Mitä koiranäyttelyssä tapahtuu? Vad händer på en hundutställning.

Turistina koiranäyttelyssä.

Teksti: Annika Kontturi-Salmi 

Kuvat omasta albumista

Julkaistu Lurpassa nro 3/2019. Päivitetty 24.3.23

Darcy harjoittelee

Koiranäyttelyissä on hyvä mahdollisuus nähdä eri koirarotuja ja tutustua eri rotujen harrastajiin sekä koirankasvattajiin. Koiranäyttelyssä voi hyvin viettää vaikka koko päivän perheen kanssa katsellen kauniita koiria. Monessa näyttelyssä on kahvila- ja ruokapisteitä sekä myyntikojuja. Omiakin eväitä voi tuoda mukaan, sekä esim. retkituolin.

Useimmissa näyttelyissä arvostelu kehissä alkaa kello 9 tai 10. sisään pääsee turistina samoihin aikoihin. Jos tulee paikalle auton kanssa, niin kannattaa varautua parkkimaksuun ja varsinkin sisänäyttelyihin on sisäänpääsymaksu. Jos on kiinnostunut määrätystä rodusta, kannattaa ostaa luettelon (tai katsoa netistä), jotta näkee rodun arvosteluajankohdan ja kehän numeron. Useimmat näyttelyt Suomessa ovat ns. Drive-in näyttelyitä, jolloin koirat saapuvat paikalle noin tuntia ennen arvostelua ja lähtevät sen jälkeen, joskin voittaja jää odottamaan loppukilpailuja.

Mitä kehissä tapahtuu?

 

Kehiä on yleensä monta riippuen näyttelyn koosta. Koiria voi olla ilmoitettu satoja tai tuhansia per päivä. Näyttelyitä on erilaisia, pienistä ryhmänäyttelyistä kansainvälisiin.

Urokset ja nartut arvostellaan erikseen. Pennut, juniorit, nuoret ja aikuiset koirat sekä käyttökoirat, muotovaliot ja veteraanit arvostellaan omissa luokissaan. Näyttelyissä voidaan myös esittää kasvattajaryhmiä ja erikoisnäyttelyissä myös jälkeläisryhmiä. Jotta pystyy seuraamaan arvostelua, luettelosta on apua. Siihen on kirjattu rodut, luokat, osallistujat, omistajat ym.

Luokat

Koirat tulevat näyttelykehään numerojärjestyksessä ja luokittain. Luokat etenevät järjestyksessä pentu-, juniori-, nuorten-, avoin-, käyttö-, valio- ja veteraaniluokka.

Luokissa koirat on laitettu aakkosjärjestykseen koiran rekisterinimen mukaan. Tällöin voi koiran tiedot tarkistaa luettelosta. Luokat ovat aina samassa järjestyksessä joka näyttelyssä, ensin urokset ja sitten nartut, paitsi mahdollinen pentuluokka joka on aina ensin.

 

Pentuluokissa ei käytetä laatuarvostelua, ainoastaan kilpailuarvostelua. Pennut siis saavat kirjallisen arvostelun ja sitten ne laitetaan paremmuusjärjestykseen. Tuomari voi halutessaan jakaa kunniapalkinnon pennuille, jotka hän katsoo sen arvoisiksi. Pennuista valitaan rotunsa paras ja vastakkaisen sukupuolen paras pentu.

Kehätoimitsijat kutsuvat koirat kehään niiden näyttelynumeroilla. Yleensä spanielit poseeraa numerojärjestyksessä hetken, kun kehätoimitsija tarkistaa että kaikki ovat paikalla. Tämän jälkeen tuomari juoksuttaa ensin kunkin luokan koirat kaikki yhdessä kehän ympäri. Koiria juoksutetaan kehässä vastapäivään ja koira liikkuu esittäjän vasemmalla puolella, jotta tuomari näkee koirien liikkeet paremmin.

Laatuarvostelu

Tämän jälkeen tuomari arvostelee jokaisen koiran yksitellen, antaa ns. laatuarvostelun. Arvosteluvuorossa oleva koira viedään tuomarin pöydän eteen tai muuhun osoitettuun paikkaan siten, että tuomari näkee koiran sivulta. Pienemmät rodut, esimerkiksi cockerit arvostellaan pöydällä. Tuomari tutkii koiran ja tarkistaa. Tämän jälkeen koiraa liikutetaan tuomarin ohjeiden mukaan. Koiran on tarkoitus ravata, ei hyppiä ja pomppia tai roikkua lahkeessa.  Tuomari pyytää ohjaajaa juoksuttamaan koiraa että näkisi liikkeet paremmin. Tämän jälkeen tuomari sanelee koiran arvostelun kehätoimitsijalle joka kirjaa sen.

 

Kehätoimitsija näyttää viuhkaa, jonka väri kertoo koiran saaman laatuarvostelun. Arvostelu perustuu rotumääritelmään ja tuomari palkitsee koiran sen mukaan kuinka hyvin hän katsoo sen vastaavan sitä (Taulukko 1). Kun kaikki luokan koirat on yksittäisarvosteltu, vuorossa on kilpailuluokka.

Kilpailuluokka

Kilpailuluokkaan osallistuvat kaikki luokassaan erinomainen palkitut koirat. Myös laatumaininnalla erittäin hyvä palkitut koirat osallistuvat kilpailuluokkaan mikäli erinomaisella palkittuja koiria on luokassa vähemmän kuin neljä. Kilpailuarvostelussa tuomari sijoittaa luokittain erinomainen ja erittäin hyvä laatumaininnalla palkitut neljä parasta koiraa paremmuusjärjestykseen. Luokan voi voittaa tai luokassa voi sijoittua laatumaininnalla erittäin hyvä palkittu koira, mutta nämä eivät voi saada SA:ta eivätkä jatka paras uros/paras narttu -kilpailuun

Tuomari voi harkintansa mukaan antaa sekä kilpailuarvostelussa sijoittuneille että muille luokassa kilpailleille erinomaisella palkituille koirille sertifikaatin arvoisen (SA). Sertifikaation arvoinen koira osallistuu paras uros-/paras narttu – luokkaan kilpailemaan sertifikaatista.

Näyttelyssä koirat osallistuvat johonkin seuraavista luokista:

PEN pentuluokka 5 kk- alle 7 kk
        pentuluokka 7 kk - alle 9 kk
JUN junioriluokka 9 kk - alle 18 kk
NUO nuortenluokka 15 kk - alle 24 kk
AVO avoinluokka alkaen 15 kk
VAL valioluokka

KÄY käyttöluokka
VET veteraaniluokka alkaen 8 v

Laatuarvostelun tulos värein

ERI - erinomainen – punainen
EH - erittäin hyvä – sininen
H - hyvä – keltainen
T- tyydyttävä – vihreä
H-  hylkäävä – harmaa
EVA - ei voida arvostella – ruskea
SA - sertifikaatin arvoinen – vaaleanpunainen

 

Palkintoruusukkeet

SERT sertifikaatti – sinivalkoinen

VASERT – varasertifikaatti-vaaleansininen

ROP rotunsa paras - punakeltainen

VSP vastakkaisen sukupuolen paras – valkovihreä

KP – kunniapalkinto – lila

MVA muotovalio - punavihreä

Valioluokka

(koiran tulee olla jonkun maan muotovalio)

Käyttöluokka

Spanielit jotka ovat suorittaneet taipumuskokeen voivat kilpailla käyttöluokassa.

Kaikilla spanieleilla ei ole käyttöluokkaa erikseen mutta englannin cockerspanielilla on.

Veteraaniluokka

Myös veteraaneista valitaan rotunsa paras veteraani ja vastakkaisen sukupuolen paras veteraani. ROP- ja VSP-veteraanin arvosta kilpailevat veteraaniluokkien voittajat, mikäli ne on palkittu laatumaininnalla erinomainen. Veteraani voi olla myös rotunsa paras tai sijoittua paras uros/paras narttu –luokissa.

Paras uros – paras narttu luokka

Kun kaikki urokset ovat arvosteltu, seuraa paras uros -luokka. Siihen osallistuvat koirat, jotka ovat sijoittuneet omassa luokassaan neljän parhaan joukkoon laatumaininnalla erinomainen ja lisäksi tuomari on jakanut SA:n. Näistä tuomari valitsee jatkoon neljä koiraa, jotka hän sijoittaa paremmuusjärjestykseen. Tuomari voi antaa sertifikaatin parhaalle siihen oikeutetulle koiralle, jolla ei vielä ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Varasertifikaatin voi saada toiseksi paras koira.

Rotunsa paras – vastakkaisen sukupuolen paras

Kun narttujen luokat on arvosteltu samaan tapaan kuin urosten, paras uros ja paras narttu kilpailevat rotunsa parhaan arvosta. Toisesta tulee rotunsa paras ja toisesta vastakkaisen sukupuolen paras.

Kasvattajaluokka

Kasvattajaluokassa kasvattaja kilpailee neljän kasvattamansa samanrotuisen koiran muodostamalla ryhmällä.

Jälkeläisluokka

Jalostusuroksen tai nartun omistaja kerää samanrotuista jälkeläistä jälkeläisryhmään. Nämä ryhmät vain erikoisnäyttelyissä.

Iltapäivällä, kun kaikki kehät on saatu päätökseen, on ryhmäkilpailujen vuoro. Ryhmäkilpailuissa valitaan päivän paras veteraani, päivän paras kasvattajaryhmä, jokaisen FCI:n roturyhmän paras ja lopuksi näyttelyn paras koira. Veteraanin valintaan osallistuvat kaikki rotunsa parhaat veteraanit kaikista ryhmistä, kasvattajakisaan kaikki rotunsa parhaat kasvattajaryhmät. Rotunsa parhaat koirat kilpailevat sijoituksista ryhmittäin.

Roturyhmiä on kymmenen. Jokaisen ryhmän voittaja osallistuu viimeiseksi järjestettävän Best in Show’n eli näyttelyn kauneimman koiran valintaan. Kaikissa kilpailuissa sijoitetaan neljä koiraa tai ryhmää paremmuusjärjestykseen.

Näyttely voi olla yksipäiväinen, jolloin kaikki ryhmät arvostellaan samana päivänä. Näyttelyt voivat olla myös kaksi- tai useampipäiväisiä tapahtumia, jolloin arvosteltavat roturyhmät on jaettu eri päiville. Ryhmänäyttelyissä on vain muutama roturyhmä. Erikoisnäyttelyissä voi pienimmillään olla vain yksi rotu. Jos haluat mennä tutustumaan rotuihin ryhmä- tai erikoisnäyttelyihin, niin tarkista ensin Kennelliiton tapahtumakalenterista mille roduille näyttely järjestetään.

Koiran yksinolo, haaste omistajalle?

.Joskus joutuu olemaan yksin monestakin syystä.

Kuvituskuva

Koiranpennun yksin jättäminen voi tuntua haastavalta, joskin se usein on myös välttämätöntä. Alla oleva teksti on julkaistu Lurppa lehdessä nro 3/2019 ja perustuu Tanja Karpelan luentoon syksyllä 2018. Juttu on julkaistu syksyllä, mutta sama idea pätee koska vaan. Alaotsikoita ja huomiolauseita on muokattu blogisisältöön.

Kuvituskuva.

Omistaja katoaa koiran mielestä

Olisi hyvä harjoitella yksinoloa koko loman ajan, jotta yksinolo ei tule yllättäen kun syksyn ohjelma muuttuu. Nuoret koirat unohtavat rutiinit ja vaikka yksinolo onnistuikin hyvin ennen lomaa, niin nuori koira on rutiinin voinut unohtaa. Ymmärtäähän sen, että jos omistaja katoaa koko työpäivän ajaksi yllättäen, että koira voi hermostua. Tutkimusten mukaan koira ymmärtää ajankulun esimerkiksi siitä miten omistajan haju laantuu tämän lähdettyä. 

Jos olet hankkinut pennun kesälomallasi, niin toivottavasti olet malttanut harjoitella. Helposti haluaa pitää pientä pentua kainalossa, eikä yksinoloharjoittelu oikein innosta itseäänkään. Tällöin täytyy ajatella pennun parasta ja tehdä harjoittelu mieluisaksi. Pentua on siis hyvä opettaa jo aikaisessa vaiheessa, jotta pystyy suunnittelemaan koulutuksen harkiten ja pienin askelin. 

Häiriökäytös

Eroahdistus, hihnassa vetäminen ja remmissä rähjääminen ovat yleisiä koirien käytösongelmia Karpelan mukaan. Kaikissa käytösongelmissa kannattaa lähtökohtaisesti tarkistaa koiran terveys, etenkin jos käytös on muuttunut aiemmasta erilaiseksi. Kivun, vamman tai sairauden mahdollisuus on siis aina tärkeä sulkea pois häiriökäytöksen taustalta. Tärkeää on aina muistaa selvittää häiriökäytöksen syy ja hoitaa ongelman syytä eikä pelkästään ongelman oireita. 

Hyvä peruskoulutus on koiralle hyväksi. Se helpottaa koiraa ymmärtämään miten sen toivotaan käyttäytyvän, sillä koiralta ei voi vaatia jotakin käytöstä itsestään selvyytenä, jos sitä ei ole opettanutkaan. Koiran peruskoulutus on paitsi hyödyllistä, se on myös mukavaa ja palkitsevaa yhteistä aikaa koiran kanssa. Jos koiralla on häiriökäytöstä saatetaan tarvita peruskoulutuksen lisäksi käytösterapiaa, jossa pureudutaan häiriökäytöksen syyhyn. Esimerkiksi jos koira pelkää yksinoloa, ei pelkällä peruskoulutuksella yleensä päästä itse ongelmaa hoitamaan, vaan tarvitaan lisäksi tarkasti suunniteltua ja ongelman syyhyn pureutuvaa koulutusta.

Kouluttaminen

Koiraa kouluttaessa on hyvä muistaa että, koulutushetkien ei tarvitse olla pitkiä eivätkä pitkät koulutushetket edes ole kovin tehokkaita. Parempi vaihtoehto on pitää useita lyhyitä koulutushetkiä päivässä, esimerkiksi muutama minuutti kerrallaan. Lisäksi on aina mietittävä tarkasti koulutusympäristö. Harjoittelu on siis aluksi tärkeää aloittaa rauhallisessa ja häiriöttämässä ympäristössä, häiriöitä lisätään vasta kun koiran osaamistason sen sallii. 

Koulutus on hyvä aina suunnitella etukäteen eli miettiä tarkasti mitä haluaa koiralleen kouluttaa ja miten koulutuksen toteuttaa. Myös koulutuksen jälkeen on aina hyvä miettiä miten kaikki meni ja oliko jotakin, joka kannattaisi tehdä hieman toisella tavalla seuraavalla harjoituskerralla. Selkeä ja johdonmukainen koulutus jossa harjoitteet on pilkottu riittävän pieniin osiin, ja jossa kriteerin asettaminen sekä ajoitus ja vahvistetiheys ovat kohdallaan, ja jossa koulutus tapahtuu positiivista vahvistetta käyttämällä, tuottaa parhaimman tuloksen.

 

Kuvituskuva

Perustaidot

Karpelan mukaan koiran neljä tärkeintä taitoa ovat: 1) Lähellä omistajaa pysyminen, johon kuuluu esim. luoksetulo, 2) luopuminen, johon kuuluu esim. irrottaminen ja ”ei” käskyn ymmärtäminen, 3) rauhoittumisen taito 4) kohteiden käyttö, johon kuuluu esim. siedättäminen.

Edellä mainittujen taitojen avulla voidaan siis opettaa mm. esimerkeissä mainittuja arjessa tarvittavia hyödyllisiä taitoja. Nämä perustaidot voivat tuoda tukea myös häiriökäytöksen hoitoon, mutta häiriökäytöksen hoidossa on kuitenkin aina myös mietittävä ongelman syy ja pureuduttava siihen. 

Esimerkiksi eroahdistuksen hoidossa on ymmärrettävä että kyseessä on pelko, yksinolon pelko. Tarvitaan siis siedätystä, joka tulee toteuttaa suunnitellusti ja kärsivällisesti. Jos koulutus keskittyy ainoastaan ongelman oireisiin, koulutus ei useinkaan tuota pysyvää tulosta. Jos esimerkiksi eroahdistuksen hoidossa keskitytään vain haukkumisen tai tavaroiden tuhoamisen estämiseen, ei itse ongelma eli yksin olon pelko tule hoidetuksi. Lisäksi on muistettava että taitojen ylläpitäminen vaatii usein myös työtä. Esimerkiksi vetämättä hihnassa kulun taidon opettelu vaatii ylläpitoa ja johdonmukaisuutta siten, että koiralta ei voi välillä vaatia että se ei vedä, ja välillä taas sallia vetämistä kulkemalla koiran perässä tiukan hihnan jatkona. 

Eroahdistus

Eroahdistusta ei Karpelan mukaan pidä sekoittaa koiran turhautumiseen. Turhautunut koira saattaa myös tuhota tavaroita kotona tai laittaa kodin sisustuksen uusiksi. Jos koira ei saa tyydyttää lajiominaisia tarpeitaan tai saa riittävästi aivojumppaa ja liikuntaa, voi koira turhautua ja tehdä tuhoa kotonaan yksin ollessaan. Tällöin lajiominaisten tarpeiden tyydyttäminen ja aktivointi ja riittävän liikunnan tarjoaminen auttavat. Eroahdistuksesta kärsivälle koiralle ei aktivoinnin, liikunnan ja virikkeiden tarjoaminen pelkästään riitä, sillä ongelman syynä ei ole turhautuminen vaan pelko ja ahdistus, kuten yllä olevassa esimerkkikoiran tilanteessa ilmenee. Virikkeistä huolimatta koira esimerkiksi ulisee, vinkuu, haukkuu, ravaa ympäriinsä, tuhoaa tavaroita, tärisee, läähättää jne. kaikki pelon/ahdistuneisuuden eri oireita.

Pelokkuus voi olla peritty ominaisuus tai kokemusperäistä pelkoa. Eroahdistus saattaa esimerkiksi syntyä kokemuksesta, jos pennun ensimmäiset yksinolon hetket ovat pelottavia. Kun pentu siis saapuu uuteen kotiinsa, on muistettava että se on ensimmäistä kertaa erossa emostaan ja sisaruksistaan. Yksinolon harjoitukset on siis aloitettava pienin erin ja vähän kerrallaan. Pentua ei tule jättää pitkiksi ajoiksi yksin esimerkiksi öisin tai ulos, jolloin se saattaa mieltää yksinolon pelottavaksi asiaksi. Nukkumista on hyvä harjoitella esimerkiksi siten, että pennulla on oma peti lähelläsi ja sillä tulisi olla näköyhteys sinuun, ja sen tulisi tuntea läheisyytesi ja turvasi ensimmäisinä aikoina uudessa kodissa. 

Eroahdistusta hoidettaessa tulee miettiä mikä tai mitkä ovat asioita, jotka laukaisevat pelon. Näitä laukaisevia asioita kutsutaan usein triggereiksi. Triggereitä voivat olla esimerkiksi tietyt asiat joita omistaja tekee tietyssä järjestyksessä niin aamuina jolloin hän menee töihin. Tällöin koira tietää omistajan olevan lähdössä jo paljon ennen kuin omistaja on astellut ulko-oven suuntaankaan tai laittanut päällysvaatteitaan päälle. Koira muuttuu levottomaksi ja alkaa seurata omistajaansa ahdistuneena. Nämä triggerit on siis hyvä tunnistaa ja poistaa. 

Varsinainen yksinolon harjoittelu toteutetaan pienin erin aloittaen tilassa/huoneessa joka ei ole ulko-oven lähellä. Koiralle on aluksi kätevää myös ehdollistaa jokin sana (voi olla myös vaikka käsimerkki), jolla aina kerrotaan koiralle että kaikki on hyvin vaikka omistaja siirtyykin koirasta kauemmaksi ja harjoitusten edettyä pois näkyvistä. Ehdollistamisessa on aina tärkeää, että sanaan liitetään koiran mielestä jotakin erittäin miellyttävää. Tämän jälkeen yksinoloon siedättäminen aloitetaan lisäämällä etäisyyttä koiraan vähitellen ja lisäämällä kestoa eli aikaa jona omistaja on loitompana koirasta vähitellen. Sekä etäisyys ja kesto on asetettava oikealle tasolle koiran osaamistasoon nähden. 

Harjoitusten aikana koiralle tarjotaan aina pitkäkestoista rauhallista virikettä, jotta koira mieltää olonsa turvalliseksi ja palkitsevaksi. Tavoitteena on, että ensin koira oppii kestämään sen, että omistaja liikkuu samassa huoneessa, jossa koira on siten, että koira ei ahdistu/hätäänny kun omistaja siirtyy kauemmaksi koirasta. Tämän jälkeen tavoitteeksi voidaan ottaa, että omistaja kykenee liikkumaan huoneesta toiseen huoneeseen ilman koira ahdistuu/hätääntyy. Edistymisen myötä tavoite voi olla, että omistaja kykenee jo liikkumaan alakerrasta yläkertaan jne ilman että koira hätääntyy jne. Kun koira ei hätäänny omistajan liikkeistä asunnossaan, voidaan tavoitteeksi asettaa se, että omistaja siirtyy vähitellen kohti ulko-ovea siten, että koira ei ahdistu vaan jatkaa virikkeittensä parissa puuhastelua. 

Lopuksi tavoite on, että omistaja voi poistua ulko-ovesta ulos ilman että koira ahdistuu. On tärkeää, että omistajan poissaoloaika asunnosta on aluksi erittäin lyhyt. Ajan kestoa pidennetään vähitellen pienin erin koiran edistymisen myötä. Tässä vaiheessa on myös huomioitava triggerit, eli kun omistaja poistuu asunnosta, on pelon laukaisevat tekijät muistettava poistaa. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kengät ja takki on hyvä laittaa päälle kylpyhuoneessa eikä eteisessä, jossa ne normaalisti puetaan. 

Eroahdistusta hoidettaessa on edettävä aina koiran ehdoilla. Hätiköinti ja kiirehtiminen harjoittelussa saattavat jopa laukaista pelkomuistijäljen uudelleen, joka hidastaa siedätyksen edistystä. Pelkoa ja ahdistusta hoidettaessa on hyvä keskustella eläinlääkärin kanssa erityisesti jos pelkotilat ovat pahoja. Eläinlääkärin kanssa voi keskustella esimerkiksi pelko- ja ahdistustiloja liennyttävästä lääkityksestä koulutuksen tueksi.

Luennoitsija:

Tanja Karpela

Eläintenkouluttaja (at)
Suomen Eläintenkouluttajat ry pj

Koirien koulutusohjaaja ja ongelmakoirakouluttaja

Hajukoirakouluttaja
Suomen koirien turvakoti ry pj

Skötsel av en cockerspanielvalp 1.

Den lilla cockervalpens skötsel

Jag vågar påstå att nästan alla cockeruppfödare har vänjt din valp vid att stå på trimningsbordet och att bli ompysslad. Den lilla valpen har också oftast blivit tvättad, blåstorkad (fönad), trimmad lite i ansiktet med maskin och förstås har klorna förkortats. Vi uppfödare önskar att våra valpar ska få så bra liv som möjligt och försöker därför hjälpa er valpköpare genom att förbereda valpen för vuxenlivet. 

Själv utnyttjar jag valparnas mamma och äldre hundar som förebilder för valparna. Om de får ha någon trygg vovve med sig går allt så mycket lättare. Nästa gång vågar man vara i duschen ensam också. Alla valpar saknar inte ens en äldre kompis med, utan tycker att allt är spännande och roligt. 

Valpens klor klipps redan som mycket liten.

När valpen sedan är hemma i sitt nya hem, kanske det inte går så lätt som hos uppfödaren. Den lilla valpen har så mycket nytt framför sig i sitt nya hem, tänk dig själv i valpens situation. Ta det därför lugnt i alla lägen. Presentera valpens plats, leksaker, mat och rastning med positivt lugn. I samma sinnesstämning prövar ni trimningsbordet, kelas en stund och så fortsätter ni nästa dag. Korta stunder av kel och uppmärksamhet. Jag har också en babyborste åt mina valpar och de älskar uppmärksamheten. 

💤   När Simon var liten prövade jag att vi tog en middagslur på trimningsbordet. Min tanke var att få honom att slappna av, att det skulle vara lätt att ta tassarna när han sov mm. En bra tanke jo, förutom att han blir fruktansvärt sömnig på trimningsbordet och har t o m somnat och tänkt falla stående om vi inte hunnit få tag i honom. 

🐶 Vänj valpen att vara på trimningsbordet

🐶 Hantera valpen 

🐶 Tänk på ditt kroppsspråk, slappna av 

🐶 Beröm och tacka 

Mihin voin viedä koiran lomamatkan ajaksi?

Haaveleitko lomamatkasta, mutta mihin Lurppa? 

Kaurinkosken eläinhoitolan omistaja Henna Takatalo

Teksti ja kuvat: Annika Kontturi-Salmi

Teksti julkaistu aikaisemmin Lounais-Suomen Sapanielikerho ry:n lehdessä LURPPA nro 2/2018. Nettiystävällisyyttä lisätty väliotsikoin.

Kopionti ehdottomasti kielletty! 

Koirahoitola on vaihtoehto 

Talvisin tulee haaveiltua etelänmatkoista ja muutenkin tehtyä kesäsuunnitelmia. Jos lähipiiristä löytyy vapaita koiranhoitajia, niin ilo on usein molemminpuolinen. Aina ei ole tällaista onnea, mutta mihin meidän Lurppa sitten menee? Moneen hotelliin koiran saa ottaa mukaan ja ulkomaillekin voi matkustaa jos Lurpan passi ja rokotukset ovat kunnossa. Kannattaa kuitenkin selvittää eri maiden vaatimuksia ja myös Suomen vaatimukset eri maista tulleille koirille. Esimerkiksi Ruotsista Suomeen tulevan, myös suomalaisen koiran, täytyy olla madotettu ja siitä eläinlääkärin todistus.

Jos kuitenkin tuntuu että Lurppa ei tule viihtymään matkalla, on pitkiä lentoja tai muita menoja mihin Lurppa ei voi osallistua niin eläin- tai koirahoitola voisi olla hyvä vaihtoehto. Kävin tutustumassa Henna Takatalon Kaurinkosken Eläinhoitolaan Liedossa, jossa minun cockeritkin ovat olleet hyvässä hoidossa.

Kaurinkosken Eläinhoitola Lieto

Kaurinkosken eläinhoitolaan voit tuoda koirasi lomasi ajaksi tai päivähoitoon. Hoitola sijaitsee noin 20 km päässä Turusta Liedon asemalla. Maatila ja eläinhoitola kuuluvat perheyritykseen, jossa Henna, koulutukseltaan eläintenhoitaja ja koiraharrastaja, vastaa pääsääntöisesti kaikkien hoitolan eläinten hoidosta.

Hoitola on rakennettu vanhaan navettaan vuonna 2015. Hoitola sijaitsee maalaismaisemmassa, jossa hyvät lenkkeilymahdollisuudet luonnon äärellä ja rauhallinen ympäristö peltoineen. Tällä hetkellä hoitolassa on seitsemän sisäpaikkaa ja kaksi ulkopaikkaa.  Saman perheen koirat voivat jakaa paikan, mutta muuten jokaisella on oma. Kysyntää on myös ilmennyt ulkopaikoille. Koirat jotka kotioloissakin asuvat ulkotarhassa, esimerkiksi lapinkoirat, viihtyvät hoitolassakin sellaisessa parhaiten.

Kaurinkosken eläinhoitolan ulkotarhoja.

Jos ei ole koskaan käyttänyt koiraansa hoitolassa siihen voi olla kynnys. Omistaja murehtii että koiraa itkee kaiket päivät ja stressaantuu. Hennan kokemuksen mukaan koira joka on joskus ollut poissa kotoa ja otettu mukaan tutustumaan uusin tilanteisiin, viihtyy hyvin. Koirat ruokitaan, niiden kanssa lenkkeillään- tai ulkoillaan yksitellen kolme kertaa päivässä. Pennut ja saman perheen koirat voivat usein ulkoilla yhdessä. Koirat kovat ja näkevät niin paljon uutta, uusia tuoksuja ja paikkoja että yleensä koirat menevät tyytyväisinä nukkumaan kun on yöunien aika. Tietenkin joskus omistaja ei ole jostain syystä valmistanut koiraa uusiin asioihin, kouluttanut sitä tai koira on sairas/käytösongelmainen.

Koiran parhaaksi

Sairaat koirat esimerkiksi diabeetikot ja epilepsiapotilaat, ovat yhtä tervetulleita kuin muutkin ilman ylimääräistä hintaa. Henna kuitenkin muistuttaa että on erittäin tärkeää että omistaja on täysin rehellinen ja kertoo sairaudet, allergiat sekä mahdolliset käytösongelmat. Kun hoitajalla on paljon tietoa koirasta, sitä on helpompi hoitaa. Esimerkiksi jos koira ei tule toimeen muiden koirien kanssa, on vaikeasti käsiteltävissä, on pelokas, arka, remmirähjä tai aggressiivinen niin tästä on kaikkien parhaaksi hyvä kertoa etukäteen. Hennan kokemuksen mukaan laumanvartijoiden kanssa pärjää hyvin, kun niiden oma lauma on poissa. Toisaalta rescue-koirat voivat reagoida tarhaoloihin yllättävästi taustasta johtuen. Ne voivat olla hyvin arkoja ja niiden on vaikea luottaa uusiin ihmisiin. Koiran alkuperäinen käyttötarkoituskin on huomioitava ja siinä on aika laaja ala opittavana.

Kaurinkosken eläinhoitolan sisätilat. 

Henna kertoo kuitenkin että monet omistajat hermoilevat turhaan, koirat käyttäytyvät useimmiten yli odotusten ja monet koirat kasvavat henkisesti hoitolassa ollessaan. Koirat huomaavat että on tietyt rutiinit ja oppivat, pärjäävät ja itsenäistyvät. Omistajana on tärkeätä muistaa olla rauhallinen eikä tehdä numeroa kun jättää koiran hoitolaan. Tällöin ei tule viestitettyä koiralle että on jokin hätänä. Jos haluaa valmistautua etukäteen voi ottaa yhteyttä Hennaan. Joskus voi jopa viedä koira hoitoon vaikka ei olisi tarvettakaan. Koira tutustuu etukäteen ympäristöön ja molemminpuolinen napanuora leikataan edes hetkeksi.

Henna toivoo, että ennen kuin koira tuodaan hoitolaan, omistajat muistaisivat ottaa rokotus- ja/tai rekisteröintitodistuksen mukaan. Omat tarvikkeet kuten remmi, panta ja valjaat, sekä ruoka ja peti sekä leluja voi antaa koiralle mukaan hoitolaan. Remmin ja pannan täytyy tietenkin olla kestäviä. Bling blingiä lenkeillä ei tarvita, mutta jos ei muuta omista niin hoitola käyttää omiaan. Ruokakuppeja ei tarvitse ottaa mukaan, mutta ruokinta ohjeet ovat tärkeät. Koiran on hyvä syödä tuttua ruokaa, erityisesti herkkävatsaisen. Jos ei ole omaa ruokaa tuoda mukaan, niin hoitolasta saa sekä kuiva- että raakaruokaa, sekä allergia ja sairasruokia. Käytössä on iso jääkaappi, johon saa kylmässä säilytettävät ruoat. Hoitolassa on myös myyntipiste suomalaiselle SAVO koiranruualle sekä lohiöljy Boosterille. Hoitola on VIP-store tuotteiden jälleenmyyjä.

Hoitolassa myynnissä koiranruokaa.

Hoitosopimus

Hoitolan käytäntöön kuuluu hoitosopimus joka sisältää monta aihetta jota on hyvä miettiä jo kotona, esimerkiksi kuka on valtuutettu tuomaan tai hakemaan koiran jos omistaja on estynyt. Jos olet itse estynyt viemään koiran hoitoon tai tuomaan se, niin kuljetuskin järjestyy. Jos kukaan mainituista ei ilmaannu vaikka on yritetty saada yhteyttä, niin koira viedään kaupungin eläinhoitolaan.

Jos olet käyttänyt jotain eläinlääkäriä, niin se kannattaa mainita. Kyseinen eläinlääkäri tietää paljon koirastasi ja pystyy parhaiten hoitamaan. Jos käy niin että eläinlääkäritarve tulee vaikeaan aikaan, niin hoitolalla on sekä oikeus että velvollisuus eläinsuojelulain pohjalta hoidattaa eläin.

Lääkityksen lisäksi hoitolan voi pyytää hoitavan kynsien leikkuun, koiran pesun ja erityislenkkejä. Muutenkin hoitolassa pyritään neuvomaan omistajia jos tarvetta on. Kannattaa kuitenkin luottaa ammattilaisen hoitoon. Jos tulee kova ikävä koiran kuulumisia voi kysellä ja jos lupa on annettu, kotisivuille voi ilmestyä kuvia koirasta. Hoitolan tarkat rutiinit luovat koirille turvallisuuden tunnetta. Hoitola hoitaa jokaista hoitolan asiakasta kuin omaansa ja toivottaa sinulle rentouttavaa lomaa rauhallisin mielin.

Meistä tämänpäiväisessä Lurpassa :)

Sosiaalipedagogista toimintaa

Sagobackens talli & kenneli

Liedon asemalla vaikuttava Sagobackens talli ja kenneli on perustettu 2011. Sagobackenilla asiakkaita vastaanottaa viisi cockerspanielia, yksi tanskalais-ruotsalainen pihakoira ja kolme suomen pienhevosta sekä tietenkin Annika Kontturi-Salmi, sosiaali-pedagogisen hevostoiminnan ohjaaja ja käsityöopettaja. 

Sosiaalipedagogiikka ei ollut minulle mitään uutta, olin käyttänyt tätä suuntausta myös opettajana peruskoulussa ja tallilla tallityttöjeni kanssa. Voi sanoa että harjoittelin viisi vuotta, ennen kuin siirryin laajempaan toimintaan 2011. Ypäjän/Turun Yliopiston koulutus keskittyy hevostoimintaan, mutta myös yksi kurssikavereistani siirsi opit suoraan koiratoimintaan ja teki myös lopputyön siitä. Sosiaalipedagogiikan peruselementit ovat yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja elämyksellisyys. Yhteisöllisyys, tapahtuu asiakkaan, koiran ja aikuisen ohjaajan vuorovaikutuksessa. Sosiaalipedagoginen toiminta voidaankin määritellä sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseksi koiran kanssa tapahtuvassa yhteisöllisessä toiminnassa.

Lasten ja koiriemme kohdatessa, olen pannut merkille että voisin melkein arvata mikä lapsi – koira yhdistelmä haketuvat toistensa seuraan. Koiramme ovat cockereita, energisiä ja iloisia, mutta silti erilaisia johtuen iästä, persoonallisuudesta, sukupuolesta ja kokemuksista. Agnes ottaa tassujensa suojaan ujot, arat, pelokkaat tai herkät lapset. Hän jaksaa odottaa että lapsi tarkkailee ja punnitsee että uskaltaako. Vilkkaat ja ulospäinsuuntautuneet nauttivat Lisan samoista ominaisuuksista. Hän pusuttelee ja naurattaa lapsia. Nuoret koiramme Linus ja Emma rakastavat leikkimistä, juoksemista ja oppimista. Heidän kanssa lapset saavat näyttää toivottavaa esimerkkiä. Linus ja Emma kiittävät lapsia ihailevalla katseellaan. Simon rakastaa työntekoa, eikä niin välitä hulluttelusta. Simonin suurin palkinto on hyvin tehty työ. Moni lapsi jolla on vaikea keskittyä onnistuu siinä Simonin kanssa. Simon on iso ja vahva, eikä suostu muuhun. Kun menemme vieraaseen paikkaan ja huomaan että joku lapsista on levoton annan hänelle Simon. Tällöin voin luottaa että mitään ylilyöntejä ei tapahdu ja lapsi pysyy porukassa.

Eri ikäset koirat tuovat toimintaan kiinnityskohtia. Lapset nostavat esille aiheita koko elämästä; syntymisestä, ikääntymisestä ja kuolemasta. Silloin kun asiakkaalla esimerkiksi on oma suru, koiran kuolema voi nostaa esiin tarve puhua vanhemman kuolemasta. On käynyt niin, että lapsi joka lopetti puhumisen vanhemman kuoltua, avautui kun meiltä kuoli koira. Koirista tulee asiakkaille erittäin läheisiä.

Samalla kun hoidamme koiria tulee luonnollisesti keskusteltua lasten omasta ruokailusta, hygieniasta, nukkumisesta ja ulkoilemisesta. Harjoittelemme myös kohteliasta käytöstä koirien avulla, miten tervehtiä ja miten käyttäytyä muita kohtaan. Parasta kaikissa keskusteluissa on se että me keskustelemme koirista, emme henkilöistä.

 Koululuokassa äiticockerimme Agnes kävi näyttämässä miten istutaan pulpetin ääressä ja seurataan opetusta. Agnes jaksoi istua tuolilla koko tunnin, mutta niin myös lapset sillä kertaa. Koiramme rakastavat lapsia, eivät syrji ketään, eivätkä häkelly isostakaan ryhmästä. Kaikki ovat käyneet koulussa ja osallistuneet esimerkiksi teemapäivään kokonaisen luokan kanssa. Koirien kanssa lapset käyttäytyvät yleensä estottomammin kuin hevosten kanssa, mutta myös koirapelko voi olla suhteessa voimakasta. Hevoset herättävät enemmän kunnioitusta. Koirien kanssa se pitää lapsille usein opettaa.

Aloitimme eläinkerhotoiminnan ensin kokeiluna yläkoulussa 2011, sittemmin perustettiin ryhmiä alakouluun ja erityiskouluun. Kerhot suunnattiin kaikille koululaisille. Ensin ryhmät olivat isoja jolloin teimme paljon tutustumiskäyntejä. Kävimme esimerkiksi tutustumassa koirahoitolaan ja koirapäiväkotiin. Vuoden päästä siirryttiin pienryhmiin jolloin oppilaat hoitavat eläimiä kerran viikossa kuin omiaan. Treenaamme myös kaikenlaista eläinkerhossa koiriemme kanssa. Agility on ollut suosiossa ja myös näyttelyharjoitukset. Vanhempien lasten kanssa pidettiin tottiskurssi ja pienempiä uroscockerimme Simon on vetänyt pulkassa. Kun asiat ovat sujuneet kotona olemme laajentaneet reviiriämme. Kävimme koirakoulussa agilitykurssilla koiriemme kanssa, olemme käyneet koirauimahallissa moneen kertaan, kaupungilla oppimassa liikennekäyttätymistä, koirakahvilassa, match-showssa ja luontoretkillä. Pisin luontoretki teimme Kurjenrahkan kansallisuistoon oikein luonto-oppaan seurassa. Luonto-opas kertoi että hän ei ole näin reipasta porukkaa tavannutkaan. Koirat pitivät huolen siitä että kaikki, väsyneetkin pysyivät porukassa mukana. Ei tarvitse muuta kun pitää hihnasta kiinni. Huomasin koulussa opettajana ollessani yhteisöllisyyden kasvaneen. Koululaisilla oli yhteistä puhumista ja kyselivät toisiltaan mitä koirille kuuluu. 

Toiminta on tulevaisuudessa avoin kaikille, sekä suomen- että ruotsinkielisille. Meillä käy allergisia asiakkaita lääkärin suosituksella ja lapsia ja nuoria jotka haaveilevat omasta koirasta sekä koirarakkaita lapsia joiden vanhemmat empii. Koiran osto voi kerhon takia siirtyä vuodella eteenpäin, jolloin lapset ovat kasvanet ja nähneet enemmän mitä koiranomistajuus vaatii. Meille ovat tervetulleita yksinäisiksi tuntevat henkilöt, jännittäjät, alisuoriutuvat tai lapsi joiden elämäntilanteessaan esiintyi haasteita. Esimerkiksi vanhempien eron aikana on lapsen mukava purkaa ajatuksensa Agnekselle. Sosiaalipedagoginen toiminta ei kuitenkaan ole terapiaa, vaikka sillä voi olla terapeuttinen vaikutus ja voi olla hyvinvointia edistävää. 

Jos kiinnostusta löytyy perustamme keväällä keskustelukerhot ruotsiksi ja suomeksi. Siihen voi omakin koira osallistua. Mikset kertoisi omasta koirastasi på svenska 

terv. Annika ja luppakorvat

Tämän linkin takaa löytyy osa meidän päivittäisestä toiminnastamme

https://vipasagobacken.blogspot.fi/ 

Yhteystiedot

http://tmianicas.blogspot.fi