måndag 11 november 2019

Användning av kommersiellt mönster vid klädsömnad

innebär att du vill ta ut mönster från olika mönstertidningar, t ex Burda

Innehåll:

  • Planering och design
  • Tygårgång och material
  • Måttagning
  • Mönsterkopiering
  • Ordlista




Behöver jag en skiss?

Du kanske vill göra exakt ett likadant plagg som i tidningen eller så vill du göra några ändringar. Man kan bra lägga till saker som fickor, dragkedja, huva eller ta bort dem. 

Du kanske vill förkorta eller förlänga plagget, bredda eller ta in.  

Jag skulle börja med att skissa upp mina önskemål och anteckna lite stödord. 

Detaljer

Just nu har jag planer på att tillverka vinterkjolar och stallväska. Min vinterkjol ska ha dragkedja eller kardborreband, ha hög slits både fram och bak... Väskan skall vara så liten som möjligt, men den ska rymma telefon och gå att ha under ytterkläderna, så telefonen hålls varm under långritt.


Färg och material

Om det går så vill jag återanvända. Kjolen ska vara tålig färg och av ylle eller ylleblandning.
Väskan ska vara av hållbart tyg. Handtagen får inte skava. 

Det finns otaligt med olika material du kan välja. Behöver tyget ha värmande egenskaper? När tänker du använda plagget, är det fråga om vinter eller sommarplagg? Kommer tyget att utsättas för nötning?


Måttagning


Ta dina mått. 


- Till övre delar behöver du åtmistone övervidd/bystvidd, eventuellt armlängd och rygglängd mm
- till nedre delar midje- och höft/stussvidd, eventuellt inre benlängd.

Måttabeller kan finnas skilt för kvinnor. män och barn. Kvinnor kan delas in i under 168 cm och över. Ibland finns det storlekar från 32-48 osv. Ibland inte. Någon storlek är ok att förminska eller förstora, men detaljerade plagg kan vara knepiga för nybörjare.

Till kjolen behöver jag: 
midjevidd
höftvidd
kjollängd + fåll
längd på dragkedja

Till väskan behöver jag mäta min telefon.

Måttabell för barn och män.
Måttabell för kvinnor, flickor och pojkar. Hur nödvändig skillnaden är vet jag ej.
Lägg till bildtext

Sök upp ett kommersiellt mönster i t ex Burda, Ottobre, Suuri Käsityölehti...

och välj den modell du vill sy.

När du hittar din modell, eller något som liknar den, kan du jämföra dina egna mått med tidningens måttabell. Olika tidningar kan ha lite variationer i måttabellerna, så det lönar sig alltid att kolla.

Jag brukar föra loggbok över mina projekt. Jag skriver upp tidningens namn och nummer, tar kopia eller ritar av plagget, lägger till tygprover och mönster. Det har visat sig väldigt roligt. Det är trevligt att följa med den egna hobbyn, men ibland har det varit riktigt en skatt som räddat både pengar och tid.Jag har kunnat använda samma mönster till helt olika klänningar, bara genom att byta material. Jag har inte behövt göra allt från början när jag sparat mina mönster.

Ända dåliga är att om man är väldigt produktiv så har man till slut massor av material, mönster och ide' samlingar...







Material på olika språk


pärlahelmipearl
fiberkuitufiber
vävdkudottuwoven
tylltyllitulle
spetspitsilace
gummibandkuminauha
lädernahkaleather
syntetisksynteettinensynthetic
konstpälskeinoturkissynthetic fur
nylon
wool
polyster
cotton
linen


söndag 10 november 2019

Mitä koiranäyttelyssä tapahtuu? Vad händer på en hundutställning.

Turistina koiranäyttelyssä.




Teksti: Annika Kontturi-Salmi 
Kuvat omasta albumista

Julkaistu Lurpassa nro 3/2019. Päivitetty 24.3.23

Darcy harjoittelee



Koiranäyttelyissä on hyvä mahdollisuus nähdä eri koirarotuja ja tutustua eri rotujen harrastajiin sekä koirankasvattajiin. Koiranäyttelyssä voi hyvin viettää vaikka koko päivän perheen kanssa katsellen kauniita koiria. Monessa näyttelyssä on kahvila- ja ruokapisteitä sekä myyntikojuja. Omiakin eväitä voi tuoda mukaan, sekä esim. retkituolin.

Useimmissa näyttelyissä arvostelu kehissä alkaa kello 9 tai 10. sisään pääsee turistina samoihin aikoihin. Jos tulee paikalle auton kanssa, niin kannattaa varautua parkkimaksuun ja varsinkin sisänäyttelyihin on sisäänpääsymaksu. Jos on kiinnostunut määrätystä rodusta, kannattaa ostaa luettelon (tai katsoa netistä), jotta näkee rodun arvosteluajankohdan ja kehän numeron. Useimmat näyttelyt Suomessa ovat ns. Drive-in näyttelyitä, jolloin koirat saapuvat paikalle noin tuntia ennen arvostelua ja lähtevät sen jälkeen, joskin voittaja jää odottamaan loppukilpailuja.

Mitä kehissä tapahtuu?


 


Kehiä on yleensä monta riippuen näyttelyn koosta. Koiria voi olla ilmoitettu satoja tai tuhansia per päivä. Näyttelyitä on erilaisia, pienistä ryhmänäyttelyistä kansainvälisiin.
Urokset ja nartut arvostellaan erikseen. Pennut, juniorit, nuoret ja aikuiset koirat sekä käyttökoirat, muotovaliot ja veteraanit arvostellaan omissa luokissaan. Näyttelyissä voidaan myös esittää kasvattajaryhmiä ja erikoisnäyttelyissä myös jälkeläisryhmiä. Jotta pystyy seuraamaan arvostelua, luettelosta on apua. Siihen on kirjattu rodut, luokat, osallistujat, omistajat ym.

Luokat

Koirat tulevat näyttelykehään numerojärjestyksessä ja luokittain. Luokat etenevät järjestyksessä pentu-, juniori-, nuorten-, avoin-, käyttö-, valio- ja veteraaniluokka.

Luokissa koirat on laitettu aakkosjärjestykseen koiran rekisterinimen mukaan. Tällöin voi koiran tiedot tarkistaa luettelosta. Luokat ovat aina samassa järjestyksessä joka näyttelyssä, ensin urokset ja sitten nartut, paitsi mahdollinen pentuluokka joka on aina ensin.

 
Pentuluokissa ei käytetä laatuarvostelua, ainoastaan kilpailuarvostelua. Pennut siis saavat kirjallisen arvostelun ja sitten ne laitetaan paremmuusjärjestykseen. Tuomari voi halutessaan jakaa kunniapalkinnon pennuille, jotka hän katsoo sen arvoisiksi. Pennuista valitaan rotunsa paras ja vastakkaisen sukupuolen paras pentu.

Kehätoimitsijat kutsuvat koirat kehään niiden näyttelynumeroilla. Yleensä spanielit poseeraa numerojärjestyksessä hetken, kun kehätoimitsija tarkistaa että kaikki ovat paikalla. Tämän jälkeen tuomari juoksuttaa ensin kunkin luokan koirat kaikki yhdessä kehän ympäri. Koiria juoksutetaan kehässä vastapäivään ja koira liikkuu esittäjän vasemmalla puolella, jotta tuomari näkee koirien liikkeet paremmin.

Laatuarvostelu





Tämän jälkeen tuomari arvostelee jokaisen koiran yksitellen, antaa ns. laatuarvostelun. Arvosteluvuorossa oleva koira viedään tuomarin pöydän eteen tai muuhun osoitettuun paikkaan siten, että tuomari näkee koiran sivulta. Pienemmät rodut, esimerkiksi cockerit arvostellaan pöydällä. Tuomari tutkii koiran ja tarkistaa. Tämän jälkeen koiraa liikutetaan tuomarin ohjeiden mukaan. Koiran on tarkoitus ravata, ei hyppiä ja pomppia tai roikkua lahkeessa.  Tuomari pyytää ohjaajaa juoksuttamaan koiraa että näkisi liikkeet paremmin. Tämän jälkeen tuomari sanelee koiran arvostelun kehätoimitsijalle joka kirjaa sen.

 

Kehätoimitsija näyttää viuhkaa, jonka väri kertoo koiran saaman laatuarvostelun. Arvostelu perustuu rotumääritelmään ja tuomari palkitsee koiran sen mukaan kuinka hyvin hän katsoo sen vastaavan sitä (Taulukko 1). Kun kaikki luokan koirat on yksittäisarvosteltu, vuorossa on kilpailuluokka.

Kilpailuluokka

Kilpailuluokkaan osallistuvat kaikki luokassaan erinomainen palkitut koirat. Myös laatumaininnalla erittäin hyvä palkitut koirat osallistuvat kilpailuluokkaan mikäli erinomaisella palkittuja koiria on luokassa vähemmän kuin neljä. Kilpailuarvostelussa tuomari sijoittaa luokittain erinomainen ja erittäin hyvä laatumaininnalla palkitut neljä parasta koiraa paremmuusjärjestykseen. Luokan voi voittaa tai luokassa voi sijoittua laatumaininnalla erittäin hyvä palkittu koira, mutta nämä eivät voi saada SA:ta eivätkä jatka paras uros/paras narttu -kilpailuun




Tuomari voi harkintansa mukaan antaa sekä kilpailuarvostelussa sijoittuneille että muille luokassa kilpailleille erinomaisella palkituille koirille sertifikaatin arvoisen (SA). Sertifikaation arvoinen koira osallistuu paras uros-/paras narttu – luokkaan kilpailemaan sertifikaatista.

Näyttelyssä koirat osallistuvat johonkin seuraavista luokista:

PEN pentuluokka 5 kk- alle 7 kk
        pentuluokka 7 kk - alle 9 kk
JUN junioriluokka 9 kk - alle 18 kk
NUO nuortenluokka 15 kk - alle 24 kk
AVO avoinluokka alkaen 15 kk
VAL valioluokka
KÄY käyttöluokka
VET veteraaniluokka alkaen 8 v


Laatuarvostelun tulos värein


ERI - erinomainen – punainen
EH - erittäin hyvä – sininen
H - hyvä – keltainen
T- tyydyttävä – vihreä
H-  hylkäävä – harmaa
EVA - ei voida arvostella – ruskea
SA - sertifikaatin arvoinen – vaaleanpunainen




 

Palkintoruusukkeet

SERT sertifikaatti – sinivalkoinen
VASERT – varasertifikaatti-vaaleansininen

ROP rotunsa paras - punakeltainen
VSP vastakkaisen sukupuolen paras – valkovihreä
KP – kunniapalkinto – lila

MVA muotovalio - punavihreä

Valioluokka

(koiran tulee olla jonkun maan muotovalio)

Käyttöluokka

Spanielit jotka ovat suorittaneet taipumuskokeen voivat kilpailla käyttöluokassa.

Kaikilla spanieleilla ei ole käyttöluokkaa erikseen mutta englannin cockerspanielilla on.


Veteraaniluokka

Myös veteraaneista valitaan rotunsa paras veteraani ja vastakkaisen sukupuolen paras veteraani. ROP- ja VSP-veteraanin arvosta kilpailevat veteraaniluokkien voittajat, mikäli ne on palkittu laatumaininnalla erinomainen. Veteraani voi olla myös rotunsa paras tai sijoittua paras uros/paras narttu –luokissa.

Paras uros – paras narttu luokka

Kun kaikki urokset ovat arvosteltu, seuraa paras uros -luokka. Siihen osallistuvat koirat, jotka ovat sijoittuneet omassa luokassaan neljän parhaan joukkoon laatumaininnalla erinomainen ja lisäksi tuomari on jakanut SA:n. Näistä tuomari valitsee jatkoon neljä koiraa, jotka hän sijoittaa paremmuusjärjestykseen. Tuomari voi antaa sertifikaatin parhaalle siihen oikeutetulle koiralle, jolla ei vielä ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Varasertifikaatin voi saada toiseksi paras koira.

Rotunsa paras – vastakkaisen sukupuolen paras

Kun narttujen luokat on arvosteltu samaan tapaan kuin urosten, paras uros ja paras narttu kilpailevat rotunsa parhaan arvosta. Toisesta tulee rotunsa paras ja toisesta vastakkaisen sukupuolen paras.

Kasvattajaluokka

Kasvattajaluokassa kasvattaja kilpailee neljän kasvattamansa samanrotuisen koiran muodostamalla ryhmällä.


Jälkeläisluokka

Jalostusuroksen tai nartun omistaja kerää samanrotuista jälkeläistä jälkeläisryhmään. Nämä ryhmät vain erikoisnäyttelyissä.

Iltapäivällä, kun kaikki kehät on saatu päätökseen, on ryhmäkilpailujen vuoro. Ryhmäkilpailuissa valitaan päivän paras veteraani, päivän paras kasvattajaryhmä, jokaisen FCI:n roturyhmän paras ja lopuksi näyttelyn paras koira. Veteraanin valintaan osallistuvat kaikki rotunsa parhaat veteraanit kaikista ryhmistä, kasvattajakisaan kaikki rotunsa parhaat kasvattajaryhmät. Rotunsa parhaat koirat kilpailevat sijoituksista ryhmittäin.

Roturyhmiä on kymmenen. Jokaisen ryhmän voittaja osallistuu viimeiseksi järjestettävän Best in Show’n eli näyttelyn kauneimman koiran valintaan. Kaikissa kilpailuissa sijoitetaan neljä koiraa tai ryhmää paremmuusjärjestykseen.

Näyttely voi olla yksipäiväinen, jolloin kaikki ryhmät arvostellaan samana päivänä. Näyttelyt voivat olla myös kaksi- tai useampipäiväisiä tapahtumia, jolloin arvosteltavat roturyhmät on jaettu eri päiville. Ryhmänäyttelyissä on vain muutama roturyhmä. Erikoisnäyttelyissä voi pienimmillään olla vain yksi rotu. Jos haluat mennä tutustumaan rotuihin ryhmä- tai erikoisnäyttelyihin, niin tarkista ensin Kennelliiton tapahtumakalenterista mille roduille näyttely järjestetään.