onsdag 9 oktober 2019

Eroahdistus on hankala haaste


Teksti Annika Kontturi-Salmi

Teksti julkaistu Lurppalehdessä nro 3/2019

Suosittelen kertaamaan koirakouluttaja Tanja Karpelan perusperiaatteet koirankouluttamisesta Lurpassa nro  ennen kuin aloitat yksinjäämisharjoitukset tai pyrit korjaamaan eroahdistusta. Yksinjääminen on monelle spanielille haaste koska ne yleensä haluavat olla omistajansa kanssa ja kaipaavat toimintaa. Eroahdistus on kuitenkin vaikeampi asia kuin yksinjääminen. Eroahdistunut koira voi ruveta pahimmissa tapauksissa haukkumaan, itkemään, ulisemaan, raapimaan, tuhoamaan tai muuta jo pari minuuttia siitä kun omistaja on lähtenyt. 

Tässä esimerkki:

”Minulla on henkilökohtaisia kokemuksia eroahdistuneesta spanielista. Koira ei viihtynyt missään esteellisessä tilassa, oli se sitten pienten lasten portti rappujen edessä, iso leikkikehä tai huone missä ovi kiinni. Toisaalta koiraa ei voinut koko taloon vapaanakaan jättää, koska pyrki ikkunoista ulos. Tämä johti esimerkiksi, koriste-esineiden hajoamiseen ja verhotankojen putoamiseen, puhumattakaan ovien raapimisesta ja muusta kulumasta. Kun koiramme oli ystäväperheen luona hoidossa jossa sillä oli hyvä, tuttu koirakaveri. Koiramme oli jättänyt kaverinsa ja juoksi huoneesta toiseen pudottaen koristeita ja lopulta joka huoneen sälekaihtimet olivat säpäleinä. Kerran naapurit soittivat minulle töihin että koiramme heittäytyy ikkunaa vasten ja tilanne näyttää todella vaaralliselta. Jouduin hakemaan koiran töihin.
Videoimme koiran käyttäytymistä koirakouluttajan avuksi ja huomasimme että ahdistus nousi nollasta sataan viidessä minuutissa. Lelut, ruoka tai virikkeet eivät kiinnostaneet hetkeäkään. Tätä ennen oli normaalit koulutustoimenpiteet tehty ja koira oli minun neljäs koirani, enkä ollut koskaan koennut vastaavaa. Ongelma oli sen verran vaikea että koirakouluttaja ei meitä silloin pystynyt auttamaan. Teimme terveystutkimuksen eläinlääkärillä ja kokeilimme jopa homeopatiaa, joskin ei mikään selvittänyt ongelmaa.

Meidän vastaus ongelmaan oli etsiä koirallemme koiraperhehoitopaikka pariksi päivää viikossa. Jo tämä parin päivän hoito helpotti meidän ja koiran oloa niin että pärjäsimme taas kerran viikon. Lopulta hankimme koirallemme varoituksista huolimatta rauhallisen ja itsevarman kaverin. Tämä oli suuri riski, koska eroahdistus olisi voinut hermostuttaa kaverinkin. Näin ei onneksi meidän tilanteessa käynyt. Joskin uskon koirapäivähoititädin raportointi koiran käyttäytymisestä heillä koirakavereiden kanssa, antoi meille eniten vihjeitä ratkaisusta mihin päädyttiin”.




Inga kommentarer:

Skicka en kommentar