onsdag 9 oktober 2019

Koiran yksinolo, haaste omistajalle?

.Joskus joutuu olemaan yksin monestakin syystä.

Kuvituskuva


Koiranpennun yksin jättäminen voi tuntua haastavalta, joskin se usein on myös välttämätöntä. Alla oleva teksti on julkaistu Lurppa lehdessä nro 3/2019 ja perustuu Tanja Karpelan luentoon syksyllä 2018. Juttu on julkaistu syksyllä, mutta sama idea pätee koska vaan. Alaotsikoita ja huomiolauseita on muokattu blogisisältöön.

Kuvituskuva.

Omistaja katoaa koiran mielestä


Olisi hyvä harjoitella yksinoloa koko loman ajan, jotta yksinolo ei tule yllättäen kun syksyn ohjelma muuttuu. Nuoret koirat unohtavat rutiinit ja vaikka yksinolo onnistuikin hyvin ennen lomaa, niin nuori koira on rutiinin voinut unohtaa. Ymmärtäähän sen, että jos omistaja katoaa koko työpäivän ajaksi yllättäen, että koira voi hermostua. Tutkimusten mukaan koira ymmärtää ajankulun esimerkiksi siitä miten omistajan haju laantuu tämän lähdettyä. 

Jos olet hankkinut pennun kesälomallasi, niin toivottavasti olet malttanut harjoitella. Helposti haluaa pitää pientä pentua kainalossa, eikä yksinoloharjoittelu oikein innosta itseäänkään. Tällöin täytyy ajatella pennun parasta ja tehdä harjoittelu mieluisaksi. Pentua on siis hyvä opettaa jo aikaisessa vaiheessa, jotta pystyy suunnittelemaan koulutuksen harkiten ja pienin askelin. 




Häiriökäytös

Eroahdistus, hihnassa vetäminen ja remmissä rähjääminen ovat yleisiä koirien käytösongelmia Karpelan mukaan. Kaikissa käytösongelmissa kannattaa lähtökohtaisesti tarkistaa koiran terveys, etenkin jos käytös on muuttunut aiemmasta erilaiseksi. Kivun, vamman tai sairauden mahdollisuus on siis aina tärkeä sulkea pois häiriökäytöksen taustalta. Tärkeää on aina muistaa selvittää häiriökäytöksen syy ja hoitaa ongelman syytä eikä pelkästään ongelman oireita. 


Hyvä peruskoulutus on koiralle hyväksi. Se helpottaa koiraa ymmärtämään miten sen toivotaan käyttäytyvän, sillä koiralta ei voi vaatia jotakin käytöstä itsestään selvyytenä, jos sitä ei ole opettanutkaan. Koiran peruskoulutus on paitsi hyödyllistä, se on myös mukavaa ja palkitsevaa yhteistä aikaa koiran kanssa. Jos koiralla on häiriökäytöstä saatetaan tarvita peruskoulutuksen lisäksi käytösterapiaa, jossa pureudutaan häiriökäytöksen syyhyn. Esimerkiksi jos koira pelkää yksinoloa, ei pelkällä peruskoulutuksella yleensä päästä itse ongelmaa hoitamaan, vaan tarvitaan lisäksi tarkasti suunniteltua ja ongelman syyhyn pureutuvaa koulutusta.

Kouluttaminen

Koiraa kouluttaessa on hyvä muistaa että, koulutushetkien ei tarvitse olla pitkiä eivätkä pitkät koulutushetket edes ole kovin tehokkaita. Parempi vaihtoehto on pitää useita lyhyitä koulutushetkiä päivässä, esimerkiksi muutama minuutti kerrallaan. Lisäksi on aina mietittävä tarkasti koulutusympäristö. Harjoittelu on siis aluksi tärkeää aloittaa rauhallisessa ja häiriöttämässä ympäristössä, häiriöitä lisätään vasta kun koiran osaamistason sen sallii. 

Koulutus on hyvä aina suunnitella etukäteen eli miettiä tarkasti mitä haluaa koiralleen kouluttaa ja miten koulutuksen toteuttaa. Myös koulutuksen jälkeen on aina hyvä miettiä miten kaikki meni ja oliko jotakin, joka kannattaisi tehdä hieman toisella tavalla seuraavalla harjoituskerralla. Selkeä ja johdonmukainen koulutus jossa harjoitteet on pilkottu riittävän pieniin osiin, ja jossa kriteerin asettaminen sekä ajoitus ja vahvistetiheys ovat kohdallaan, ja jossa koulutus tapahtuu positiivista vahvistetta käyttämällä, tuottaa parhaimman tuloksen.


 
Kuvituskuva

Perustaidot

Karpelan mukaan koiran neljä tärkeintä taitoa ovat: 1) Lähellä omistajaa pysyminen, johon kuuluu esim. luoksetulo, 2) luopuminen, johon kuuluu esim. irrottaminen ja ”ei” käskyn ymmärtäminen, 3) rauhoittumisen taito 4) kohteiden käyttö, johon kuuluu esim. siedättäminen.

Edellä mainittujen taitojen avulla voidaan siis opettaa mm. esimerkeissä mainittuja arjessa tarvittavia hyödyllisiä taitoja. Nämä perustaidot voivat tuoda tukea myös häiriökäytöksen hoitoon, mutta häiriökäytöksen hoidossa on kuitenkin aina myös mietittävä ongelman syy ja pureuduttava siihen. 

Esimerkiksi eroahdistuksen hoidossa on ymmärrettävä että kyseessä on pelko, yksinolon pelko. Tarvitaan siis siedätystä, joka tulee toteuttaa suunnitellusti ja kärsivällisesti. Jos koulutus keskittyy ainoastaan ongelman oireisiin, koulutus ei useinkaan tuota pysyvää tulosta. Jos esimerkiksi eroahdistuksen hoidossa keskitytään vain haukkumisen tai tavaroiden tuhoamisen estämiseen, ei itse ongelma eli yksin olon pelko tule hoidetuksi. Lisäksi on muistettava että taitojen ylläpitäminen vaatii usein myös työtä. Esimerkiksi vetämättä hihnassa kulun taidon opettelu vaatii ylläpitoa ja johdonmukaisuutta siten, että koiralta ei voi välillä vaatia että se ei vedä, ja välillä taas sallia vetämistä kulkemalla koiran perässä tiukan hihnan jatkona. 



Eroahdistus

Eroahdistusta ei Karpelan mukaan pidä sekoittaa koiran turhautumiseen. Turhautunut koira saattaa myös tuhota tavaroita kotona tai laittaa kodin sisustuksen uusiksi. Jos koira ei saa tyydyttää lajiominaisia tarpeitaan tai saa riittävästi aivojumppaa ja liikuntaa, voi koira turhautua ja tehdä tuhoa kotonaan yksin ollessaan. Tällöin lajiominaisten tarpeiden tyydyttäminen ja aktivointi ja riittävän liikunnan tarjoaminen auttavat. Eroahdistuksesta kärsivälle koiralle ei aktivoinnin, liikunnan ja virikkeiden tarjoaminen pelkästään riitä, sillä ongelman syynä ei ole turhautuminen vaan pelko ja ahdistus, kuten yllä olevassa esimerkkikoiran tilanteessa ilmenee. Virikkeistä huolimatta koira esimerkiksi ulisee, vinkuu, haukkuu, ravaa ympäriinsä, tuhoaa tavaroita, tärisee, läähättää jne. kaikki pelon/ahdistuneisuuden eri oireita.


Pelokkuus voi olla peritty ominaisuus tai kokemusperäistä pelkoa. Eroahdistus saattaa esimerkiksi syntyä kokemuksesta, jos pennun ensimmäiset yksinolon hetket ovat pelottavia. Kun pentu siis saapuu uuteen kotiinsa, on muistettava että se on ensimmäistä kertaa erossa emostaan ja sisaruksistaan. Yksinolon harjoitukset on siis aloitettava pienin erin ja vähän kerrallaan. Pentua ei tule jättää pitkiksi ajoiksi yksin esimerkiksi öisin tai ulos, jolloin se saattaa mieltää yksinolon pelottavaksi asiaksi. Nukkumista on hyvä harjoitella esimerkiksi siten, että pennulla on oma peti lähelläsi ja sillä tulisi olla näköyhteys sinuun, ja sen tulisi tuntea läheisyytesi ja turvasi ensimmäisinä aikoina uudessa kodissa. 

Eroahdistusta hoidettaessa tulee miettiä mikä tai mitkä ovat asioita, jotka laukaisevat pelon. Näitä laukaisevia asioita kutsutaan usein triggereiksi. Triggereitä voivat olla esimerkiksi tietyt asiat joita omistaja tekee tietyssä järjestyksessä niin aamuina jolloin hän menee töihin. Tällöin koira tietää omistajan olevan lähdössä jo paljon ennen kuin omistaja on astellut ulko-oven suuntaankaan tai laittanut päällysvaatteitaan päälle. Koira muuttuu levottomaksi ja alkaa seurata omistajaansa ahdistuneena. Nämä triggerit on siis hyvä tunnistaa ja poistaa. 

Varsinainen yksinolon harjoittelu toteutetaan pienin erin aloittaen tilassa/huoneessa joka ei ole ulko-oven lähellä. Koiralle on aluksi kätevää myös ehdollistaa jokin sana (voi olla myös vaikka käsimerkki), jolla aina kerrotaan koiralle että kaikki on hyvin vaikka omistaja siirtyykin koirasta kauemmaksi ja harjoitusten edettyä pois näkyvistä. Ehdollistamisessa on aina tärkeää, että sanaan liitetään koiran mielestä jotakin erittäin miellyttävää. Tämän jälkeen yksinoloon siedättäminen aloitetaan lisäämällä etäisyyttä koiraan vähitellen ja lisäämällä kestoa eli aikaa jona omistaja on loitompana koirasta vähitellen. Sekä etäisyys ja kesto on asetettava oikealle tasolle koiran osaamistasoon nähden. 


Harjoitusten aikana koiralle tarjotaan aina pitkäkestoista rauhallista virikettä, jotta koira mieltää olonsa turvalliseksi ja palkitsevaksi. Tavoitteena on, että ensin koira oppii kestämään sen, että omistaja liikkuu samassa huoneessa, jossa koira on siten, että koira ei ahdistu/hätäänny kun omistaja siirtyy kauemmaksi koirasta. Tämän jälkeen tavoitteeksi voidaan ottaa, että omistaja kykenee liikkumaan huoneesta toiseen huoneeseen ilman koira ahdistuu/hätääntyy. Edistymisen myötä tavoite voi olla, että omistaja kykenee jo liikkumaan alakerrasta yläkertaan jne ilman että koira hätääntyy jne. Kun koira ei hätäänny omistajan liikkeistä asunnossaan, voidaan tavoitteeksi asettaa se, että omistaja siirtyy vähitellen kohti ulko-ovea siten, että koira ei ahdistu vaan jatkaa virikkeittensä parissa puuhastelua. 


Lopuksi tavoite on, että omistaja voi poistua ulko-ovesta ulos ilman että koira ahdistuu. On tärkeää, että omistajan poissaoloaika asunnosta on aluksi erittäin lyhyt. Ajan kestoa pidennetään vähitellen pienin erin koiran edistymisen myötä. Tässä vaiheessa on myös huomioitava triggerit, eli kun omistaja poistuu asunnosta, on pelon laukaisevat tekijät muistettava poistaa. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kengät ja takki on hyvä laittaa päälle kylpyhuoneessa eikä eteisessä, jossa ne normaalisti puetaan. 

Eroahdistusta hoidettaessa on edettävä aina koiran ehdoilla. Hätiköinti ja kiirehtiminen harjoittelussa saattavat jopa laukaista pelkomuistijäljen uudelleen, joka hidastaa siedätyksen edistystä. Pelkoa ja ahdistusta hoidettaessa on hyvä keskustella eläinlääkärin kanssa erityisesti jos pelkotilat ovat pahoja. Eläinlääkärin kanssa voi keskustella esimerkiksi pelko- ja ahdistustiloja liennyttävästä lääkityksestä koulutuksen tueksi.







Luennoitsija:

Tanja Karpela

Eläintenkouluttaja (at)
Suomen Eläintenkouluttajat ry pj
Koirien koulutusohjaaja ja ongelmakoirakouluttaja
Hajukoirakouluttaja
Suomen koirien turvakoti ry pj



Eroahdistus on hankala haaste


Teksti Annika Kontturi-Salmi

Teksti julkaistu Lurppalehdessä nro 3/2019

Suosittelen kertaamaan koirakouluttaja Tanja Karpelan perusperiaatteet koirankouluttamisesta Lurpassa nro  ennen kuin aloitat yksinjäämisharjoitukset tai pyrit korjaamaan eroahdistusta. Yksinjääminen on monelle spanielille haaste koska ne yleensä haluavat olla omistajansa kanssa ja kaipaavat toimintaa. Eroahdistus on kuitenkin vaikeampi asia kuin yksinjääminen. Eroahdistunut koira voi ruveta pahimmissa tapauksissa haukkumaan, itkemään, ulisemaan, raapimaan, tuhoamaan tai muuta jo pari minuuttia siitä kun omistaja on lähtenyt. 

Tässä esimerkki:

”Minulla on henkilökohtaisia kokemuksia eroahdistuneesta spanielista. Koira ei viihtynyt missään esteellisessä tilassa, oli se sitten pienten lasten portti rappujen edessä, iso leikkikehä tai huone missä ovi kiinni. Toisaalta koiraa ei voinut koko taloon vapaanakaan jättää, koska pyrki ikkunoista ulos. Tämä johti esimerkiksi, koriste-esineiden hajoamiseen ja verhotankojen putoamiseen, puhumattakaan ovien raapimisesta ja muusta kulumasta. Kun koiramme oli ystäväperheen luona hoidossa jossa sillä oli hyvä, tuttu koirakaveri. Koiramme oli jättänyt kaverinsa ja juoksi huoneesta toiseen pudottaen koristeita ja lopulta joka huoneen sälekaihtimet olivat säpäleinä. Kerran naapurit soittivat minulle töihin että koiramme heittäytyy ikkunaa vasten ja tilanne näyttää todella vaaralliselta. Jouduin hakemaan koiran töihin.
Videoimme koiran käyttäytymistä koirakouluttajan avuksi ja huomasimme että ahdistus nousi nollasta sataan viidessä minuutissa. Lelut, ruoka tai virikkeet eivät kiinnostaneet hetkeäkään. Tätä ennen oli normaalit koulutustoimenpiteet tehty ja koira oli minun neljäs koirani, enkä ollut koskaan koennut vastaavaa. Ongelma oli sen verran vaikea että koirakouluttaja ei meitä silloin pystynyt auttamaan. Teimme terveystutkimuksen eläinlääkärillä ja kokeilimme jopa homeopatiaa, joskin ei mikään selvittänyt ongelmaa.

Meidän vastaus ongelmaan oli etsiä koirallemme koiraperhehoitopaikka pariksi päivää viikossa. Jo tämä parin päivän hoito helpotti meidän ja koiran oloa niin että pärjäsimme taas kerran viikon. Lopulta hankimme koirallemme varoituksista huolimatta rauhallisen ja itsevarman kaverin. Tämä oli suuri riski, koska eroahdistus olisi voinut hermostuttaa kaverinkin. Näin ei onneksi meidän tilanteessa käynyt. Joskin uskon koirapäivähoititädin raportointi koiran käyttäytymisestä heillä koirakavereiden kanssa, antoi meille eniten vihjeitä ratkaisusta mihin päädyttiin”.




torsdag 5 september 2019

En ridlektion ur didaktiskt helhetsperspektiv

Samhället

Samhällets attityder till ridsporten, behandling av hästar. Djurskyddslagen. Säkerhetsfrågor. Attityd till barns säkerhet.

Stallmiljön

Var ligger stallet? I stan eller på landet. Är det ett stort stall eller ett litet? Är det ett ponnystall eller dressyr/hopp/ terrängstall? Ordnas det tävlingar på stallet?  Finns det privata hästar och hästägare i samma stall. Finns det annan verksamhet på stallet t ex handikappridning, socialpedagogisk verksamhet?

Ägs stallet av privatperson, en förening eller organisation?

Hur är hästarna stallade? Boxar, utegång, spiltor.

Rastgårdarna, stora eller små, träd, vindskydd? Aktiverande bollar eller dylikt?

Sommar och vinterutmaningar


Hur sköts stallet?
Stallrutiner, utfodringstider, mockning, gödselsystem, strö, höförvaring, vattenautomater?
Personal, stallägaren? Ålder, erfarenhet, utbildning. Studerande?
Rastningstider? Är hästarna ute korta eller långa tider?

Parkering, allmänna färdmedel
Estetik, trädgård, park, terräng, natur
Andra djur?

Utrustning

Vilken slag av sadlar
kondition och skötsel
Säkerhetsutrustning
Utlåning


Hästarna

Vilka raser?
Utbildningsnivån?

Tidigare händelser, upplevelser. Rädd för...

Foder?
Motion?
Hur trivs de ihop? Rastas hästarna ensamma eller i flock?
Könsfördelning?

Karaktär
Energinivå

Ridläraren

attityd o värderingar
bakgrund
utbildning


Ridgruppen

utbildningsnivå
jämnhet
åldersfördelning
speciella 

Rideleven

psykiska färdighet: 

personlighet temperament 

koncentration 

uppmärksamhet nyfiken trygg motivationsgrad, mod, rädslor, spändhet, nervositet, 

fysiska färdighet; kondition, hälsa, mat o motion
Kroppsuppfattning, kroppskontroll

förkunskaper

energinivå
attityder, principer,
livssituation

mål, målinriktad?
förhållandet till ridning och hästar

förmåga att uppfatta och följa råd.

Planering

Stallets plan

Planerade uppgifter ger trygghet till hästarna och i förlängningen till eleverna. Uppgifterna är till för att ge gemensamma upplevelser till ekipage och hela gruppen, stärka ekipagets samarbete. Uppgifterna behöver inte vara monotona för att ge trygghet.


Lärarens planeringsarbete


  • helhetsmål
  • hur ser det ut optimalt
  • vart strävar vi 
  • hur strävar vi dit
  • trappsteg, vilka delar innehåller målet
  • förståelse av didaktik o pedagogik
  • analyserar uppgifter i mindre bitar o mål

Kommer du på något mer?

Kennel hemma. Utmaningar och reflektion.

Att ha kennel hemma kan vara otroligt utmanande. Det kan i en riktig hundväns öron låta ljuvligt. Massor av söta hundar att krama, träna med och sköta. allt detta stämmer, men å så hemmet nöts. Saker man aldrig trott att kan nötas gör det. Smärtgränsen går vid efter två hundar, för att sedan öka brant. Jag ska ta och lista lite vad jag sett och hört, för att du ska få en uppfattning om vad jag menar.


Vad kan nötas i en hemkennel?


Förstås beror det på din ras. Vissa raser är mycket lugna inne och andra är mycket mer energiska, sociala eller har olika behov.



Först är det ytterdörren, ingången och mellandörren. Alla vill in och ut på samma gång. Det blir trångt vid dörren. Endel hoppar mot ytterdörren. andra sitter snällt och väntar på att få lov att gå ut. I en kennel har du troligen av båda sorterna. Trots att fyra skulle sitta och vänta, så kan det finnas en otålig som inte klarar det. Det är då den hundens tassavtryck du kan se på vår dörr. Det är samma hund som hör dig på gården och besluter att gräva sig ut. Det ska ju gå!

Sen finns det mammas lilla bodyguard, hur snäll och gullig som helst, men stark och lite klumpig. Det var han som blev så glad när mamma kom hem från jobbet, att han hoppade mot mellandörren med den påföljd att, listen sprack och handtag och lås lossnade.

Sen finns det den evigt hungriga typen. Det kan vara en han eller hon. Hunden kan vara tuff eller försiktig, men när du glömt brödpåsen på köksbänken, kastrull på spisen eller smöret på bordet, så är de precis lika. Inga utmaningar är för svåra. Man kan ta sats och hoppa så högt det går, man kan flytta på stolar, så att det går att klättra via dem, man kan hoppa mot bordet så att allt ovanpå bordet rör sig tills det slutligen faller på golvet. Har du vita skåp? Med tassavtryck?

Vad är mysigare än att efter en skogspromenad kasta sig på soffan? Nå, inte vet jag heller....

En i flocken måste ju bara vara macho. Hur skulle det annars gå? Någon måste jaga bort bilar och cyklister, någon måste meddela matte att nu går den där grannen förbi. Någon måste sända bud på hjälp och få alla i flocken att hjälpa till.

I en kennel föds det valpar. Vad tycker då världens machokille om att matte vakar på nätterna i annat rum? Svaret kan du läsa på mattes madrass. Exakt vad killen tycker om den saken.

Det drog ut på förlossningen. Killen som är rädd om sina klenoder är livrädd för de små terroristerna med sylvassa huggtänder. För att det inte ska ske en katastrof vill machokillen sova i mattes säng. Ok, tänker matte, om du är lycklig då. Tyvärr drar förlossningen ut på tiden och det för mycket. Killen ska ut och om det inte går med mjukare metoder behöver man ta till de tuffare. Machokillen skrapar loss dörrkarmen.


Lösningar



  • Babybalja?
  • Lädersoffa av hög kvalité?
  • Möbelmaterial, stål eller träben? Prydnadskuddar?

  • Plats för trimning?
  • Hundgård?
  • Ordentligt staket
  • Regelbunden pälsvård
  • Grus, stenar, plattor eller terass

  • Golvytor
  • Gardiner
  • Sängmaterial
  • Blommor
  • Mattor?

Staket
Lietesäiliöverkko, hiukan kaivettu maan alle tai isoja kiviä ympärillä. 
Tolpat aina ulkopuolelle

Tvättmedel
Kennelfresh från Vipstore





söndag 18 augusti 2019

KASVATTAJAN MUISTILISTA: Sagobackens

Meiltä kysellään usein että; miten valitsemme pennunostajat, miten tietää saako Sagobackenilta pennun, täytyykö käydä näyttelyissä?...

Yritän seuraavassa tehdä prosessia näkyväksi.

  1. ENSIKONTAKTI
  2. TAPAAMINEN
  3. ESISOPIMUS
  4. VARAUSMAKSU
  5. ELÄINLÄÄKÄRIN TARKISTUS
  6. LOPPUMAKSU
  7. KAUPPASOPIMUS
  8. REKISTERIOTE JA OMISTAJAILMOITUSOSA


  1. ENSIKONTAKTI
Pitkäaikainen varaus
Joskus pennunostajat ovat vanhoja tuttuja. Heillä voi olla meiltä pentu tai ovat ystäviämme. Joskus ovat jääneet odottamaan pentua seuraavasta penueesta, jos edellisestä pentueesta ei esimerkiksi  ole riittänyt kaikille. Nämä odottajat ovat ensisijaisia pennunostajia jo odotusvaiheessa. Olemme jo tavanneet ja he tietävät mitä odottavat. Huomioitaa  on että ovat ilmaisseet kiinnostuksen jo ennen astutusta. Näitä voi olla pari per pentue. 

Uusi ensikontakti sähköpostilla
Pennunostaja ottaa yhteyttä mieluiten sähköpostilla. Tässä vaiheessa olisi kiva jos esittelisit itsesi ja perheesi aika tarkkaan. Yleensä, mitä enemmän infoa saan, sen luotettavamman kuvan saan pennunetsijästä. Tämä voi tuntua hiukan inhottavalta, miksi kasvattaja haluaa tietää minusta minun yksityisasioitani? Mitä se kasvattajalle kuuluu, hyvä tyyppihän minä olen...  No, ei olekaan kysymys siitä että kasvattajana haluaisin urkkia sinun yksityiselämääsi. Ei todellakaan MUTTA luovutan sinun huomaan elävän olennon jonka kanssa olen ollut sen syntymästä asti. Pentu on minun koiralapseni, jonka annan sinun huomaasi loppuelämäksi. Olen suunnitellut astuttavani jo kauan sitten, kun olen käynyt terveystesteissä tulevan emän kanssa  ja etsinyt sopivaa urosta. Olen silloin jo henkisesti sitoutunut pentuihin ja emään, sekä niiden hoitoon, Varaudun jo tässä vaiheessa siihen että en voi pitää kaikkia pentuja jotka syntyvät. 

Jätän kotiin itselleni yhden tai jopa kahden jos minulla on siihen mahdollisuus. Joskus minun täytyy sanoa itselleni jyrkkä ei, ei nyt. Koska pentuja voi tulla monta ja joudun psyykkaamaan itseni että kyllä myyn. Se, mitä voin tehdä on, etsiä pennuille hyvät perheet. Sitoudun myös auttamaan ja vastaamaan kasvatinomistajien kysymyksiin. Haluan että pennuilleni tulee niin hyvä elämä kuin mahdollista. Hyvällä elämällä en tarkoita mammonaa, omistajan ulkonäköä tai statusta vaan että omistaja on kypsä ottamaan vastuuta elävästä olennosta joka käy läpi mörkö-, ja uhma kauden, saa juoksut tai sekoilee hajuista ;). Haluan tehdä niin paljon kun mahdollista että pennunostaja on valmis pennun ottoon, on saanut minulta koiranhoitovinkkejä, trimmausohjeita ja kaikenlaista muuta. 

En voi tietää tuletko tarjoamaan pennulle turvallista ympäristöä, ohjata ja opettaa sille tapoja, ruokkia, trimmata, antaa unirauhan ja olla reilu. Tämä voi kuulostaa itsestäänselvätä, mutta kaikki aikuiset tietää luultavasti että ei ole. Ja jos et tiedä, niin olen kuullut kasvattajilta niin sydäntäsärkeviä tarinoita että ymmärrän heitä. Joku kasvattaja on lopettanutkin, kun pentujen myyminen hyviin koteihin  on joskus  niin hankalaa. On ollut trokareita, hylättyjä tai hoitamattomia koiria, tehtailua, riitatilanteita, rikottuja pentuja... 

Tässä syy miksi haluan tietää jotain sinusta, perheestäsi, miten asut (onko rappusia, hissiä, omaa pihaa, liikennettä), käyttekö paljon mökillä/saaristossa (punkit, kyyt, uiminen, tulehdukset, vahingot), kuinka kauan pentu olisi yksin kerrallaan (melkein ei yhtään, 5 tuntia,10 tuntia) onko lapsia, minkä ikäisiä, haluavatko he koiran? ovatko he tottuneet koiriin?  Mitä haluat harrastaa (ei mitään, kaverikoiratoimintaa, agilityä, metsästystä, näyttelyjä...) ja tärkein, mikä on koirakokemuksesi? Onko sinulla ollut koiraa vai onko tämä ensimmäinen? j n e Kerro sinä minulle, minä kerron minusta ja pennusta sinulle. Tämähän on kaksisuuntainen juttu, sinä saat tietää minusta valtavasti ja tulet jopa kotiini. 

Sinäkin teet arviointityön. Tänä päivänä riskit ovat molemminpuolisia. En usko että moni haluaa kannustaa pentutehtailua, mutta tehtailijat ovat myös tulleet ovelimmiksi. On väärennettyjä rekisteripapereita ja terveystodistuksia, lumekodeista myydään tehtaalla kasvatettuja pentuja, säälipisteitä kerätään eri tavoin, selityksiä miksi tavataan parkkipaikalla on monia...  

Kun tutustumme löydämme varmasti parhaan ratkaisun meille molemmille. 

Lisähaasteen tuo se että me kasvattajat emme myy pehmoleluja. Nämä olennot ovat jo vieneet palan sydämestämme ❤❤❤ usein vielä viime hetkellä mietimme, jäiskö tämä kotiin ;)




2. TAPAAMINEN

Kun olemme ensin tutustuneet netissä, kutsun sinut meille käymään. Kutsun ne joille uskon että minulla on sinulle  jotain tarjottavaa. Niin yksinkertaista se on. Kun tapaamme näemme jos kemiamme toimii. Jos vain on mahdollista toivon että käydään kävelyllä, juttelemme ja tutustumme. Yleensä näytän myös miten trimmataan ja voi olla että haluat kokeillakin. Nyt koronaaikana olen välttänäyt sisävieraita, joten mekin ulkoilemme. Onneksi meillä on ollut katos ja satulahuone käytössämme. 

 



3. ESISOPIMUS


VARAUSMAKSU
LOPPUMAKSU
KAUPPASOPIMUS
REKISTERIOTE JA OMISTAJAILMOITUSOSA
  • MADOTUKSET
  • PENTUEILMOITUS
  • ELÄINLÄÄKÄRINTARKASTUS
  • SIRUTUS

PENTUOHJE
COCKERILEHTI
REPPU


  1. PIKKUPENTUTREFFIT noin 4-5 kk iässä
  1. NUORISOTREFFIT 9-12 kk iässä




tisdag 16 juli 2019

Louise Blok-Andersin , Kyra Kyrklund, Marko Björs, vem sedan?

I min mening bygger häst kunskap på traditioner, vetenskap, hästmänniskor och egna erfarenheter. I detta inlägg plockar jag fram kända hästmänniskors tankar om hästkunskap. Detta är personer som gett ut böcker och intervjuas i media, inte hästmänniskor jag nödvändigtvis känner personligen. De finns också, hästmänniskor som jag ser upp till, älskar att dela erfarenheter med och jobba tillsammans med. Deras intervju får bli till en annan gång.



Marko Björs

  • född i Vasa, bodde i Esbo
  • Kyra Kyrklunds elev i ungdomen
  • FM-guld 1997 med Vikont, internationella starter i GP, 
  • Publicerat boken: 
  • Ungdomsarbete med Uma Aaaltonen i Villivarsa
  • SRL (Suomen ratsastajain liitto) landslagstränare
  • Dressyrdomare
  • Designer på Tillander (smycken), Yle kommentator i dressyr

Björs ser att hästsamfundet har splittrats i små grupper, varav en del i ytterligheter. Björs frågar sig om den historiska traditionen som pågått sedan Ksenofon till idag nu kommer att splittras. Björs föreslår ett stormöte dit eldsjälarna skulle bjudas. Månne Björs tänker att det kunde skapas en gemensam linje, något alla kan hålla med om som kunde fungera som hästfolkets ansikte utåt? Eller att alla skulle lära sig av varandra och kanske förstå varandras synsätt bättre? Oberoende, så ligger kanske just sådant behov i tiden. Så länge hästmänniskorna anklagar och beskyller varandra, så ger det en misstänkt bild ut i allmänheten, som inte förstår vad det är frågan om. 

Uttryck som Hästfolk, hästmänniskor, hästgalen mm berättar kanske om det faktum att alla inte kan eller vill umgås med hästar. Hästar är stora, starka, blixtsnabba och otroligt känsliga flyktdjur, som man måste viga sitt liv till att förstå och lära sig hantera/umgås med. Man kan snusa på vad det är under kortare stunder, men hästmänniska blir man inte av det. Det krävs erfarenheter, tuffa och utmanande situationer, bra och dåliga dagar för att växa till riktig hästmänniska enligt mig. Björs poängterar också att det därför är svårt att förklara vad denna gren är, varför det blir en livsstil. Björs ger också svaret själv; på fem år hinner man inte lära sig just något, utan det tar en evighet. Jag skulle säga att ett liv inte räcker till. Därför behöver vi föra över kunskap från generation till generation. 

Björs poängterar att nyckelordet är "kurinalaisuus" som enligt mig inte bara är fråga om disciplin mot hästen, utan självdisciplin, stalldisciplin, hästdisciplin; rutiner och regler, samt massor av kunskap kring allt detta. Om vi säger som det är, så är hästen farlig för oss människor om vi inte har hästkunskap. "Disciplin" är inte på modet, det har en dålig klang i nutiden enligt Björs, men utan den blir allt med hästar farligt och svårt. Jag skulle förklara det genom ett hypotetiskt exempel: Sätt en häst i en paddock. Be en icke hästerfaren gå in i paddocken. Be den utfodra, rykta och kratsa hovar, be den sadla, tränsa och rida, be den få hästen att röra sig från marken. Sätt dit en till häst i annan ålder, temperament och skolning. Det finns en orsak varför det är förbjudet att gå in i främmande hagar. Det är inte så att hästen äter upp människan, hästar äter inte kött brukar jag skoja. Det de gör är att de reagerar på människans energi, känslor, utstrålning, gester, rörelser och de reagerar så snabbt att man inte hinner blinka.  När man lär sig om hästar så är det just hästarnas reaktioner och språk man lär sig att tolka. Vi kan aldrig lära hästar att prata som vi, att de skulle berätta när de är rädda eller hur de tolkar oss. Vi måste lära oss att läsa dem! Sen när man lär sig läsa häst bättre, kan man också lära sig kommunicera och bättre förutse hästens reaktioner. Ingen lär sig allt och ingen har koncentrationen på 100% varje dag, så olyckor händer också hästmänniskor, men man måste försöka ha koncentrationen på topp hela tiden. Det är bara så. Det är också därför umgänget med hästar ger flow upplevelser, hjälper oss att glömma andra bekymmer runt oss. 

Men det vill jag ännu säga, hästar vill oss och andra väl. Hästar är fredsälskande djur. Deras prioritet är mat, trygghet, flocken. Om de inte skulle trivas med oss och om vi inte kunde ge dem mat och trygghet skulle de inte bära oss, nybörjare, våra barn, handikappade mm. 

Det är när vi inte har hästkunskap som vi kan bete oss hotfullt, utan att veta om det.




Källa:
Hevosurheilun ratsastusliite 25.4.2019 

måndag 15 juli 2019

Scarecrow, fågelskrämma, linnunpelätin

Scarecrow


I flera år har jag bjudit röda vinbär och hallon år gårdens fåglar ;)
Tänkte att i år får de äta andra bär.


Testade att göra min första fågelskrämma. Riktigt söt blev den nog inte, ganska skrämmande i mina ögon. Ögonens vita prick blev för stor och munnen den med.



  • Jag använde ett par gamla strumpbyxor till ansiktet.
  • Restgarner till hår. Hö skulle ha varit bra, men hästarna kunde bli för intresserade.
  • Hatten var ett rea fynd, ett par euro.
  • Ögonen, gamla knappar.
  • Glimten i ögonen med vitt nagellack.
  • Näsan en tovad boll.
  • Munnen tvinnades av garn.
  • Rouge med läppstift.
  • Kroppen en dyna som blev förstörd i tvätten.
  • Skjortan är min egen second hand.
  • Blomman i hatten är sparad från en dekoration i badväska.
  • Armarna är gjorda av strumpbyxans ben.
  • Ryggraden är en trädstam från gården.
  • Stolen är en terrass stol vars ben gett efter och är sned.
  • Vattenkannan fick jag av en vän.




Å andra sidan är den skrämmande, så varför inte. Hundarna tyckte den var otroligt misstänkt ;D


måndag 17 juni 2019

Nytt tyg på gammal fåtölj

Som ni läsare säkert märkt gillar jag DIY och återanvändning. Jag fick en gammal, men inte antik fåtölj av min mamma, som ursprungligen varit min pappas fasters. Den är minst 50 år, men nu anser jag att den kommit till sin ände. I vårt hushåll med fyra till sju hundar, så nöter vi upp det sista av mjuka möbler.

Stolen, fräscht omklädd i nya kläder.
Till sällskap pall gjord av pappa, notera hästskorna
 och min virkade matta, samt min sydda ryadyna.




https://vipasagobacken.blogspot.com/2017/06/jag-fortsatter-att-leka-med-lappar-nu.html
https://vipasagobacken.blogspot.com/2017/06/materialtest-matta-och-stoloverdrag.html

lördag 15 juni 2019

Spanielin trimmaus a' Nina Kauhanen Kennel Northworth

Artikkeli julkaistu Lurppa-lehdessä nro 2/2019


Teksti Annika Kontturi-Salmi, editoitu 15.6.2019


Maaliskuun toisena päivänä potkaistiin vauhtia spanielin hoitoon ja näyttelytrimmaukseen. Kerhomme järjesti trimmauskurssipäivän Kennelpiirin tiloissa, jonka vetäjäksi saimme pitkän linjan kasvattajan ja trimmaajan Nina Kauhasen, kennel Northworthista joka on tunnettu cockerspanieleistaan. Nina on kasvattanut yli neljäkymmentä vuotta, hänen kasvateistaan neljä ovat maailmanvoittajia ja monet muutkin ovat menestyneet erinomaisesti. Ninan mukana oli hänen tytär Sandra Mäki, joka on saanut koiratietoutta pienestä asti.

Nina Kauhanen – cockerspanieleiden Grand Old Lady

Nina Kauhanen on lapsesta asti ollut innostunut kasvatuksesta ja näyttelyistä. Hän aloitti japanilaisilla tanssihiirillä joita myytiin luokkakavereille.  Hiirille tehtiin sukutaulut ja jalostussuunnitelmat, joten innostus kasvatustyöhön on alkanut aikaisessa vaiheessa. Toiveena oli pitää ystävän kanssa hiirinäyttelykin Ninan kotona ja mainoksetkin oli jo jaettu, kun Ninan äiti huomasi kielellisen ongelman julisteissa ja tytöt joutuivat äkkiseltään poimimaan mainokset alas. Nina on myös tunnettu tyylikkäänä koiriensa esittäjänä. Tämäkin harrastus alkoi jo nuorena. Nina on juuri ennen kuusitoista vuotta täytettyään osallistunut juniorhandler kisaan Suomen messuhallilla, jolloin hän voitti molempina päivinä. Kokonaistilanteessa hän sijoittui toiseksi, osallistuttuaan vaan muutamaan kisaan.


Rotumääritelmät esiin!


Nina Kauhanen aloitti trimmauskurssipäivän luennoimalla. Hän kävi seikkaperäisesti läpi cockerspanielin rotumääritelmän ja havainnollisti esimerkkikoirallansa joka seisoi pöydällä meidän edessä. Nina kertoi että cockerspanieli on spanieleista työläin trimmattava, jos osaa trimmata cockerspanielin, osaa trimmata muutkin spanielit. Kaikissa roduissa on kuitenkin erityispiirteensä ja koirayksilöt rotujen sisällä ovat erilaisia. Nina suositteli meille että printtaisimme koiramme rotumääritelmän ja tutustuisimme rotujemme käyttötarkoitukseen. Trimmaus ei ole ainoastaan ulkonäöllinen muotiasia, vaan sillä tuodaan esille koiran alkuperäinen tehtävä, esimerkiksi metsästys. Trimmaus tapahtuu kuitenkin aina koiran hyvinvointi edellä.


Trimmaus on osa koiran terveydenhoitoa.


Cockerspanieli on esimerkiksi alun perin metsästyskoira jolla on syvät keuhkot, sekä kohtalaisen pituinen ja lihaksikas kaula. Kaula auttaa koiraa ylläpitämään tasapainoaan liikkuessaan vaihtelevassa maastossa esimerkiksi kantaen lintua. 

Terveydellisestä näkökulmasta on erittäin tärkeää trimmata korvat, jotka asettuvat aika alas. Tärkeintä on pitää korvanalusta karvattomana, muuten se tulehtuu helposti. Hyvä trimmausväli on kotikoiralle kaksi kuukautta. 

Joskin trimmaus tehdään terveydellisistä syistä, niin Nina muistuttaa että kotikoirakin voi olla nätisti trimmattu ja ilo silmälle. 

Trimmaus auttaa suuresti arjessa jolloin jokapäiväinen työ helpottuu. 

Koira jonka turkki on takkuuntunut laatoiksi, saa helposti ihotulehduksen kun karvalaatta ei päästä ilmaa väliin ja takut nipistelevät koiran ihoa. Pahimmissa tapauksissa trimmaaja joutuu koneella poistamaan laatat koiran hyvinvoinnin takia. Tällöin ei karstaaminen, leikkaus, pesu tai kikka kolmoset auta. Tällöin trimmaaja joutuu ottamaan huomioon koiran hyvinvointi vaikka omistaja toivoisi että takut selvitetään. Takkujen selvittäminen voi viedä yhdestä viiteen tuntiin, joten ainut vaihtoehto on ajaa koiran turkki pois. Tällöinkin voi jättää koristekarvat ja koira voi silti olla spanielin näköinen.


Turkkiongelmiin vaikuttaa tosiaankin eniten turkinhoito kotona, joskus valjaat, mutta myös koiran ruokinta, juoksut, hormoonit, trimmaustapa ja kastraatio. Kannattaa kuunnella ensisijaisesti koiransa kasvattajan neuvoja hoidosta ja ruokinnasta, mutta myös rotuyhdistykset järjestävät kursseja ja suosittelevat rotujensa trimmaajia. Trimmausalan nopean laajentumisen ja suuren trimmaustarpeen myötä, kastraatioiden yleistyessä, ihmisten ajattelemattomuudesta syntyvät myös turkinhoidollisia ongelmia. Kaikki trimmaajat eivät osaa trimmata kaikkia rotuja, jotkut ovat yleistrimmaajia eivätkä tiedä joka rodun trimmauksesta paljoakaan. Jotkut osaavat omansa, mutta ei muiden rotuja. Tällöin voi jopa käydä niin että turkki pilataan tulevaisuutta ajatellen.


 Nuoren cockerspanielin pentuturkki.


Nuoren spanielin tai pennun selkää ei saa ajaa koneella, vaikka olisi kuinka pörröinen ja ihmiset haukkuvat lihavaksi. 

Pörröisyys on pentuturkkia joka irtoaa oikealla hetkellä (noin 8kk) nyppimällä ja alta paljastuu sileä ja kaunis, aikuisen spanielin turkki joka tämän jälkeen kasvaa hillitymmin. 

Jos selän leikkaa koneella turkista tulee liian tiivis, hengittämätön, kihara ja kasvunopeus kiihtyy.

Nina ei suosittele, että terve uros kastroidaan. Jos uros on normaali, se on kiinnostunut hajuista, innokas ja energinen. Opettaminen on vastaus hihnassa vetämiseen, ei kastrointi. Kastrointi voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi kivessyövän takia, mutta silloin kannattaa keskustella kasvattajan tai kokeneen spanielitrimmaajan kanssa, miten edetä. Turkin huonontumista voi yrittää hillitä ja eri välineillä voi saada pidettyä turkki hillitympänä. 

Syövän takia ei piilokivestä kannata poistaa, se kutistuu jos on kutistuakseen ja syöpä tulee jos on tullakseen. Tärkeä on muistaa että kun selkä on konetettu, sitä ei useimmiten enää nyppimällä saa pois ilman että aiheuttaa suurta tuskaa ja kipua koiralle.


 Trimmausvälineet:

·         terävät lyhyet sakset
·         yksipuoliset ohennussakset
·         trimmauskone
·         trimmauskumit nyppimiseen
·         Coat-king riippuen turkista ja tilanteesta


 Trimmausoppia

Kertaan seuraavasti kurssilla läpikäytyjä trimmauksen perusperiaatteita. Trimmaustekniikan syvällinen oppiminen vaatii välineoppia, tietoa saksitekniikoista, rotumääritelmän ymmärtäminen ja esteettistä silmää, sekä käsilihaksia varmaan työskentelyyn. Koiran tulisi myös olla pesty ja föönattu kuivaksi ennen aloitusta.

Nina aloitti trimmauksen korvista ja kuonosta. Hän konetti (trimmasi trimmauskoneella, terä nro 8,5 tai 10) korvalapun yläosasta kolmasosa vastakarvaan. Nina muistutti että korvia ei saa nyppiä, koska karva on lujassa. Riippuen koiran turkin määrästä kuonolla, kuono voidaan trimmata koneella tai siistiä saksilla. Tulisi kuitenkin pitää huolta että huulet tulevat siistityksi koska keräävät helposti bakteereja jos niihin jää ruokaa tai kuolaa. Huulipoimuja kannattaa hiukan venyttää laittamalla sormi koiran suuhun. 

Kallon päältä ohennetaan nyppimällä, niin että päästä tulee tasainen.
Kun korvat ovat siistitty siirrytään kaulaan. Koko alue korvan ulkojuuresta toisen korvan siistitään koneella rintarankaluun kohdalle. Sivuissa on jakaus joka siistitään ohennussaksilla.

Spanielin tassun kuuluu olla tiivis ja kynsi näkyä. Kynnestä leikataan n s koukku pois. Kynsien leikkaaminen hillitsee niiden kasvua. Tassuja trimmatessa ja kynsiä leikatessa on tärkeää että on rauhallinen ja varma ote. Jos tassu lipsahtaa ja sakset heiluu, niin vahinkoja sattuu. Trimmaaminen ja kynsien leikkuu ei satu koiraan. Koiran jännitys ja pelko tulee useimmiten omistajan tunteista. Kannattaa miettiä miten itse käyttäytyy.

Kainaloihin Nina suosittelee että suihkutetaan jätettävää hoitoainetta, samoin uroskoirien vatsan alueen karvoille. Uroskoiran virtsasuihku polttaa ja kellastaa turkkia. Muutenkin kannattaa seurata vatsanalustaa ja siittimen ympäristöä että sinne ei muodostu tahmeaa visvaa. Vaikka ei pesisi koiraa kokonaan, kannatta vatsanalusta pitää puhtaana.

Hännän alustaa voi puhdistaa koneella ja saksilla, koska ei ole tarkoitus että koiralle tarttuu kakkaa häntään. Muutenkin Nina piti enemmän lyhyehköiksi leikatuista hännistä, koska tällöin häntä ei kerää roskaa ja likaa koiran sitä heilutellessa. Näyttelyissä pitkä häntä estää tuomaria kunnolla näkemästä takaliikkeitä.

Tästä tulikin asiaa näyttelyistä. Tuomarille syntyykin usein ensivaikutelma koirasta jo ensi sekunneilla. Koira kannattaa trimmata 1-2 viikkoa ennen näyttelyä, jos ei ole kovin kokenut ja ainoastaan pestä ja hoitaa hienosäätö viimeisenä iltana.


Lopuksi

Summa summarum sanoisin että trimmausoppia voi verrata kampaajaopiskeluun. Pienellä siistimisllä ja hyvillä tarvikkeilla pääsee alkuun, mutta itse trimmaustekniikka vaatii tietoa, harjoittelua ja silmää. Hyvän perustrimmin osaamisen jälkeen voi harjoitella seuraavalle osaamisrappuselle jos intoa riittää. Kauneimmin spanieli on laitettu kun se ei näytä laitetulta, ainoastaan kauniilta ja omalta itseltään. Se on kuin moni muukin taito – näyttää tosi helpolta kun osaa;)


söndag 9 juni 2019

3. Utveckling av kollektiv professionalitet

Läs även om begreppet professionalism

Har du någonsin tänkt på hur vissa yrken blivit professioner? 

Till exempel läkare har idag en väldigt stark profession. De har en fördjupad kunskap och expertis inom sitt område, som är autonom. Andra kan ha åsikter, läsa sig in på medicinens vetenskapsområde, men de kan inte erhålla läkarlegitimation.

Läkarna har en gemensam, lång och akademisk utbildningsgrund, som kontrolleras av professionen. Läkarna har eget fackspråk. De har autonomi i form av frihet/makt kontra ansvar, självständig utveckling av yrket och yrkesskickligheten. Läkarna har en gemensam moraluppfattning och etiska ställningstaganden (tystnadsplikt). De har en överenskommelse kring svåra frågor som dödshjälp. 

Det samlas inom kåren erfarenheter av insikter i det professionella objektet från generation till generation, med hjälp av forskning, dokumentation och utbyggd infrastruktur  (fortbildning, kongresser) för kommunikation medlemmar emellan. 

Få människor ifrågasätter läkarnas profession. Kirurgi kräver åtminstone ofta dyr och invecklad apparatur, medicinska innovationer fodrar insatser på forskning och ansvaret för andra människors liv är stort.


Hur är det för lärarna då?


Utbildningen av lärare  i Finland bygger på en gemensam akademisk professionsgrund. Lärarens arbete akademiserades på 1970-talet, före det hade lärarstudierna pågått i så kallade seminarier. 

Lärarens yrkesverksamhet baserar sig på i lärarutbildningen införlivade kunskaper och samhällets förväntningar på lärarens roll och uppgifter, vilka statueras i läroplanen, som är ett politiskt dokument. 


Utveckling av kollektiv professionalitet består i att upprätthålla yrkets status i samhället, till exempel genom forskning, lärande organisation, facklig aktivitet, publicering, aktivitet i media, kollegiala krav på arbetsgivare och arbetsplatser för drägliga arbetsmiljöer, krav på utbildningskvalité och fortbildning samt uppgörande av etiska regler för yrkeskåren. En gemensam kunskapsgrund bygger på forskning och ett eget begreppssystem. 

I ett samhälle där alla medborgare har möjlighet att gå i skola, så har de flesta egna erfarenheter av hurudant det är att vara elev, och ofta har man bildat en egen åsikt om skola och lärare. I jämförelse med yrken, där medborgarnas insyn är blygsam, är det lätt för elever och vuxna att ta ställning till läraryrket, vilket även påverkar samhällets syn på lärares yrkesautonomi. 

Många har sett skolan ur elevsynvinkel, medan andra synvinklar i arbetet kan förbli dolda. Lärarens explicita kunskap kring lärande (pedagogik, ämnesdidaktik, ämnet) bildar arbetsredskap i undervisningen vilka inte nödvändigtvis synliggörs eller medvetandegörs för eleverna i undervisningen.  


Trots att läraren kanske inte synliggör sina metoder och sin teoretiska bakgrund för elever och föräldrar, inte ens kollegiet och uppdragsgivarna (samhället), så bygger arbetet på ett förtroende för att läraren omfattar yrkets kollegiala moral och värderingar.

Yrkesautonomi kan således mätas utgående från den professionella individens självständighetsgrad i sin yrkesutövning, men å andra sidan bygger yrkesautonomi på kollektivt omfattade normer. En läkare som bryter mot dessa, kan förlora sin läkarlegitimation, beroende på grad av missbruk.

En yrkesgrupps etiska diskussion kan beskrivas som ett sätt att diskutera den egna yrkesgruppens centrala värderingar, plikter och prioriteringar, samt ett sätt att förtydliga yrkesverksamhetens samhälleliga betydelse. De etiska reglerna har också en politisk betydelse, genom att de beskriver inför andra yrkesgrupper den verksamhetsetik ett yrke har, samt tryggar därigenom det egna yrkets säregenhet. 


Den professionella personen vågar stå för den egna yrkeskårens beslut till fördel för allmänhetens eller individens bästa i egenskap av professionell läkare, jurist eller lärare. Det kan vara fråga om en lärare som varnar i media för elevernas växande användning av droger, brist på undervisningsmaterial i skolor eller mögel i skolbyggnader. 


Den professionella är mer insatt i ett problem, än någon annan yrkesgrupp och tar samtidigt ett etiskt ansvar. Bristande utbildning, moral, etik och ansvar kan få allvarliga följder, samt otillräcklig förståelse för den egna verksamhetens konsekvenser och verkan. En elev är tvungen att komma till skolan (om föräldrarna inte ordnar undervisning själva) med hänvisning till att vi har läroplikt, eleven är även ofta omogen att avgöra om undervisningen bygger på allmänt vedertagna normer och värderingar i vårt samhälle. Ur den synvinkeln måste läraren vara professionell och omfatta professionens kriterier, på samma gång som läraren får/ofta måste, autonomt utföra sitt arbete. 




Läroplanen

Skolans politiska dokument, läroplanen, påverkar skolarbetet i hög grad. Nuförtiden förnyas den med tio års mellanrum. Den påverkar lärarnas vardag i och med läroplansarbetet, så att ibland är det kommittéer som tolkar det politiska styrdokumentet och som senast, lärarna togs med i processen. Så aktiv påverkan av politiska beslut på eget jobb har sällan andra branscher, förutom det senaste försöket till omändringar inom social och hälsovård i Finland under senaste regeringen. Det måste ha varit turbulent för många inom branscherna, när det rådde demokratiskt ?kaos? i beslutsfattandet.