Ruotsinkielinen versio julkaistu 24.04.2019
Pelkäätkö käärmeitä? Aika moni meistä, jos ei nyt ihan pelkää, niin ainakin kunnioittaa tai jopa inhoaa. Käärmeet herättävät usein vahvoja tunteita, vaikka meillä Suomessa on ainoastaan yksi myrkyllinen käärmelaji, kyy.
Koirakoulu Vainuvoima järjesti vuosi sitten luennon kyyn ja koiran kohtaamisesta. Luento oli seikkaperäinen ja moni meistä kuuntelijoista sai uutta tietoa kyistä ja niiden elinolosuhteista, mikä hälvensi ainakin minun ennakkoluuloja. Aika vähän kuitenkaan muistin kyystä mitään faktoja, suurin osa tiedoistani perustui kertomuksiin ja pelottaviin kokemuksiin. Kyyluennon piti tutkija Toni Beckman ja ensihoito osion eläinhoitaja Meri Hallikainen.
Esiintyvyys
Täällä Länsi Suomessa esiintyy paljon kyitä, jopa neljäsosa kaikista puremista tapahtuu täällä. Länsisuomi on myös Ruotsista ja Venäjältä tulleiden kyiden tapaamispaikka. Täällä ilmasto on suotuisa ja kyyt ovat aktiivisia yleensä jo helmikuusta joulukuuhun. Kun talvet ovat kylmiä ja kesät kuumia kyitä ei niin juuri näe. Ei myöskään jos kevät on vaihteleva, kyyt odottavat kevään tasaisen lämpimiä päiviä ennen kuin aktivoituvat.
Talvehtiminen ja asuinpaikat
Kyyt talvehtivat koloissa, esimerkiksi juurien alla, kivikoissa tai risukasoissa. Kyyt hakeutuvat melkein aina samoihin talvehtimispaikoille vuosi vuoden jälkeen. Kyy on reviiriuskollinen, joten kyiden asuinpaikkoja uhkaa tiiviisti rakennetut asuinalueet ja ostoskeskukset. Kyy yrittää tällöin selvitä esimerkiksi roskisten alla, varastoissa ja puistoissa. Tämä johtaa lisääntyneisiin puremismääriin kun ihmiset ja eläimet liikkuvat kyiden alueilla. Käärmeillä on kuitenkin paikkansa ja ehtävänsä myös kauungeissa. Jos käärmeet eivät vähentäisi hiirikantaa, ne hiiriongelma olisi vielä suurempi kuin se tänään on.
Kyitä esiintyy siis myös puistoissa, mikä voi tuottaa koirille ja niiden omistajille ongelmia. Ensimmäisinä kauniina kevätpäivinä sadat koirat ja kissat saavat pureman kun omistakjat päästävät ne irti, ottavat aurinkoa ja rentoutuvat. Koirat ja kissat yleensä kiinnostuvat niistä, meneveät lähelle haistelemaan ja kyy kokee itsensä uhatuksi ja puree.
Aina välillä nousee keskustelu siitä että oppiiko koiraa varomaan kyytä pureman jälkeen. Sanotaan että koira ei yhdistä kipua käärmeeseen, mutta toki jotkut koirat reagoivat vahvasti paikkaan missä kyy puri.
Keväällä
Maalis-huhtikuun vaihteessa kyy yleensä herää horroksestaa, riippuen kevään tulosta. Tällöin kyitä voi nähdä aurinkoisilla, lämpimillä paikoilla kuten kivikkoiset etelärinteet tai peltojen ja metsien pientareilla.
Kyyn elämänkaari
Kyy voi elää noin kymmenen vuotiaaksi. Kyyn kantoaika kestää pari kuukautta ja kun se munii täysin valmiita kyitä luikertelee pehmeistä munista. Kyyllä, kuten muuillakin äideillä on raskaampi liikkua kun on kýmmenen munaa kohdussa, joten kyyn muniminen puussa on aika mahdotonta.
Kyillä on paljon vihamiehiä luonnossa ihmisen ja liikenteen lisäksi. Niillä on jo syntyessään myrkkyhampaat. poikaset talvehivat emon läheisyydessä. Ne voivat tehdä pieniä retkiä mutta palaavat emon luokse. Kyyn arvellaan yleensä elävän noin 15-vuotiaaksi, mutta vanhimmat yksilöt voinevat saavuttaa jopa 25 vuoden iän.
Miten kyy kokee maailman?
Kyy kokee maailman kolmiulotteisesti. Sen näkö on huono ja se huomaa liikkeen parhaiten. On hyvä muistaa että kyy kokee maailman maanpinnalta. Jos se pelästyy se pyrkii aina ensin pakoon ja tämän jälkeen se yrittää piiloutua. Jos piiloutuminen ei onnistu, se yrittää purra ja ilman myrkkyä ja jos ei sekään auta niin seuraava vaihtoehto on purra myrkyn kera. Joskus kyy voi ärsyyntyneenä purra myrkkypureman ensi yrittämällä. Yleensä kyy kuitenkin pyrkii säästämään myrkkynsä saaliiseensa, eli ruuan hankintaan, koska myrkyn muodostaminen kestää monta päivää. Kyy syö ensisijaisesti jyrsijöitä ja hiiriä. Se haistaa saaliinsa kielellään, puree itsensä kiinni ja sen jälkeen ruiskuttaa lamaannuttavan myrkkynsä siihen.
Kyy ja ihminen
Kyyn, ihmisiin kohdistuneista puremista, noin kolmasosassa ovat sisältäneet myrkkyä. Kyyn hampaat ovat itsessään aika vaatimattomat kertoo Toni Beckman. Nuorempien hampaat ovat noin 3mm ja aikuisten 5mm pitkät. Hampaiden väli on noin 15 cm kyyllä 2-3mm, kun taas aikuisella noin 80cm kyyllä se on 1cm, mikä on hyvä tietää kun miettii jotain puremakohtaa, että mistä voisi olla kyse. Useinhan tilanne tulee hyvin nopeasti ja on myös muitakin vaihtoehtoja kuten maa-ampiaiset.Aikuiselle, terveelle ihmselle kyynpurema ei ole vaarallinen, mutta silti kannattaa aina ottaa yhteyttä lääkäriin.
Usein suositellaan että kannattaa tömistellä hiukan enemmän kun liikkuu metsässä tai yleensä luonnossa missä on kyitä. Tämä on ihan totta, kyy tuntee maan värähtelyt ja pakenee. Täytyy kuitenkin muistaa että tämä ei päde kallioilla tai muissa paikoissa missä maan värähtely on vaikeampaa aikaansaada.
Kyy tai rantakäärme?
Kyy on helppo tunnistaa, sen nahka on ruskea, harmaa tai melkein musta ja sen selkää pitkin kulkee sick-sack kuvio. Tummemmissa kyissä sick-sack kuvio voi olla hankalammin havaittavissa, mutta kyyn erottaa siitä että että sillä ei koskaan ole keltaisia tai vaaleita korvaläiskiä, jotka usein, mutta ei aina ovat näkyvissä rantakäärmeillä. Jos laji epäilyttää niin voi tarkastella päätä ja silmiä (jos pokka kestää). Kyyn pää on leveä ja suora. Silmien katse pistävä mikä johtuu mustiaisesta joka on pitkä ja kapea, ja jota kiertää punaruskea reuna. Verrattuna rantakäärmeeseen niin kyyn häntä on aika paksu ja tylppä. Kyy on Suomessa useimmiten 50-60 cm pitkä, ennätys taitaa olla 94cm. Kyy liikkuu useimmiten maalla, mutta pystyy myös menemään puuhun. Kyy on myös hyvä uimari.
Kun koira kohtaa kyyn
- Kun jokin pääsee yllättämään koiran puremalla, kannattaa ensin varmistaa että oliko se kyy. Koiraa voi myös pistää ampiainen, joten tämä on tärkeä tieto eläinlääkärille. Etsi puremakohta ja katso onko siinä kaksi vierekkäistä jälkeä tai vaan yksi. Kyyn purema aiheuttaa usein turvotusta purema-alueella ja koira muuttuu usein vaisuksi ja voimattomaksi. Se saattaa oksentaa ja kuolata tai oireilla muuten. Purema-alue on kosketusarka ja iholla voi olla sinerrystä, mikä voi tummalla spanielilla olla vaikea havaita. Myös kyyn neulanpistomaiset hampaanjäljet voivat olla näkyvissä.
- Paras hoito on ottaa samantien yhteyttä eläinlääkäriin!
- Pidä koira paikallaan, että myrkky ei pääse leviämään kehossa. Voit joutua kantamaan se metsästä autolle.
- Älä anna kyytablettia, muuta kuin äärimmäisessä hätätilanteessa tai eläinlääkärin kehoituksesta. Kortisoni ja kyyn myrkky ovat munuaismyrkkyä. Kuitenkin jos vaihtoehdot ovat vähissä ja apua ei ole saatavilla niin 1mg/10kg voi antaa. Siis silloin kun hengenvaara on niin suuri että munuaiset tulee toissijaisena.
- Älä missään nimessä anna tulehduskipulääkettä.
Eläinlääkärissä
Kun tuot koiran eläinlääkäriin, niin koiralla avataan suoniyhteys ja annetaan huumaava tulehduskipulääke ja vatsansuojalääkettä kiireellisesti. Jotta munuaiset ja verenkiertoelimistö eivät vaurioituisi aloitetaan myös suonensisäinen nesteytys. Koska kyyn myrkky voi aiheuttaa koiralle verenpaineen laskua, veren proteiinien, punasolujen ja nesteen tihkumista kudoksiin, mikä tarkoittaa että verenkiertoelimistö ja hyytymisjärjestelmään ovat kovilla. Tämän takia eläinlääkäri tutkii munuais- ja maksaarvoja, perusverenkuvaa ja veren hyytymisaikaa. Joillakin klinikoilla on kyyseerumia, jota annetaan hätätapauksissa. Ampullin arvo on noin 350-400€. Koirien kuolleisuus kyynpuremapauksissa on 5%.
Kotihoito
Koira jää useimmiten ensin tiputukseen eläinlääkäriin yli yön. Onnekkaas satapauksessa pääsee pian kotiin kotihoitoon. Kotona seurataan syömistä ja juomista. Koiran tulisi juoda paljon, noin 0,5dl painokiloa kohden. Koira saa myös kipulääkkeen ja mahdollisesti vatsansuojalääkkeen. Noin 10-14 päivän päästä veriarvot tarkistetaan eläinlääkärillä.
Joskus voi olla onnekas ja koiraa selviää kyyn puremasta ja palautuu omaksi itsekseen alle viikossa. Riippuu myös paljon siitä mihin paikkaan purema osuu ja kuinka paljon myrkkyä koiraan joutuu. Juuri syönyt kyy on voinut tyhjentää myrkkyvarastonsa, mutta sitä ei voi tietää. Joskus sanotaan että koira muistaa paikan missä kyy puri, mutta en luottaisi siihen että joka koira ymmärtää mitä tapahtui ja rupeaa varomaan käärmeitä.
Lähteet:
Koira ja kyy kurssi Vainuvoima 19.4.2019. Kyyasiantuntija Toni Beckman ja
klinikkaeläinhoitaja Meri Hallikainen.