthet, när du ännu kan förhindra att du blir utbränd eller sjuk.

Sömn är en del av livet. Vi sover en tredjedel av den.

Sömn är en njutning; ena lakan, vädrat sovrum, sovmorgnar och sköna tänjningar.

Sömn laddar batterierna. Om man inte sover eller sover för lite orkar man inte med studier eller jobb.

Sömn underlättar inlärning av kunskaper och färdigheter. Hjärnan behöver få tid att bearbeta det inlärda och den som är mycket trött kan bli klumpig och obalanserad.

Sömn är en säkerhetsfråga. När du är pigg har du bättre reaktions- och koncentrationsförmåga.

Sömn är frihet i sinnet. God sömn kan öka din kreativitet och din problemlösningsförmåga.

Sömn är biologi. Djur sover också. Livsfunktionerna blir långsammare och vår kroppstemperatur påverkas.

Under sömnen kan din kropp kämpa emot infektioner. Om all energi går till att pressa kroppen och sinnet, finns det ingen energi för att motarbeta infektioner. Alla försvarare är på jobb.

Att sova är som att sätta pengar på konto. Du investerar i dig själv. Att sova är inte att lata sig, utan en god hobby och en investering i livskvalitet.

Tankarna inspirerade av Partinen och Huovinen, Hyvä uni. 2007

Klassiska råd

Jag vet att råden är uttjatade, klassiska mm men bra i förebyggande syfte

RÖR PÅ DIG
Inte så stor skillnad vad du gör eller hur du rör på dig, men gå också ut i friska luften eller i naturen.

ÄT BRA
Ät bra mat; grönsaker och proteiner. Drick vatten!
Ät ller drick inte för att du är ledsen. Det kan sätta igång vanor som är svåra att ta sig ur.
Bra mat är grunden till allt!

SOV
8-10 timmar per dygn. Mer om sömnhygien

UMGÅS MED VÄNNER
Stäng inte in dig i ditt hem.

GÖR SAKER
Vad som helst! Det behöver inte vara stort när du är mycket trött. Men håll dig igång med små hemmajobb. Töm diskmaskinen, ordna en hylla i ett skåp. Gör något, fast det skulle vara hur lite kommer du att må bättre när du gjort det.

VÅGA DRÖMMA
Våga visualaisera det du drömmer. Skriv ner utan att fundera om det är möjligt, har jag råd, vågar jag. När man vågar drömma mår man bra och lär sig mera om sig själv. Drömmar ger antydningar om vad vi vill. När du beskriver din dröm utan spärrar kommer du att märka att vill jag det på riktigt. T ex om jag drömmer om att äga 15 hästar. Beskriver min dröm hur roligt det skulle vara. Hur jag sköter en, sen nästa, sen nästa.. Uh blir irriterad för jag hinner inte. Ok det var ingen dröm för mig.

RESPEKTERA VAD DU ÖNSKAR
För 30 år sedan skrev jag en lista med sju saker jag vill uppnå i mitt liv. Fem är uppnådda, en nästan och en är inte vettig med lite livserfarenhet i hand.

Tänk noga efter vad du önskar, önskningar har en tendens att uppfyllas för vi tänker på dem och de för och tankarna för oss mot dem. Tänk också efter vad du säger till dig själv!

SMÅ STEG MOT MÅLET
Ta första steget! Mer än så behöver du inte. Visualisera helheten. Gör en tankekarta över målet som helhet. Vill du t ex kunna rida på LättA nivå? Vad behövs? Kondition, stretching, träning, dela upp LättA momenten i moment. Analysera vad varje moment består av. Börja träna ett steg i taget.

GENOM STOCK OCH STEN
Du, din vilja kommer att prövas under vägen. Om du vill så stiger du upp efter fall och går vidare. Thats the only way👍

Att rida i terrängen

Vi påbörjade idag med Jojo en fotosession kring att rida i terrängen. Självklart hade Jojo på sig hjälm, säkerhetsväst och ridstövlar. Reflexvästen är otroligt bra att ha på när man rider ut i skog och mark. Trots att det är ljusare nu på våren, så väcker västen behövlig uppmärksamhet!

Vi tränade halter, att rida upp och ner för backar, att möta bilar, göra skarpa u-svängar mm.

Innan vi red iväg kontrollerade vi utrustningen; att sadelgjorden var ordentligt spänd och att stigbyglarna var 2 hål kortare än vanligt. Sen blev det sits check: hälarna ner, tyglarna i knuten näve, armbågarna nära kroppen, huvudet  och ryggen rak.

 

I trafiken

Första träningen. En bil kör bakom oss.

Jojo skrittar vidare, en del hästar kan bli otåliga om man stannar. Hon för vänstra skänkeln lite bakåt och försöker få Taras bakdel mot vägkanten (det kan man också göra om man märker att hästen tänker bajsa), hon ställer Tara lite mot vägen så att Tara får se bilen i sitt synfält.

Nerförsbacke. 

Sitt rak, hälarna ner. Det ska kännas som om du lutar dig bakåt jämfört med hästen, fast du inte egentligen gör det.

 

Sen tränade vi lätt sits i uppförsbacke :) 

Vilket lyckades jättebra. Blicken ännu rakt fram, så bueno!

 

Här visar Jojo hur man ber en trafikant stanna. 

Märk att om du håller handen rakt framför så ser bilisten den inte så bra. Ser du skillnaden?

Publicerat första gången 7 april 2015

Redigerat 29.4.2019

Att tänka på innan du rider ut!

Så kan det gå