LURPPIA PUKKAA NETTIIN!

 Loppuvuodesta 2017 liityin Lurppa tiimiin. Nyt julkaisemme vanhoja Lurppia netissä! Lisään oma lukusuositukseni joka Lurpasta kun ehdin.

LURPPA 4/2020

Kuka trimmaa koirasi?

Pieni koila, yössä työssä.

Puserosta peti.

Kotimaisia hoitotuotteita Paimiosta. (ArcticVet).

LURPPA 3/2020

SmartDOG

Missä ne ovat? (Koiran katoaminen)

Kun yksi on poissa. (Koiran kuolema).

LURPPA 2/2020

Kaverikoira on kiva kaveri

Duunarikoira Tahvo. (Koulukoira)

Pehmeät kanaherkut

Vanheneva koira

Taipparit eli taipumuskokeet, mitä siellä tapahtuu?

Sinilevä - se kesän riesa

Pelkäätkö käärmeitä? (Kyy)

LURPPA 1/2020

Maille tulee pentu! (Nan Salminen, Pet-Vet)

Pentutarkki

Pennun liikunta

Uskallanko sijoittaa narttupennun? Oletko valmis ottamaan sijoituskoiran?

Trimmaajan toive

LURPPA 4/2019

Hypokoira Mimmi
Kissa vieköön

Ompele Lurpalle pentu.

Nyörilelu koiralle.

LURPPA 3/2019

Turistina koiranäyttelyssä

Tuomari Arja Koskelon haastattelu

SRVA suurriista virkaaputoiminta

Syksy tulee. Työt ja koulut alkavat - Oletko harjoitellut Lurpan kanssa yksinoloa? Tanja Karpelan luento. 

LURPPA 2/2019

Epilepsia ja epilepsiaa muistuttavat kohtaukset

Vesihäntä

Trimmipäivä (Spanielin trimmaus)

LURPPA 1/2019

Ongelmakoira tai koira jolla on ongelma
Cani-cross
MH- kuvaus (Luonne)
Koiran lihashuollosta

LURPPA 4/2018

Luonnetestissä cockerin kanssa

Rallytoko osa 1

Joulu tulee, oletko valmis?

https://issuu.com/lurppa/docs/lurppa_3_2018

Arjen hallintaa, yhteistyä vilkkaan koiran kanssa

Juniorhandler

https://issuu.com/lurppa/docs/lurppa_2_2018

Kesä ja sen ansat

https://issuu.com/lurppa/docs/lurppa_1_2018

Spanielirotujen historiaa

Koirankoulutuksen historia

LURPPA 4/2017

https://issuu.com/lurppa/docs/lurppa_3_2017

1000 namia

https://issuu.com/lurppa/docs/lurppa_2_2017

 monet kerrokset

Vesiallasterapia

Koiran lajityypillinen ravinto

Pelkäätkö käärmeitä? Kyy on vaarallisempi koiralle kuin ihmiselle.

Ruotsinkielinen versio julkaistu 24.04.2019 

Pelkäätkö käärmeitä? Aika moni meistä, jos ei nyt ihan pelkää, niin ainakin kunnioittaa tai jopa inhoaa. Käärmeet herättävät usein vahvoja tunteita, vaikka meillä Suomessa on ainoastaan yksi myrkyllinen käärmelaji, kyy. 

Koirakoulu Vainuvoima järjesti vuosi sitten luennon kyyn ja koiran kohtaamisesta. Luento oli seikkaperäinen ja moni meistä kuuntelijoista sai uutta tietoa kyistä ja niiden elinolosuhteista, mikä hälvensi ainakin minun ennakkoluuloja. Aika vähän kuitenkaan muistin kyystä mitään faktoja, suurin osa tiedoistani perustui kertomuksiin ja pelottaviin kokemuksiin. Kyyluennon piti tutkija Toni Beckman ja ensihoito osion eläinhoitaja Meri Hallikainen.

Esiintyvyys

Täällä Länsi Suomessa esiintyy paljon kyitä, jopa neljäsosa kaikista puremista tapahtuu täällä. Länsisuomi on myös Ruotsista ja Venäjältä tulleiden kyiden tapaamispaikka. Täällä ilmasto on suotuisa ja kyyt ovat aktiivisia yleensä jo helmikuusta joulukuuhun. Kun talvet ovat kylmiä ja kesät kuumia kyitä ei niin juuri näe. Ei myöskään jos kevät on vaihteleva, kyyt odottavat kevään tasaisen lämpimiä päiviä ennen kuin aktivoituvat.

Talvehtiminen ja asuinpaikat

Kyyt talvehtivat koloissa, esimerkiksi juurien alla, kivikoissa tai risukasoissa. Kyyt hakeutuvat melkein aina samoihin talvehtimispaikoille vuosi vuoden jälkeen. Kyy on reviiriuskollinen, joten kyiden asuinpaikkoja uhkaa tiiviisti rakennetut asuinalueet ja ostoskeskukset. Kyy yrittää tällöin selvitä esimerkiksi roskisten alla, varastoissa ja puistoissa. Tämä johtaa lisääntyneisiin puremismääriin kun ihmiset ja eläimet liikkuvat kyiden alueilla. Käärmeillä on kuitenkin paikkansa ja ehtävänsä myös kauungeissa. Jos käärmeet eivät vähentäisi hiirikantaa, ne hiiriongelma olisi vielä suurempi kuin se tänään on. 

Kyitä esiintyy siis myös puistoissa, mikä voi tuottaa koirille ja niiden omistajille ongelmia. Ensimmäisinä kauniina kevätpäivinä sadat koirat ja kissat saavat pureman kun omistakjat päästävät ne irti, ottavat aurinkoa ja rentoutuvat. Koirat ja kissat yleensä kiinnostuvat niistä, meneveät lähelle haistelemaan ja kyy kokee itsensä uhatuksi ja puree. 

Aina välillä nousee keskustelu siitä että oppiiko koiraa varomaan kyytä pureman jälkeen. Sanotaan että koira ei yhdistä kipua käärmeeseen, mutta toki jotkut koirat reagoivat vahvasti paikkaan missä kyy puri.

Keväällä

Maalis-huhtikuun vaihteessa kyy yleensä herää horroksestaa, riippuen kevään tulosta. Tällöin kyitä voi nähdä aurinkoisilla, lämpimillä paikoilla kuten kivikkoiset etelärinteet tai peltojen ja metsien pientareilla.

Kyyn elämänkaari

Kyy voi elää noin kymmenen vuotiaaksi. Kyyn kantoaika kestää pari kuukautta ja kun se munii täysin valmiita kyitä luikertelee pehmeistä munista. Kyyllä, kuten muuillakin äideillä on raskaampi liikkua kun on kýmmenen munaa kohdussa, joten kyyn muniminen puussa on aika mahdotonta. 

Kyillä on paljon vihamiehiä luonnossa ihmisen ja liikenteen lisäksi. Niillä on jo syntyessään myrkkyhampaat. poikaset talvehivat emon läheisyydessä. Ne voivat tehdä pieniä retkiä mutta palaavat emon luokse. Kyyn arvellaan yleensä elävän noin 15-vuotiaaksi, mutta vanhimmat yksilöt voinevat saavuttaa jopa 25 vuoden iän.

Miten kyy kokee maailman?

Kyy kokee maailman kolmiulotteisesti. Sen näkö on huono ja se huomaa liikkeen parhaiten. On hyvä muistaa että kyy kokee maailman maanpinnalta. Jos se pelästyy se pyrkii aina ensin pakoon ja tämän jälkeen se yrittää piiloutua. Jos piiloutuminen ei onnistu, se yrittää purra ja ilman myrkkyä ja jos ei sekään auta niin seuraava vaihtoehto on purra myrkyn kera. Joskus kyy voi ärsyyntyneenä purra myrkkypureman ensi yrittämällä. Yleensä kyy kuitenkin pyrkii säästämään myrkkynsä saaliiseensa, eli ruuan hankintaan, koska myrkyn muodostaminen kestää monta päivää. Kyy syö ensisijaisesti jyrsijöitä ja hiiriä. Se haistaa saaliinsa kielellään, puree itsensä kiinni ja sen jälkeen ruiskuttaa lamaannuttavan myrkkynsä siihen. 

Kyy ja ihminen

Kyyn, ihmisiin kohdistuneista puremista, noin kolmasosassa ovat sisältäneet myrkkyä. Kyyn hampaat ovat itsessään aika vaatimattomat kertoo Toni Beckman. Nuorempien hampaat ovat noin 3mm ja aikuisten 5mm pitkät. Hampaiden väli on noin 15 cm kyyllä 2-3mm, kun taas aikuisella noin 80cm kyyllä se on 1cm, mikä on hyvä tietää kun miettii jotain puremakohtaa, että mistä voisi olla kyse. Useinhan tilanne tulee hyvin nopeasti ja on myös muitakin vaihtoehtoja kuten maa-ampiaiset.Aikuiselle, terveelle ihmselle kyynpurema ei ole vaarallinen, mutta silti kannattaa aina ottaa yhteyttä lääkäriin. 

Usein suositellaan että kannattaa tömistellä hiukan enemmän kun liikkuu metsässä tai yleensä luonnossa missä on kyitä. Tämä on ihan totta, kyy tuntee maan värähtelyt ja pakenee. Täytyy kuitenkin muistaa että tämä ei päde kallioilla tai muissa paikoissa missä maan värähtely on vaikeampaa aikaansaada. 

Kyy tai rantakäärme? 

Kyy on helppo tunnistaa, sen nahka on ruskea, harmaa tai melkein musta ja sen selkää pitkin kulkee sick-sack kuvio. Tummemmissa kyissä sick-sack kuvio voi olla hankalammin havaittavissa, mutta kyyn erottaa siitä että että sillä ei koskaan ole keltaisia tai vaaleita korvaläiskiä, jotka usein, mutta ei aina ovat näkyvissä rantakäärmeillä. Jos  laji epäilyttää niin voi tarkastella päätä ja silmiä (jos pokka kestää). Kyyn pää on leveä ja suora. Silmien katse pistävä mikä johtuu mustiaisesta joka on pitkä ja kapea, ja jota kiertää punaruskea reuna. Verrattuna rantakäärmeeseen niin kyyn häntä on aika paksu ja tylppä. Kyy on Suomessa useimmiten 50-60 cm pitkä, ennätys taitaa olla 94cm. Kyy liikkuu useimmiten maalla, mutta pystyy myös menemään puuhun. Kyy on myös hyvä uimari.

Kun koira kohtaa kyyn

1. Kun jokin pääsee yllättämään koiran puremalla, kannattaa ensin varmistaa että oliko se kyy. Koiraa voi myös pistää ampiainen, joten tämä on tärkeä tieto eläinlääkärille. Etsi puremakohta ja katso onko siinä kaksi vierekkäistä jälkeä tai vaan yksi. Kyyn purema aiheuttaa usein turvotusta purema-alueella ja koira muuttuu usein vaisuksi ja voimattomaksi. Se saattaa oksentaa ja kuolata tai oireilla muuten. Purema-alue on kosketusarka ja iholla voi olla sinerrystä, mikä voi tummalla spanielilla olla vaikea havaita. Myös kyyn neulanpistomaiset hampaanjäljet voivat olla näkyvissä.
2. Paras hoito on ottaa samantien yhteyttä eläinlääkäriin!
3. Pidä koira paikallaan, että myrkky ei pääse leviämään kehossa. Voit joutua kantamaan se metsästä autolle. 
4. Älä anna kyytablettia, muuta kuin äärimmäisessä hätätilanteessa tai eläinlääkärin kehoituksesta. Kortisoni ja kyyn myrkky ovat munuaismyrkkyä. Kuitenkin jos vaihtoehdot ovat vähissä ja apua ei ole saatavilla niin 1mg/10kg voi antaa. Siis silloin kun hengenvaara on niin suuri että munuaiset tulee toissijaisena.
5. Älä missään nimessä anna tulehduskipulääkettä.

Eläinlääkärissä

Kun tuot koiran eläinlääkäriin, niin koiralla avataan suoniyhteys ja annetaan huumaava tulehduskipulääke ja vatsansuojalääkettä kiireellisesti. Jotta munuaiset ja verenkiertoelimistö eivät vaurioituisi aloitetaan myös suonensisäinen nesteytys. Koska kyyn myrkky voi aiheuttaa koiralle verenpaineen laskua, veren proteiinien, punasolujen ja nesteen tihkumista kudoksiin, mikä tarkoittaa että  verenkiertoelimistö ja hyytymisjärjestelmään ovat kovilla. Tämän takia eläinlääkäri tutkii munuais- ja maksaarvoja, perusverenkuvaa ja veren hyytymisaikaa. Joillakin klinikoilla on kyyseerumia, jota annetaan hätätapauksissa. Ampullin arvo on noin 350-400€. Koirien kuolleisuus kyynpuremapauksissa on 5%.

Kotihoito

Koira jää useimmiten ensin tiputukseen eläinlääkäriin yli yön. Onnekkaas satapauksessa pääsee pian kotiin kotihoitoon. Kotona seurataan syömistä ja juomista. Koiran tulisi juoda paljon, noin 0,5dl painokiloa kohden. Koira saa myös kipulääkkeen ja mahdollisesti vatsansuojalääkkeen. Noin 10-14 päivän päästä veriarvot tarkistetaan eläinlääkärillä.

Joskus voi olla onnekas ja koiraa selviää kyyn puremasta ja palautuu omaksi itsekseen alle viikossa. Riippuu myös paljon siitä mihin paikkaan purema osuu ja kuinka paljon myrkkyä koiraan joutuu. Juuri syönyt kyy on voinut tyhjentää myrkkyvarastonsa, mutta sitä ei voi tietää. Joskus sanotaan että koira muistaa paikan missä kyy puri, mutta en luottaisi siihen että joka koira ymmärtää mitä tapahtui ja rupeaa varomaan käärmeitä. 

Lähteet: 

Koira ja kyy kurssi Vainuvoima 19.4.2019.  Kyyasiantuntija Toni Beckman ja

klinikkaeläinhoitaja Meri Hallikainen.

https://www.djurvardguiden.se/artikel/ormbiten-hund-symtom-och-behandling/

Vaeltaminen

Kun mietin vaeltamista tai pitkää maastoa, niin ensimmäisenä tuli Chrisse Fagerströmin kirja; "Ratsastajan vaellusopas" mieleen. Chrisse on kyllä legenda minun mielestäni näissä hevosjutuissa! Saiskohan verbaalisen lahjan saanut tytär Suski Fagerström (Mindriders) joskus houkuteltua dokumentoimaan hänen hiljaista tietoaan hevostelusta, ratsastuskoulun pitämisestä ja opettamisesta. Suskilla on itselläänkin elämänpitkä kokemus...

Huomioitavaa heviosesta:

-        hevonen näkee ihmistä paremmin pimeässä, vastaantuleva auton heijastaessa, hevosen silmien kestää kauemmin tottua, varaudu odottamalla antaa hevosen katsoa takaa tulevaa autoa avoväistössä. (Fagerström, C.(1996). Ratsastajan vaellusopas).

 Reittisuunnitelma

 Varusteet

-        heijastinliivit

-        taskulamppu

-        vyölaukku

-        puhelin

-        kypärä

-        turvaliivi

-         

Vetäjän merkit

            Tien ylitys

Turvallisuus

Vaeltaminen

Tarkista :

 vakuutukset

Ensiapukurssi

Teoriatunti edellisenä iltana

-        ruokinta, hoito (harjaus, kavioiden puhdistus, kengät)

-        solmut

-        ensin hevonen, sitten itse

-        käsimerkit

-        mitä taisainen tuki tarkoitta

-        kivet ja kannot sallittuja että pääsee selkään

Ratsastustunti:

-        ravia alamäkeen, kevyessä istunnassa, tasainen tuki

Hevosen valinta vaellukselle

-        kiltti ja yhteistyöhaluinen, rauhallinen ja maltillinen

Hevosen opettaminen vaeltamiseen

täytyy:

1. antaa kiinni, alussa vaikka herkkuja käyttäen rapsutus
2. antaa sitoa kiinni vieraaseen paikkaan, esim naruun joka on kahden puun välistä kiinni, ei liekaan, sotkeutuu helposti. Aloita pelkällä a) seisottamisella rauhallisella paikalla, b) sitten vieraissa ympäristöissä, c) karsinassa ovi auki, luutavahti kertoo että yksin ei ulos tulla d) narujen väliin kaurojen kanssa, e) narujen väliin heinän kanssa. Opeta ensin rauhalliselle hevoselle, joka sitten näyttää muille esim että vaaraa ei ole.
3. antaa muitten kävellä ohi
4. osata kulkea sivulla ja takana,
5. sietää ääniä, dieselkoneen jyryä, putoava laatikko (missä kauroja),
6. totutella satula laukkuun, viittaan,
7. osata kiivetä ja laskeutua a) hyppäämättä b) puomien yli
8. ravia alamäkeen, kevyessä istunnassa, tasainen tuki
9. osata ylittää purot ja ojat a) rapisevan kankaan yli (pelkäävät usein mustapohjaisia enemmän kun vaaleapohjaisia.

(Fagerström, C.(1996). Ratsastajan vaellusopas).

Muuta, mitkä on hyvä opettaa:

-        ei saa kuopia

-        ruokaa odotetaan hiljaa. Jos meteli, sammuta valot puoli tuntia ennen ruuan jakoa, tai sano kolistelijalle ei.

Reittisuunnitelma

-        tavoitteena kokea puhdas ja kaunis luonto, sekä kokemuksia ja nähtävyyksiä

-        suunnittele reitit kehinä eri ilmansuuntiin, siten että yöpyminen suhteellisen lähellä tallia

-        oikaisureittien mahdollisuus; huoltoajot helpompia[A2] 

-        vaihtelevat, kauniit ja monipuoliset reitit

-        kartta ja matkailuopas, nähtävyydet, työpajat, tapahtumat

-        pistäytyminen, päivätauko tai yöpyminen

-        jemmoja vaatteita, juomia varten

ensin tiepainotteisia reittejä, myöhemmin metsäpolut kun tullaan tutuksi, hirviporukoista tiennäyttäjiä ja puhemieheksi maanomistajalta lupaa kysymään (Fagerström, 1996, ss. 7-8).

 Hevosen varusteet

-        Riimu (nailonia)

-        riimunaru, pidempi, joka sidotaan leuan ja niskan alle

-        vaellusköysi

-        kaurapussi, markiisikangas, halkaisijaltaan 23 cm, 30 cm kaulus, kaksi kolmiota alhaalta 12 cm 22 cm korkea ylhäältä 3 cm,

-        koko jyviä

-        satula, tarpeeksi suuri

-        satulalaukku, ei koskaan suoraan selälle, täytyy jäädä tyhjiö niin kuin  satulassakin. Painavat tavarat pohjalle, tavarat muovipusseihin, makuupussi taakse, sadetakki eteen

-        satulahuopa puuvillasta, esim mattoja 80 x 150 cm, pistä kokonaan sään yli

-        puhdistetaan käytön jälkeen

Ratsastajan varusteet
ei reppua
flanellipusero on hyvä
sadetakki
vyötärölaukku missä kamera, aurinkovoide, kampa hirvikärpästen varalta,
uimapuku, pyyhe
puukko

-        hyvin sisääajetut vanhat varusteet

-        puuvillaa alle, villaa illaksi

-        pari flanellipuseroa, ohut ja paksumpi

-        kaulahuivi

-        verkkapuku

-        näppylähanskat

-        makuupussi

-        hammasharja ja tahnaa

Taukopaikat

-        suunnittele ett päätauko 2/3 matkasta

-        vanha riihi, lato, navetta,

-        myös kunnan tai metsähallituksen kohteissa jos kysyy luvan

-        maalaistupa

-        jemmoja: hedelmäkori, suklaata, karkkipussi, …

Vetäjä kertoo:

-        ohjat kaulalla

-        jalustimet ylös

-        löysätään satulavyö neljällä reijällä

-        avataan riimunnari niin että se tulee ohjien välistä

-        kaurapussi irroteaan

-        talutetaan paikalleen yksi kerrallaan

-        vetosolmulla kiinni

Katso että kaikki osaavat kiinnittää hevoset oikeaoppisesti

-        suitset pois

-        kaurapussi päähän

-        tauolle tarvittavat tavarat

-        ja katso että heppa pystyy syömään

-tunnin taukoa varten ei oteta satulaa pois, hiertää vaan hikistä selkää

 Kenttätalli

suoja ötököiltä yöksi, suoja sateelta

Retkiruuat

-        kunnon aamupala: ruisleipä, munvoi, kinkut

-        taukoeväät; sukkiin pujotetut omenat ja appelsiinit

-        suklaapatukat ensin pakkaseen

-        trangia piilossa valmiina metsässä

-        pullat kylminä

-        sämpylät ja reissumiehet

-        levitteitä mingrip pusseihin: munavoi (pakasta ennen)

-        savustuslaatikot

-        muurinpohjapannuttikkupullat

Vahingon sattuessa

murtumat:

vetäjällä:

ensiapupakkaus: kyypakkaus (ampiais, kyy) , antiseptinen savet, bacimycin pulveri, laastari, jalka pinteli nyrjähdyksiin, joustinside polvien nivelside ja kierukka vaivat (- muista roikottaa jalkoja välillä), burana ja panadol, ripuli ja ummetuslääke

-        Pitkä paksu köysi mihin sidotaan hevoset (ei puihin, tallovat ja jyrsivät), millä voi myös hinata vastahakoista heppaa

- Jos kenkä tippuu

jos vaaleakavioiselta tippuu kenkä, kannattaa kengittää heti, mustakavioinen pärjää päivän

jos seinästä lohkeaa fliisua on syytä viilalla tasoittaa

heijastinliivit

taskulamppu

  Lauluja nuotiolla

Vetäjän rooli

Vastuulla:

-        hevoset, varusteet, reitit, liikennetilanteista

-        rats itse taloudellisesti

-        iloinen, muistaa vitsit ja kaskut n nauraa varsinkin itselleen, luontotietous; nimi, vanha uskomusta, tarua, tapahtumaa, erikoisuutta, määritelmää, pesintää

-        ujot ja eri persoonallisuudet,

-        myötäelää väsymys ja kolotus lähtemättä mukaan,

-        kiitos ja kannustus

-        avulias (antaa kuvan avuliaisuudesta)

  Mitä osallistujilta vaaditaan

- peruskunto

---