söndag 31 december 2017

Hästens välbefinnande

Det är minst lika viktigt att kunna ta hand om sin häst som att rida!

Med dålig eller okunnig skötsel så har man inte en häst så väldigt länge! Hästar är väldigt känsliga för vad de äter, ge aldrig en en häst något utan lov!

Många hästar älskar att bli ompysslade, speciellt t ex vår Tara. På samma gång som du ryktar och kratsar hovar  så kollar du efter sår, att skorna är ok och att strålen i hoven mår bra.

Sköt lika bra om hästen efter ridningen som före. Hästen börjar glänsa lättare när pälsens lanolin kommer upp till ytan. Kolla också att benen känns normalt ljumma, inte varma eller uppsvällda.

Att klippa manen och svansen är absolut förbjudet utan lov!

Torka gärna tränset och stiglädren med lädertvålk, skölj betslet. Ta inte upp tränset när du sköter till vardags. Det behövs ett eget projekt för det, så det blir rätt tillbaka.


Den 17.11.2015 var jag och lyssnade på djurtränare Minna Tallberg som föreläste om hästens välbefinnande. Minna är en del av att team som under Finlands Ryttarförbund planerat ett paket kring hästens välbefinnande. Anteckningarna och översättningen från finska är min egen.

Välbefinnande består av bl a:
  • näring
  • motion, rörelse
  • vila och sömn (hästar sover 3-5 h på ett dygn i korta etapper)
  • socialt umgänge, sällskap, flock
  • skötsel av kropp (kehonhoito)
  •  lämmönsäätely
  •  tutkiminen ja ympäristön tarkkailu
  • lek
  • fortplantning

lördag 30 december 2017

Meistä tämänpäiväisessä Lurpassa :)





Sosiaalipedagogista toimintaa

Sagobackens talli & kenneli


Liedon asemalla vaikuttava Sagobackens talli ja kenneli on perustettu 2011. Sagobackenilla asiakkaita vastaanottaa viisi cockerspanielia, yksi tanskalais-ruotsalainen pihakoira ja kolme suomen pienhevosta sekä tietenkin Annika Kontturi-Salmi, sosiaali-pedagogisen hevostoiminnan ohjaaja ja käsityöopettaja. 

Sosiaalipedagogiikka ei ollut minulle mitään uutta, olin käyttänyt tätä suuntausta myös opettajana peruskoulussa ja tallilla tallityttöjeni kanssa. Voi sanoa että harjoittelin viisi vuotta, ennen kuin siirryin laajempaan toimintaan 2011. Ypäjän/Turun Yliopiston koulutus keskittyy hevostoimintaan, mutta myös yksi kurssikavereistani siirsi opit suoraan koiratoimintaan ja teki myös lopputyön siitä. Sosiaalipedagogiikan peruselementit ovat yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja elämyksellisyys. Yhteisöllisyys, tapahtuu asiakkaan, koiran ja aikuisen ohjaajan vuorovaikutuksessa. Sosiaalipedagoginen toiminta voidaankin määritellä sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseksi koiran kanssa tapahtuvassa yhteisöllisessä toiminnassa.

Lasten ja koiriemme kohdatessa, olen pannut merkille että voisin melkein arvata mikä lapsi – koira yhdistelmä haketuvat toistensa seuraan. Koiramme ovat cockereita, energisiä ja iloisia, mutta silti erilaisia johtuen iästä, persoonallisuudesta, sukupuolesta ja kokemuksista. Agnes ottaa tassujensa suojaan ujot, arat, pelokkaat tai herkät lapset. Hän jaksaa odottaa että lapsi tarkkailee ja punnitsee että uskaltaako. Vilkkaat ja ulospäinsuuntautuneet nauttivat Lisan samoista ominaisuuksista. Hän pusuttelee ja naurattaa lapsia. Nuoret koiramme Linus ja Emma rakastavat leikkimistä, juoksemista ja oppimista. Heidän kanssa lapset saavat näyttää toivottavaa esimerkkiä. Linus ja Emma kiittävät lapsia ihailevalla katseellaan. Simon rakastaa työntekoa, eikä niin välitä hulluttelusta. Simonin suurin palkinto on hyvin tehty työ. Moni lapsi jolla on vaikea keskittyä onnistuu siinä Simonin kanssa. Simon on iso ja vahva, eikä suostu muuhun. Kun menemme vieraaseen paikkaan ja huomaan että joku lapsista on levoton annan hänelle Simon. Tällöin voin luottaa että mitään ylilyöntejä ei tapahdu ja lapsi pysyy porukassa.

Eri ikäset koirat tuovat toimintaan kiinnityskohtia. Lapset nostavat esille aiheita koko elämästä; syntymisestä, ikääntymisestä ja kuolemasta. Silloin kun asiakkaalla esimerkiksi on oma suru, koiran kuolema voi nostaa esiin tarve puhua vanhemman kuolemasta. On käynyt niin, että lapsi joka lopetti puhumisen vanhemman kuoltua, avautui kun meiltä kuoli koira. Koirista tulee asiakkaille erittäin läheisiä.
Samalla kun hoidamme koiria tulee luonnollisesti keskusteltua lasten omasta ruokailusta, hygieniasta, nukkumisesta ja ulkoilemisesta. Harjoittelemme myös kohteliasta käytöstä koirien avulla, miten tervehtiä ja miten käyttäytyä muita kohtaan. Parasta kaikissa keskusteluissa on se että me keskustelemme koirista, emme henkilöistä.

 Koululuokassa äiticockerimme Agnes kävi näyttämässä miten istutaan pulpetin ääressä ja seurataan opetusta. Agnes jaksoi istua tuolilla koko tunnin, mutta niin myös lapset sillä kertaa. Koiramme rakastavat lapsia, eivät syrji ketään, eivätkä häkelly isostakaan ryhmästä. Kaikki ovat käyneet koulussa ja osallistuneet esimerkiksi teemapäivään kokonaisen luokan kanssa. Koirien kanssa lapset käyttäytyvät yleensä estottomammin kuin hevosten kanssa, mutta myös koirapelko voi olla suhteessa voimakasta. Hevoset herättävät enemmän kunnioitusta. Koirien kanssa se pitää lapsille usein opettaa.
Aloitimme eläinkerhotoiminnan ensin kokeiluna yläkoulussa 2011, sittemmin perustettiin ryhmiä alakouluun ja erityiskouluun. Kerhot suunnattiin kaikille koululaisille. Ensin ryhmät olivat isoja jolloin teimme paljon tutustumiskäyntejä. Kävimme esimerkiksi tutustumassa koirahoitolaan ja koirapäiväkotiin. Vuoden päästä siirryttiin pienryhmiin jolloin oppilaat hoitavat eläimiä kerran viikossa kuin omiaan. Treenaamme myös kaikenlaista eläinkerhossa koiriemme kanssa. Agility on ollut suosiossa ja myös näyttelyharjoitukset. Vanhempien lasten kanssa pidettiin tottiskurssi ja pienempiä uroscockerimme Simon on vetänyt pulkassa. Kun asiat ovat sujuneet kotona olemme laajentaneet reviiriämme. Kävimme koirakoulussa agilitykurssilla koiriemme kanssa, olemme käyneet koirauimahallissa moneen kertaan, kaupungilla oppimassa liikennekäyttätymistä, koirakahvilassa, match-showssa ja luontoretkillä. Pisin luontoretki teimme Kurjenrahkan kansallisuistoon oikein luonto-oppaan seurassa. Luonto-opas kertoi että hän ei ole näin reipasta porukkaa tavannutkaan. Koirat pitivät huolen siitä että kaikki, väsyneetkin pysyivät porukassa mukana. Ei tarvitse muuta kun pitää hihnasta kiinni. Huomasin koulussa opettajana ollessani yhteisöllisyyden kasvaneen. Koululaisilla oli yhteistä puhumista ja kyselivät toisiltaan mitä koirille kuuluu. 

Toiminta on tulevaisuudessa avoin kaikille, sekä suomen- että ruotsinkielisille. Meillä käy allergisia asiakkaita lääkärin suosituksella ja lapsia ja nuoria jotka haaveilevat omasta koirasta sekä koirarakkaita lapsia joiden vanhemmat empii. Koiran osto voi kerhon takia siirtyä vuodella eteenpäin, jolloin lapset ovat kasvanet ja nähneet enemmän mitä koiranomistajuus vaatii. Meille ovat tervetulleita yksinäisiksi tuntevat henkilöt, jännittäjät, alisuoriutuvat tai lapsi joiden elämäntilanteessaan esiintyi haasteita. Esimerkiksi vanhempien eron aikana on lapsen mukava purkaa ajatuksensa Agnekselle. Sosiaalipedagoginen toiminta ei kuitenkaan ole terapiaa, vaikka sillä voi olla terapeuttinen vaikutus ja voi olla hyvinvointia edistävää. 

Jos kiinnostusta löytyy perustamme keväällä keskustelukerhot ruotsiksi ja suomeksi. Siihen voi omakin koira osallistua. Mikset kertoisi omasta koirastasi på svenska 

terv. Annika ja luppakorvat
Tämän linkin takaa löytyy osa meidän päivittäisestä toiminnastamme
Yhteystiedot

söndag 24 december 2017

Merry Christmas to All Our Friends

Greetings from me. 7yers old in 1970 :D


Mina favoritjulkort

Julkort, som någon av mina vänner gjort själv, är förstås helt i klass för sig. Här har jag samlat en del av mina tryckta favoriter.

Julkort med hästmotiv


















Julkort med hundmotiv


Julkort med handarbetsideer



 

lördag 23 december 2017

Joulu - ja kuume

Onneksi kuume ei vielä ok niin korkea että en pystyisi lukemaan. Sain lahjaksi kirjan " Huvila meren rannalla" (Axel Munthe, 1929).


En pysty tekemään kuumeessa referaattia kirjasta, mutta poimin lauseita jotka kolahtavat.


Ce n'est tien donner aux hommes
que de ne pas se donner soi-mene.


Et anna ihmisille mitään, jollet anna itseäsi/itsestäsi. (oma käännös). Vertauskuvallisesti, jos annan/kerään pelkkiä tavaroita- niin en oikeasti anna mitään, saa mitään muuta kun hetkellinen ilo. Tavara joka tulee tarpeeseen tai toisen kannustaminen/ lohduttaminen/rakastaminen/jaettu ilo tuo pitkäaikaisen onnen.




... (nykyajan lapset, huom 1929)... Jotka eivät uskalla elää, ajatella omia ajatuksiansa ja uneksia omia unelmiansa. Meidän päivän ihmiset tuhlaavat liian paljon aikaa kuunnellessaan toisten ihmisten puheita ja ajatuksia. He tekisivät viisaammin, jos soisivat itselleen enemmän rauhaa omien ajatustensa kuuntelemiseen.


Tietoa me voimme oppia toisilta, viisaus meidän on opittava itseltämme.



fredag 22 december 2017

Våra stalltomtar

önskar alla en riktigt god Jul
2017

Släkten kom på besök 2017.



Stress - burn out - ångest -

Kronisk stress, till skillnad från tillfällig stress,
  • leder till sömn- och koncentrationssvårigheter, 
  • korttidsminnet blir sämre, 
  • likasom inlärningen. Ord försvinner.

En stressad människa kan verka skrämmande för hästen. Då börjar den undvika dig och bli rädd. Förutom flegmatiska hästar, som det t o m kan vara ok för.

Hur hantera stress?

  • ta tillbaka kontrollen över ditt liv
  • ta kontroll över rädslor (t ex tankar som jag är dålig, förstör hästen, svår uppgift eller tänk om jag gör hästen illa).

  • Andas
  • slappna av
  • koncentrera dig på själva uppgiften, inte din rädsla
  • erkänn din rädsla (katten på bordet)
  • försök inte göra för svåra uppgifter


torsdag 21 december 2017

Hur förstå ångest.



Tyvärr är det så att även om julen är en trevlig högtid för de flesta, så är den också ångestskapande för många, precis som många andra högtider.  Negativa saker kan upplevas starkare, t ex ensamhet, övergivenhetskänsla, depression och ångest, stress, sjukdom... Tillfällig ångest som väcker till att tänka är inte farligt, det är mera ett budskap från dig själv att du funderar på något. Om ångesten räcker länge och inte ger sig, är det bra att be om hjälp. Ångesten kan bli ett normaltillstånd av illamående som inte är bra och kan leda till psykomotoriska sjukdomar eller depression.



Ångest
  • är mycket vanligt
  • är vanligare än depression

Karaktäriseras av
  • oro
  • rädsla
  • farhågor
  • spändhet

Fysiskt
  • svårt att somna och sova
  • svårt att slappna av
  • trötthet
  • huvudvärk
  • yrsel
  • snabb hjärtfrekvens





Teorier kring ångest
-ångest som en omedveten konflikt

Ångest är ett alarmsystem. Egentligen ett tecken på hälsa, för t ex psykopater känner ingen ångest. Uppkommer när vi bryter mot vårt samvete. Att ljuga för sig själv skapar ångest.

 

Se på dig själv som du är med både goda och sämre sidor, förlåt dig själv för att du inte är perfekt. Lär dig mer om dig själv. => När man godkänner även sämre sidor hos sig sjäv, så godkänner man dem lättare även hos andra. Om man inte gör det blir man lättare aggressiv mot andra.

Inspirationskälla
Salete Souza 5.4.93

onsdag 20 december 2017

Hur sy handdukar i egen stil?






Det finns massor av möjligheter i både material, dekorationer och funktion! 

Mina handdukar 

Material 

Applikation




Broderi


 




Sömnadsteknik

Kant avslutningar








 





 

tisdag 19 december 2017

Finska hästen med i krig




1922
Lagenom att hästar och fordon kan tas i arméns besittning under krig.

1939
Vi har ett agrart samhälle. Våra 380.000 hästar jobbar inom jord- och skogsbruk.
Armén har 4700 hästar i sin användning.

Sadel som användes i kanondragning. (Foto: privat)
På hösten ansågs armedugliga hästar finnas 173 297, av vilka 60 384 togs. Hemmen måste ge utrustning, täcke, hink, tyktborstar, 100 kg hö, 50 kg havre och om möjligt presenning, rep, rautakanki,och spade

1940
Vinterkriget tog slut 13.3.1940 och hade räckt 109 dagar.
25 904 personer hade stupat
7204 hästar hade dött
34 945 hästar hade skadats och sköttes i fältsjukhus
4822 sköttes i hästsjukhus på hemmafronten


1941

35 861 hästar behövdes till armen
småningom allt som allt 62 168 hästar

1944
14 573 dog på fronten

Hästar fördes till Sovjetunionen som krigsbyte (lika många som vi har idag) och med påföljande industrialisering och lantbrukets maskiner ledde till att antalet finska hästar från en halv mijon till ca 70 000.