Gott Nytt År 2020 ö. Sagobacken

Sy en liten mjukis till din hund

Hyvää Joulua!

Tämän vuoden kynttilät 2019

Katos

1.

2.

   

3.

4.




5.

Sista dagen. När hästen tagit sina sista steg och det är dags att befria den från sina smärtor.

Finska förhållanden 2019

Eutanasi

• ges av veterinär
• veterinären kan komma hem eller så för du hästen till kliniken
• på kliniken beställs bortföring eller kremering mot arvode
• hemma sköter du saken sjäv. Plats och grävmaskin behövs. Man får inte begrava vart som helst. Obs djup.

Jägare

• Jägarlag
• Vissa styckar och ger sina jakthundar

Problemavfall?

https://raatonetti.fi/site?node_id=160&action=show_data&p_id=25&row=6

https://hevostietokeskus.fi/index.php?tid=387

Trimning av engelsk cockerspaniel 8. Form

Trimning:

https://vipasagobacken.blogspot.com/2019/05/skotsel-och-trimning-av-engelsk.html
https://vipasagobacken.blogspot.com/2019/01/trimning-av-engelsk-cockerspaniel-2.html
https://vipasagobacken.blogspot.com/2019/01/trimning-av-engelsk-cockerspaniel-3.html
https://vipasagobacken.blogspot.com/2019/05/trimning-av-engelsk-cockerspaniel-4.html
https://vipasagobacken.blogspot.com/2019/05/trimning-av-engelsk-cockerspaniel-5.html
https://vipasagobacken.blogspot.com/2019/05/trimning-av-engelsk-cockerspaniel-6.html
https://vipasagobacken.blogspot.com/2019/05/trimning-av-engelsk-cockerspaniel-7.html
https://vipasagobacken.blogspot.com/2019/05/trimning-av-engelsk-cockerspaniel-8.html
https://www.blogger.com/blogger.g?blogID=3926027708559315519#allposts/postNum=4

Användning av kommersiellt mönster vid klädsömnad

innebär att du vill ta ut mönster från olika mönstertidningar, t ex Burda

Innehåll:

• Planering och design
• Tygårgång och material
• Måttagning
• Mönsterkopiering
• Ordlista

Behöver jag en skiss?

Du kanske vill göra exakt ett likadant plagg som i tidningen eller så vill du göra några ändringar. Man kan bra lägga till saker som fickor, dragkedja, huva eller ta bort dem. 

Du kanske vill förkorta eller förlänga plagget, bredda eller ta in.  

Jag skulle börja med att skissa upp mina önskemål och anteckna lite stödord. 

Detaljer

Just nu har jag planer på att tillverka vinterkjolar och stallväska. Min vinterkjol ska ha dragkedja eller kardborreband, ha hög slits både fram och bak... Väskan skall vara så liten som möjligt, men den ska rymma telefon och gå att ha under ytterkläderna, så telefonen hålls varm under långritt.

Färg och material

Om det går så vill jag återanvända. Kjolen ska vara tålig färg och av ylle eller ylleblandning.

Väskan ska vara av hållbart tyg. Handtagen får inte skava. 

Det finns otaligt med olika material du kan välja. Behöver tyget ha värmande egenskaper? När tänker du använda plagget, är det fråga om vinter eller sommarplagg? Kommer tyget att utsättas för nötning?

Måttagning

Ta dina mått. 

- Till övre delar behöver du åtmistone övervidd/bystvidd, eventuellt armlängd och rygglängd mm

- till nedre delar midje- och höft/stussvidd, eventuellt inre benlängd.

Måttabeller kan finnas skilt för kvinnor. män och barn. Kvinnor kan delas in i under 168 cm och över. Ibland finns det storlekar från 32-48 osv. Ibland inte. Någon storlek är ok att förminska eller förstora, men detaljerade plagg kan vara knepiga för nybörjare.

Till kjolen behöver jag: 

midjevidd

höftvidd

kjollängd + fåll

längd på dragkedja

Till väskan behöver jag mäta min telefon.

Måttabell för barn och män.

Måttabell för kvinnor, flickor och pojkar. Hur nödvändig skillnaden är vet jag ej.

Lägg till bildtext

Sök upp ett kommersiellt mönster i t ex Burda, Ottobre, Suuri Käsityölehti...

och välj den modell du vill sy.

När du hittar din modell, eller något som liknar den, kan du jämföra dina egna mått med tidningens måttabell. Olika tidningar kan ha lite variationer i måttabellerna, så det lönar sig alltid att kolla.

Jag brukar föra loggbok över mina projekt. Jag skriver upp tidningens namn och nummer, tar kopia eller ritar av plagget, lägger till tygprover och mönster. Det har visat sig väldigt roligt. Det är trevligt att följa med den egna hobbyn, men ibland har det varit riktigt en skatt som räddat både pengar och tid.Jag har kunnat använda samma mönster till helt olika klänningar, bara genom att byta material. Jag har inte behövt göra allt från början när jag sparat mina mönster.

Ända dåliga är att om man är väldigt produktiv så har man till slut massor av material, mönster och ide' samlingar...

Material på olika språk

pärla	helmi	pearl
fiber	kuitu	fiber
vävd	kudottu	woven
tyll	tylli	tulle
spets	pitsi	lace
gummiband	kuminauha
läder	nahka	leather
syntetisk	synteettinen	synthetic
konstpäls	keinoturkis	synthetic fur
		nylon
		wool
		polyster
		cotton
		linen

Mitä koiranäyttelyssä tapahtuu? Vad händer på en hundutställning.

Turistina koiranäyttelyssä.

Teksti: Annika Kontturi-Salmi 

Kuvat omasta albumista

Julkaistu Lurpassa nro 3/2019. Päivitetty 24.3.23

Darcy harjoittelee

Koiranäyttelyissä on hyvä mahdollisuus nähdä eri koirarotuja ja tutustua eri rotujen harrastajiin sekä koirankasvattajiin. Koiranäyttelyssä voi hyvin viettää vaikka koko päivän perheen kanssa katsellen kauniita koiria. Monessa näyttelyssä on kahvila- ja ruokapisteitä sekä myyntikojuja. Omiakin eväitä voi tuoda mukaan, sekä esim. retkituolin.

Useimmissa näyttelyissä arvostelu kehissä alkaa kello 9 tai 10. sisään pääsee turistina samoihin aikoihin. Jos tulee paikalle auton kanssa, niin kannattaa varautua parkkimaksuun ja varsinkin sisänäyttelyihin on sisäänpääsymaksu. Jos on kiinnostunut määrätystä rodusta, kannattaa ostaa luettelon (tai katsoa netistä), jotta näkee rodun arvosteluajankohdan ja kehän numeron. Useimmat näyttelyt Suomessa ovat ns. Drive-in näyttelyitä, jolloin koirat saapuvat paikalle noin tuntia ennen arvostelua ja lähtevät sen jälkeen, joskin voittaja jää odottamaan loppukilpailuja.

Mitä kehissä tapahtuu?

 

Kehiä on yleensä monta riippuen näyttelyn koosta. Koiria voi olla ilmoitettu satoja tai tuhansia per päivä. Näyttelyitä on erilaisia, pienistä ryhmänäyttelyistä kansainvälisiin.

Urokset ja nartut arvostellaan erikseen. Pennut, juniorit, nuoret ja aikuiset koirat sekä käyttökoirat, muotovaliot ja veteraanit arvostellaan omissa luokissaan. Näyttelyissä voidaan myös esittää kasvattajaryhmiä ja erikoisnäyttelyissä myös jälkeläisryhmiä. Jotta pystyy seuraamaan arvostelua, luettelosta on apua. Siihen on kirjattu rodut, luokat, osallistujat, omistajat ym.

Luokat

Koirat tulevat näyttelykehään numerojärjestyksessä ja luokittain. Luokat etenevät järjestyksessä pentu-, juniori-, nuorten-, avoin-, käyttö-, valio- ja veteraaniluokka.

Luokissa koirat on laitettu aakkosjärjestykseen koiran rekisterinimen mukaan. Tällöin voi koiran tiedot tarkistaa luettelosta. Luokat ovat aina samassa järjestyksessä joka näyttelyssä, ensin urokset ja sitten nartut, paitsi mahdollinen pentuluokka joka on aina ensin.

 

Pentuluokissa ei käytetä laatuarvostelua, ainoastaan kilpailuarvostelua. Pennut siis saavat kirjallisen arvostelun ja sitten ne laitetaan paremmuusjärjestykseen. Tuomari voi halutessaan jakaa kunniapalkinnon pennuille, jotka hän katsoo sen arvoisiksi. Pennuista valitaan rotunsa paras ja vastakkaisen sukupuolen paras pentu.

Kehätoimitsijat kutsuvat koirat kehään niiden näyttelynumeroilla. Yleensä spanielit poseeraa numerojärjestyksessä hetken, kun kehätoimitsija tarkistaa että kaikki ovat paikalla. Tämän jälkeen tuomari juoksuttaa ensin kunkin luokan koirat kaikki yhdessä kehän ympäri. Koiria juoksutetaan kehässä vastapäivään ja koira liikkuu esittäjän vasemmalla puolella, jotta tuomari näkee koirien liikkeet paremmin.

Laatuarvostelu

Tämän jälkeen tuomari arvostelee jokaisen koiran yksitellen, antaa ns. laatuarvostelun. Arvosteluvuorossa oleva koira viedään tuomarin pöydän eteen tai muuhun osoitettuun paikkaan siten, että tuomari näkee koiran sivulta. Pienemmät rodut, esimerkiksi cockerit arvostellaan pöydällä. Tuomari tutkii koiran ja tarkistaa. Tämän jälkeen koiraa liikutetaan tuomarin ohjeiden mukaan. Koiran on tarkoitus ravata, ei hyppiä ja pomppia tai roikkua lahkeessa.  Tuomari pyytää ohjaajaa juoksuttamaan koiraa että näkisi liikkeet paremmin. Tämän jälkeen tuomari sanelee koiran arvostelun kehätoimitsijalle joka kirjaa sen.

 

Kehätoimitsija näyttää viuhkaa, jonka väri kertoo koiran saaman laatuarvostelun. Arvostelu perustuu rotumääritelmään ja tuomari palkitsee koiran sen mukaan kuinka hyvin hän katsoo sen vastaavan sitä (Taulukko 1). Kun kaikki luokan koirat on yksittäisarvosteltu, vuorossa on kilpailuluokka.

Kilpailuluokka

Kilpailuluokkaan osallistuvat kaikki luokassaan erinomainen palkitut koirat. Myös laatumaininnalla erittäin hyvä palkitut koirat osallistuvat kilpailuluokkaan mikäli erinomaisella palkittuja koiria on luokassa vähemmän kuin neljä. Kilpailuarvostelussa tuomari sijoittaa luokittain erinomainen ja erittäin hyvä laatumaininnalla palkitut neljä parasta koiraa paremmuusjärjestykseen. Luokan voi voittaa tai luokassa voi sijoittua laatumaininnalla erittäin hyvä palkittu koira, mutta nämä eivät voi saada SA:ta eivätkä jatka paras uros/paras narttu -kilpailuun

Tuomari voi harkintansa mukaan antaa sekä kilpailuarvostelussa sijoittuneille että muille luokassa kilpailleille erinomaisella palkituille koirille sertifikaatin arvoisen (SA). Sertifikaation arvoinen koira osallistuu paras uros-/paras narttu – luokkaan kilpailemaan sertifikaatista.

Näyttelyssä koirat osallistuvat johonkin seuraavista luokista:

PEN pentuluokka 5 kk- alle 7 kk
        pentuluokka 7 kk - alle 9 kk
JUN junioriluokka 9 kk - alle 18 kk
NUO nuortenluokka 15 kk - alle 24 kk
AVO avoinluokka alkaen 15 kk
VAL valioluokka

KÄY käyttöluokka
VET veteraaniluokka alkaen 8 v

Laatuarvostelun tulos värein

ERI - erinomainen – punainen
EH - erittäin hyvä – sininen
H - hyvä – keltainen
T- tyydyttävä – vihreä
H-  hylkäävä – harmaa
EVA - ei voida arvostella – ruskea
SA - sertifikaatin arvoinen – vaaleanpunainen

 

Palkintoruusukkeet

SERT sertifikaatti – sinivalkoinen

VASERT – varasertifikaatti-vaaleansininen

ROP rotunsa paras - punakeltainen

VSP vastakkaisen sukupuolen paras – valkovihreä

KP – kunniapalkinto – lila

MVA muotovalio - punavihreä

Valioluokka

(koiran tulee olla jonkun maan muotovalio)

Käyttöluokka

Spanielit jotka ovat suorittaneet taipumuskokeen voivat kilpailla käyttöluokassa.

Kaikilla spanieleilla ei ole käyttöluokkaa erikseen mutta englannin cockerspanielilla on.

Veteraaniluokka

Myös veteraaneista valitaan rotunsa paras veteraani ja vastakkaisen sukupuolen paras veteraani. ROP- ja VSP-veteraanin arvosta kilpailevat veteraaniluokkien voittajat, mikäli ne on palkittu laatumaininnalla erinomainen. Veteraani voi olla myös rotunsa paras tai sijoittua paras uros/paras narttu –luokissa.

Paras uros – paras narttu luokka

Kun kaikki urokset ovat arvosteltu, seuraa paras uros -luokka. Siihen osallistuvat koirat, jotka ovat sijoittuneet omassa luokassaan neljän parhaan joukkoon laatumaininnalla erinomainen ja lisäksi tuomari on jakanut SA:n. Näistä tuomari valitsee jatkoon neljä koiraa, jotka hän sijoittaa paremmuusjärjestykseen. Tuomari voi antaa sertifikaatin parhaalle siihen oikeutetulle koiralle, jolla ei vielä ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Varasertifikaatin voi saada toiseksi paras koira.

Rotunsa paras – vastakkaisen sukupuolen paras

Kun narttujen luokat on arvosteltu samaan tapaan kuin urosten, paras uros ja paras narttu kilpailevat rotunsa parhaan arvosta. Toisesta tulee rotunsa paras ja toisesta vastakkaisen sukupuolen paras.

Kasvattajaluokka

Kasvattajaluokassa kasvattaja kilpailee neljän kasvattamansa samanrotuisen koiran muodostamalla ryhmällä.

Jälkeläisluokka

Jalostusuroksen tai nartun omistaja kerää samanrotuista jälkeläistä jälkeläisryhmään. Nämä ryhmät vain erikoisnäyttelyissä.

Iltapäivällä, kun kaikki kehät on saatu päätökseen, on ryhmäkilpailujen vuoro. Ryhmäkilpailuissa valitaan päivän paras veteraani, päivän paras kasvattajaryhmä, jokaisen FCI:n roturyhmän paras ja lopuksi näyttelyn paras koira. Veteraanin valintaan osallistuvat kaikki rotunsa parhaat veteraanit kaikista ryhmistä, kasvattajakisaan kaikki rotunsa parhaat kasvattajaryhmät. Rotunsa parhaat koirat kilpailevat sijoituksista ryhmittäin.

Roturyhmiä on kymmenen. Jokaisen ryhmän voittaja osallistuu viimeiseksi järjestettävän Best in Show’n eli näyttelyn kauneimman koiran valintaan. Kaikissa kilpailuissa sijoitetaan neljä koiraa tai ryhmää paremmuusjärjestykseen.

Näyttely voi olla yksipäiväinen, jolloin kaikki ryhmät arvostellaan samana päivänä. Näyttelyt voivat olla myös kaksi- tai useampipäiväisiä tapahtumia, jolloin arvosteltavat roturyhmät on jaettu eri päiville. Ryhmänäyttelyissä on vain muutama roturyhmä. Erikoisnäyttelyissä voi pienimmillään olla vain yksi rotu. Jos haluat mennä tutustumaan rotuihin ryhmä- tai erikoisnäyttelyihin, niin tarkista ensin Kennelliiton tapahtumakalenterista mille roduille näyttely järjestetään.

Koiran yksinolo, haaste omistajalle?

.Joskus joutuu olemaan yksin monestakin syystä.

Kuvituskuva

Koiranpennun yksin jättäminen voi tuntua haastavalta, joskin se usein on myös välttämätöntä. Alla oleva teksti on julkaistu Lurppa lehdessä nro 3/2019 ja perustuu Tanja Karpelan luentoon syksyllä 2018. Juttu on julkaistu syksyllä, mutta sama idea pätee koska vaan. Alaotsikoita ja huomiolauseita on muokattu blogisisältöön.

Kuvituskuva.

Omistaja katoaa koiran mielestä

Olisi hyvä harjoitella yksinoloa koko loman ajan, jotta yksinolo ei tule yllättäen kun syksyn ohjelma muuttuu. Nuoret koirat unohtavat rutiinit ja vaikka yksinolo onnistuikin hyvin ennen lomaa, niin nuori koira on rutiinin voinut unohtaa. Ymmärtäähän sen, että jos omistaja katoaa koko työpäivän ajaksi yllättäen, että koira voi hermostua. Tutkimusten mukaan koira ymmärtää ajankulun esimerkiksi siitä miten omistajan haju laantuu tämän lähdettyä. 

Jos olet hankkinut pennun kesälomallasi, niin toivottavasti olet malttanut harjoitella. Helposti haluaa pitää pientä pentua kainalossa, eikä yksinoloharjoittelu oikein innosta itseäänkään. Tällöin täytyy ajatella pennun parasta ja tehdä harjoittelu mieluisaksi. Pentua on siis hyvä opettaa jo aikaisessa vaiheessa, jotta pystyy suunnittelemaan koulutuksen harkiten ja pienin askelin. 

Häiriökäytös

Eroahdistus, hihnassa vetäminen ja remmissä rähjääminen ovat yleisiä koirien käytösongelmia Karpelan mukaan. Kaikissa käytösongelmissa kannattaa lähtökohtaisesti tarkistaa koiran terveys, etenkin jos käytös on muuttunut aiemmasta erilaiseksi. Kivun, vamman tai sairauden mahdollisuus on siis aina tärkeä sulkea pois häiriökäytöksen taustalta. Tärkeää on aina muistaa selvittää häiriökäytöksen syy ja hoitaa ongelman syytä eikä pelkästään ongelman oireita. 

Hyvä peruskoulutus on koiralle hyväksi. Se helpottaa koiraa ymmärtämään miten sen toivotaan käyttäytyvän, sillä koiralta ei voi vaatia jotakin käytöstä itsestään selvyytenä, jos sitä ei ole opettanutkaan. Koiran peruskoulutus on paitsi hyödyllistä, se on myös mukavaa ja palkitsevaa yhteistä aikaa koiran kanssa. Jos koiralla on häiriökäytöstä saatetaan tarvita peruskoulutuksen lisäksi käytösterapiaa, jossa pureudutaan häiriökäytöksen syyhyn. Esimerkiksi jos koira pelkää yksinoloa, ei pelkällä peruskoulutuksella yleensä päästä itse ongelmaa hoitamaan, vaan tarvitaan lisäksi tarkasti suunniteltua ja ongelman syyhyn pureutuvaa koulutusta.

Kouluttaminen

Koiraa kouluttaessa on hyvä muistaa että, koulutushetkien ei tarvitse olla pitkiä eivätkä pitkät koulutushetket edes ole kovin tehokkaita. Parempi vaihtoehto on pitää useita lyhyitä koulutushetkiä päivässä, esimerkiksi muutama minuutti kerrallaan. Lisäksi on aina mietittävä tarkasti koulutusympäristö. Harjoittelu on siis aluksi tärkeää aloittaa rauhallisessa ja häiriöttämässä ympäristössä, häiriöitä lisätään vasta kun koiran osaamistason sen sallii. 

Koulutus on hyvä aina suunnitella etukäteen eli miettiä tarkasti mitä haluaa koiralleen kouluttaa ja miten koulutuksen toteuttaa. Myös koulutuksen jälkeen on aina hyvä miettiä miten kaikki meni ja oliko jotakin, joka kannattaisi tehdä hieman toisella tavalla seuraavalla harjoituskerralla. Selkeä ja johdonmukainen koulutus jossa harjoitteet on pilkottu riittävän pieniin osiin, ja jossa kriteerin asettaminen sekä ajoitus ja vahvistetiheys ovat kohdallaan, ja jossa koulutus tapahtuu positiivista vahvistetta käyttämällä, tuottaa parhaimman tuloksen.

 

Kuvituskuva

Perustaidot

Karpelan mukaan koiran neljä tärkeintä taitoa ovat: 1) Lähellä omistajaa pysyminen, johon kuuluu esim. luoksetulo, 2) luopuminen, johon kuuluu esim. irrottaminen ja ”ei” käskyn ymmärtäminen, 3) rauhoittumisen taito 4) kohteiden käyttö, johon kuuluu esim. siedättäminen.

Edellä mainittujen taitojen avulla voidaan siis opettaa mm. esimerkeissä mainittuja arjessa tarvittavia hyödyllisiä taitoja. Nämä perustaidot voivat tuoda tukea myös häiriökäytöksen hoitoon, mutta häiriökäytöksen hoidossa on kuitenkin aina myös mietittävä ongelman syy ja pureuduttava siihen. 

Esimerkiksi eroahdistuksen hoidossa on ymmärrettävä että kyseessä on pelko, yksinolon pelko. Tarvitaan siis siedätystä, joka tulee toteuttaa suunnitellusti ja kärsivällisesti. Jos koulutus keskittyy ainoastaan ongelman oireisiin, koulutus ei useinkaan tuota pysyvää tulosta. Jos esimerkiksi eroahdistuksen hoidossa keskitytään vain haukkumisen tai tavaroiden tuhoamisen estämiseen, ei itse ongelma eli yksin olon pelko tule hoidetuksi. Lisäksi on muistettava että taitojen ylläpitäminen vaatii usein myös työtä. Esimerkiksi vetämättä hihnassa kulun taidon opettelu vaatii ylläpitoa ja johdonmukaisuutta siten, että koiralta ei voi välillä vaatia että se ei vedä, ja välillä taas sallia vetämistä kulkemalla koiran perässä tiukan hihnan jatkona. 

Eroahdistus

Eroahdistusta ei Karpelan mukaan pidä sekoittaa koiran turhautumiseen. Turhautunut koira saattaa myös tuhota tavaroita kotona tai laittaa kodin sisustuksen uusiksi. Jos koira ei saa tyydyttää lajiominaisia tarpeitaan tai saa riittävästi aivojumppaa ja liikuntaa, voi koira turhautua ja tehdä tuhoa kotonaan yksin ollessaan. Tällöin lajiominaisten tarpeiden tyydyttäminen ja aktivointi ja riittävän liikunnan tarjoaminen auttavat. Eroahdistuksesta kärsivälle koiralle ei aktivoinnin, liikunnan ja virikkeiden tarjoaminen pelkästään riitä, sillä ongelman syynä ei ole turhautuminen vaan pelko ja ahdistus, kuten yllä olevassa esimerkkikoiran tilanteessa ilmenee. Virikkeistä huolimatta koira esimerkiksi ulisee, vinkuu, haukkuu, ravaa ympäriinsä, tuhoaa tavaroita, tärisee, läähättää jne. kaikki pelon/ahdistuneisuuden eri oireita.

Pelokkuus voi olla peritty ominaisuus tai kokemusperäistä pelkoa. Eroahdistus saattaa esimerkiksi syntyä kokemuksesta, jos pennun ensimmäiset yksinolon hetket ovat pelottavia. Kun pentu siis saapuu uuteen kotiinsa, on muistettava että se on ensimmäistä kertaa erossa emostaan ja sisaruksistaan. Yksinolon harjoitukset on siis aloitettava pienin erin ja vähän kerrallaan. Pentua ei tule jättää pitkiksi ajoiksi yksin esimerkiksi öisin tai ulos, jolloin se saattaa mieltää yksinolon pelottavaksi asiaksi. Nukkumista on hyvä harjoitella esimerkiksi siten, että pennulla on oma peti lähelläsi ja sillä tulisi olla näköyhteys sinuun, ja sen tulisi tuntea läheisyytesi ja turvasi ensimmäisinä aikoina uudessa kodissa. 

Eroahdistusta hoidettaessa tulee miettiä mikä tai mitkä ovat asioita, jotka laukaisevat pelon. Näitä laukaisevia asioita kutsutaan usein triggereiksi. Triggereitä voivat olla esimerkiksi tietyt asiat joita omistaja tekee tietyssä järjestyksessä niin aamuina jolloin hän menee töihin. Tällöin koira tietää omistajan olevan lähdössä jo paljon ennen kuin omistaja on astellut ulko-oven suuntaankaan tai laittanut päällysvaatteitaan päälle. Koira muuttuu levottomaksi ja alkaa seurata omistajaansa ahdistuneena. Nämä triggerit on siis hyvä tunnistaa ja poistaa. 

Varsinainen yksinolon harjoittelu toteutetaan pienin erin aloittaen tilassa/huoneessa joka ei ole ulko-oven lähellä. Koiralle on aluksi kätevää myös ehdollistaa jokin sana (voi olla myös vaikka käsimerkki), jolla aina kerrotaan koiralle että kaikki on hyvin vaikka omistaja siirtyykin koirasta kauemmaksi ja harjoitusten edettyä pois näkyvistä. Ehdollistamisessa on aina tärkeää, että sanaan liitetään koiran mielestä jotakin erittäin miellyttävää. Tämän jälkeen yksinoloon siedättäminen aloitetaan lisäämällä etäisyyttä koiraan vähitellen ja lisäämällä kestoa eli aikaa jona omistaja on loitompana koirasta vähitellen. Sekä etäisyys ja kesto on asetettava oikealle tasolle koiran osaamistasoon nähden. 

Harjoitusten aikana koiralle tarjotaan aina pitkäkestoista rauhallista virikettä, jotta koira mieltää olonsa turvalliseksi ja palkitsevaksi. Tavoitteena on, että ensin koira oppii kestämään sen, että omistaja liikkuu samassa huoneessa, jossa koira on siten, että koira ei ahdistu/hätäänny kun omistaja siirtyy kauemmaksi koirasta. Tämän jälkeen tavoitteeksi voidaan ottaa, että omistaja kykenee liikkumaan huoneesta toiseen huoneeseen ilman koira ahdistuu/hätääntyy. Edistymisen myötä tavoite voi olla, että omistaja kykenee jo liikkumaan alakerrasta yläkertaan jne ilman että koira hätääntyy jne. Kun koira ei hätäänny omistajan liikkeistä asunnossaan, voidaan tavoitteeksi asettaa se, että omistaja siirtyy vähitellen kohti ulko-ovea siten, että koira ei ahdistu vaan jatkaa virikkeittensä parissa puuhastelua. 

Lopuksi tavoite on, että omistaja voi poistua ulko-ovesta ulos ilman että koira ahdistuu. On tärkeää, että omistajan poissaoloaika asunnosta on aluksi erittäin lyhyt. Ajan kestoa pidennetään vähitellen pienin erin koiran edistymisen myötä. Tässä vaiheessa on myös huomioitava triggerit, eli kun omistaja poistuu asunnosta, on pelon laukaisevat tekijät muistettava poistaa. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kengät ja takki on hyvä laittaa päälle kylpyhuoneessa eikä eteisessä, jossa ne normaalisti puetaan. 

Eroahdistusta hoidettaessa on edettävä aina koiran ehdoilla. Hätiköinti ja kiirehtiminen harjoittelussa saattavat jopa laukaista pelkomuistijäljen uudelleen, joka hidastaa siedätyksen edistystä. Pelkoa ja ahdistusta hoidettaessa on hyvä keskustella eläinlääkärin kanssa erityisesti jos pelkotilat ovat pahoja. Eläinlääkärin kanssa voi keskustella esimerkiksi pelko- ja ahdistustiloja liennyttävästä lääkityksestä koulutuksen tueksi.

Luennoitsija:

Tanja Karpela

Eläintenkouluttaja (at)
Suomen Eläintenkouluttajat ry pj

Koirien koulutusohjaaja ja ongelmakoirakouluttaja

Hajukoirakouluttaja
Suomen koirien turvakoti ry pj