Pointti miksi haluan nostaa näin menestyneen ratsastajan ajatuksia esille on se että ratsastus on perusperiaatteiltaan aina samaa, oli taso mikä vaan, kunhan ratsastaja-hevonen-valmentaja ovat tietoisia tasostaan. Liian vaikeat tehtävät eivät palvele ketään. Katsotaanpas mitä Anna-Julia Kontiolla on sanottavanaan!
Anna-Julia Kontio (Hevosurheilu/Ratsastus nro 58/2017) nostaa esiin valmentautujan (oppilaan) vastuun keskittyä tunnilla ja muuttaa tekemistään ohjeiden mukaan.
Mikä idea on tulla tunnille ja maksaa siitä jos on jo etukäteen päättänyt pitäytyä vanhassa kaavassa. Tällainen itsepäisyys myös häiritsee tunnin kulkua ja muiden keskittymistä. Mieti lähdetkö vänkäämään valmentajan kanssa vai päätätkö kokeilla ja kerätä oppia reppuun?
Kontio on tarkka ja analyyttinen, keskittynyt ja mukana joka askeleessa.
...Niin kuin ratsastajankin soisi olevan, tietenkin taitotason mukaan. En usko että Kontiokaan hakee valmista pakettia, hänhän on tullut opettamaan, mutta usein sivusta näkee aika hyvin jos keskittyminen ja tarkkuus puuttuu.
Hän painottaa muutamaa asiaa kerralla, 25 nopeaa neuvoa katoavat ilmoille ja unohtuvat.
Joskus tunninpitäjänäkin innostuu liikaa ja latelee neuvoja nopeaan tahtiin, mutta se ei auta. Itse tavoittelen a) kokonaisuutta ja b) rappusysteemiä. Minulle on tärkeää nähdä lopputulos, se mitä haetaan. Seuraavaksi jaan lopputuloksen pieniin osiin ja ryhmitän ne tärkeysjärjestykseen. Lopulta aloitan kiipeämisen, rappu rapulta, tehtävä toisen jälkeen. Jos joku rappunen tökkii, palaan alemmille rappusille, joskus jopa alkuun.
Kontio painottaa selkeyttä, terävyyttä ja kohteliaisuutta.
Kohteliaana pysyy usein rauhallisena. On vaikea olla kohtelias ja samalla täyttä raivoa. Muista olla kohtelias kaikkia kohtaan, ensinnäkin hevosta, sitten valmentajaa ja myös itseäsi kohtaan! Syyttämällä muita paljastat vaan oman pienuutesi ja katseesi kapeaalaisuuden. Pelkääminen on kuitenkin eri asia. Usein tehtävät pystyy pilkkoamaan vielä pienempiin osiin ja sitä kautta päästä eteenpäin.
"Ihan turha harjoitella mitään siirtymisiä jos ei tee niitä hyvin".
Hevonen (ja koira) oppii aina! Myös silloin kun et halua sen oppivan tai teette jotain väärin! Kaikki mitä tekee vahvistuu. Monta vääränlaista toistoa johtaan virheoppimiseen. Kun esimerkiksi väistöt on opittu väärin, ne vaatii tupla määrät toistoja korjautuakseen. Ensin pitää opettaa pois, sitten opettaa uutta.
"Kontio painottaa siirtymisiä. Ne ovat yksi hyvä tie hevosen kropan hallintaan. Siihen että hevonen oppii kantamaan itsensä ja käyttämään kehoaan niin, että se selviää aiempaa paremmin esteratsastuksen vaatimuksista"... "Kyse on pienistä vaikutuksista lihaksistoon ja hevosen liikkuvuuteen".
Niin kauan kun muistan tätä on painotettu. Lisäisin persussiirtymisiin vielä pari askelta peruutusta ja heti eteen.
Siirtymisiä:
- käynti - seis- käynti...
- ravi - kaynti esimerkiksi neljä askelta- ravi...
- käynti-peruutus-käynti
- laukka-ravi-laukka...
- seis- laukka-seis
Älä koskaan aliarvioi puomien ja kavalettien merkitystä hyppäämiselle. Esteet kuluttavat hevosta, sanotaan että hevosella on x määrä hyppyjä elämänsä aikana. Älä kuluta niitä toilaamiseen. Harjoittele tiet puomeilla, niin ne toimii myös myöhemmin.
"Teetän joka tapauksessa samoja asioita, mitä harjoitellaan jo alkeiskurssilaisina. Hyvät tiet, reagoiva hevonen ja ajatus mukana siitä, mitä tehdään. Aika samoja asioita me tehdään kaikkien valmennettavien kanssa, ja samoja tehtäviä teen myös itse. Ratsukon mukaan pitää sitten katsoa vaatimustasoa", Kontio toteaa".
No comments!
Ratsastajan pitää haluta oppia. Se on asenteesta kiinni."
Miksi mennä valmennukseen jos ei halua oppia? Tietenkin jos on liikaa rahaa... tai tietää parhaiten itse. Näitäkin kuulee "Jos minä olisin/tekisin/saisin... niin sit!" :D Uhoajat ja tekijät ovat usein eri henkilöitä. Joskin joskus joku yllättää positiivisesti.
Haastattelu Anna-Julia Kontio i Hevosurheilu/Ratsastus nro 13/2016
nro 58/2017
