Teksti ja kuvat: Annika Kontturi-Salmi
Minua rupesi kiinnostamaan mitä eläinhoitajat näkee työssään spanieleihin
liittyen, mitä ongelmia ja sairauksia tulee hoidettaviksi spanielin ollessa
pieni ja mitä tulee aikuisena tai vanhuksena. Sainkin kunnian haastatella Nan
Salmista eläinlääkäriasema Pet-Vetistä.
Eläinten hoitaja Nan Salminen on työskennelly Pet-Vetissä kahdeksan vuotta,
mutta tätä ennen Pet-Vet oli ollut tuttu jo parin vuoden takaa. Nan Salminen on
toisen sukupolven koiraharrastaja ja kasvattaja. Hän kasvattaa norwichin ja
norfolkin terriereitä kennelnimellä Nanstop. Hänen kasvattinsa ovat menestyneet
hyvin näyttelyissä. Yksi on jopa ollut Suomen Kennelliiton vuoden näyttelykoira
vuonna 2010. Nanin vanhemmat ovat ulkomuototuomareita ja isä Kari on
ensimmäisiä juniori handlereitä Suomessa.
Mitä pennunostajan tulisi ottaa huomioon hankkiessaan koiranpennun?
Nan painottaa että pennun hankintaa suunnittelevan tulisi tutustua rotuihin
mistä pitää myös luonnossa. Kuva lehdessä tai koirakirjassa ei kerro
esimerkiksi miltä koira voi näyttää arjessa, lenkkipolulla, sateessa tai kuinka
vilkkaita yksilöt ovat. Samankin rodun n s käyttölinjaiset voivat olla
erilaisia kuin näyttelylinjaiset. Nan suosittelee käymään tapahtumissa kuten
näyttelyissä, yhdistysten koirakävelyillä, koulutuksissa ja muissa
kokoontumisissa tai miksi ei tutustua tuttujen tuttujen koiraan jos sellainen
löytyy. Yritä muodostaa yleisvaikutelma rodusta. Yksilöiden välillä on vaihtelua,
mutta roduilla on joitakin yleisiä rotuominaisuuksia. Spanieli on esimerkiksi
useammin vilkas kuin ujo.
Selvitystyön voi myös ulottaa sukutauluihin ja jalostusohjelmaan.
Kennelliitto edellyttää että jokaisella rodulla on voimassa oleva Jalostusohjelma.
Jalostusohjelma sisältää seikkaperäisen selvityksen rodusta, sen historiasta,
rotumääritelmästä ja terveydentilasta. Kun selvitystyö on tehty, on paljon
helpompi lähestyä kasvattajia ja myös ymmärtää mitä he kertovat koiristaan.
Teille tulee helpommin hyvä kommunikaatioyhteys kun puhutte samaa kieltä ja
ostajana tiedät jo rodusta jotain. Koiran hankkijana osoitat myös kasvattajalle
olevasi kiinnostunut rodusta, olet valmis itsekin panostamaan jotta saat kivan
pennun ja välität koiran hyvinvoinnista.
Kasvattajia ja koiranomistajia on monenlaisia. Se on teidän molempien hyöty
että luotatte toisiinne, tunnette että voitte kommunikoida suoraan läpi koiran
elämän. Elämässä ei koskaan tiedä mitä tapahtuu, voi tulla sairauksia ja
vastoinkäymisiä sekä koiralle että omistajille. Moni kasvattaja toivoo että he
saisivat tietoa kasvattinsa vaiheista myöhemminkin. Vähintään niin että jos on
hiljaista omistajan suunnalta, se merkitsee että kaikki on hyvin.
Tästä tultiinkin aiheeseen mitä Nan painotti kovin, eli kasvattajan
valinta. Tämä liittyy myös selvitystyöhön mitä kannattaa tehdä. Valitse
eettisesti ja vastuuntuntoisesti koiria kasvattavan kasvattajan. Eikä myös
jokaista koiraa kannata pennuttaa. Vastuuntuntoinen kasvattaja on tietoinen
rotunsa haasteista ja pyrkii jalostuksessa terveisiin koiriin. Pelkästään nettimainoksiin,
myyntiporttaaleihin tai osto/myynti ilmoituksiin ei voi luottaa, ei edes
kennelin kotisivuihin. Täytyy muistaa että koiranmyyntiin liittyy myös jopa
rikollisuutta tai harmaalla alueella liikkuvia myyjiä. Nämä myyjät ovat
taitavia vetoamaan tunteisiin ja osaavat kaupanteon. Söpön pennun edessä voi
maalaisjärkikin sumeta. Nan muistuttaa että paperitonkin pentu maksaa. Jotkut
paperittomat n edulliset pennut voivat tulla todella kalliiksi terveysongelmineen.
(Tähän täytyy lisätä vaara väärennetyistä rekisteriotteista ja
terveys/rokotustodistuksista. Toim. huom.).
Miten valita se oikea pentu?
Usein pennun valinta pohjautuu mielikuvaan mieluisesta pennusta. Joskus
mielikuva voi olla erittäin tarkka väriin ja sukupuoleen liittyen. Joskus
pennunostajalla on tarkka aikataulu koska pentu halutaan kotiin, esimerkiksi
kesäloman alku. Nan huomauttaa, että jos on erittäin tarkat vaatimukset, voi
jopa jäädä ilman pentua. Tärkeämpää olisi miettiä minkä tyyppinen perhe itsellä
on, onko lapsia ja mitä toivoo harrastavansa koiran kanssa. On hyvä myös
muistaa että kasvattaja tekee lopullisen valinnan. Hän tuntee pennun ja sen
suvun parhaiten. Saman pentueen sisällä on luonteeseen ja turkkiin liittyviä variaatiota,
eli koiranpentua ei voi ostaa kuten pehmolelua. Täytyy myös muistaa että
joissakin roduissa pörröinen turkki tarkoittaa vaikeata ja runsasta turkkia aikuisena.
Kasvattajan ei ole tarkoitus olla ilkeä jos hän suosittelee sinulle toista
pentua kun olit ajatellut. Kasvattaja haluaa esimerkiksi ottaa huomioon sinun
aikaisempi kokemuksesi koirista tai kiinnostuksesi turkinhoitoon.
Saimme pennun. Miten minun tulisi hoitaa sitä?
Nan toivoo että kaikki pennunostajat huomioisivat lähdekritiikin etsiessään
neuvoja sosiaalisen median maailmasta. Neuvojia riittää, mutta kaikki neuvojat
eivät ole edes lajinsa harrastajia. Mielipidesuuntauksiakin on runsaasti melkein
asiasta kun asiasta. Anonyyminä on helppo neuvoa, kritisoida tai jopa
diagnostisoida. Hän painottaa että kannattaa kuunnella ja luoda tukiverkosto
kasvattajasta, eläinlääkäristä, eläinhoitajista ja koirakouluttajista.
Kannattaa myös soittaa esimerkiksi eläinklinikalle ja kysellä jos jokin
askarruttaa kun koira on vielä pentu tai kun ongelma ei ole vielä suuri.
Tällöin asioihin on helpompi vaikuttaa.
Ei ole tyhmiä kysymyksiä. Kysyvä tiellä pysyy.
Perusterveydenhoitoa ja pennun hoitamista on ruokinta, madotus, rokotus ja
myös käytöskasvatus. Käsittelyyn tottunut pentu on helpommin autettavissa.
Tästä päästiinkin trimmaukseen liittyviin asioihin, mitkä ovat meille spanieli
ihmisille tärkeitä.
Mitä ottaa huomioon turkinhoidossa?
Koirien turkinhoito ja trimmaus on kaupallistunut viime vuosina. Nykyään
trimmaa muutkin kuin rodun harrastajat ja kasvattajat. Kuka tahansa voi kutsua
itseään trimmaajaksi ja pystyttää trimmausliikkeen tänä päivänä. Rodunomaiseen
trimmaukseen perehtyneistä henkilöistä voi tiedustella rotuyhdistyksiltä,
kasvattajilta tai esimerkiksi näyttelyharrastajilta. Kannattaa huomioida että
kallis hinta ei aina takaa rodunomaista trimmausta.
Trimmaustyylit ja rodunomainen trimmaus nousee välillä otsikoihin
sosiaalisessa mediassa. Usein keskustelu käy kuumana ja ehdottomia mielipiteitä
lausutaan puolin ja toisin (toim. huom.). Nan muistuttaa kuitenkin kuinka
tärkeätä olisi että pennunostaja olisi tietoinen valinnastaan mitä hän tekee ja
sen seurauksista valitessaan esimerkiksi ei rodunomaisen trimmauksen. Tämän
jälkeen valinta on omistajan, koska koira on hänen.
Nyt on tullut vastaan tapauksia jossa on pyydetty ja luvattu rodunomaista
trimmausta, mutta sitä ei ole tehty. Omistaja on luullut että koira tulee
näyttämään samanlaiselta kuten rotu oppaiden kuvissa, mutta se onkin ajettu
kokonaan koneella tai omistaja on pyytänyt että koira konetetaan hoidon
helpottamiseksi, mutta ei ole ollut tietoinen konetuksen vaikutuksesta turkin
laatuun tai tiheään kasvuun.
Täytyy ainakin spanielin kohdalla muistaa että trimmaus on terveydenhoitoa.
Korvat ja huulipoimut tulehtuvat herkästi ja myös iho-ongelmia esiintyy.
Auto-immuunisairauksia ja anemiaakin esiintyy mutta harvemmin. Eli korvien ja
kasvojen trimmaukseen kannattaa panostaa. Tällöin korvat pysyvät ilmavina ja
kevyempinä. Tulehdusoireita kannattaa seurata jos koira rapsuttaa korviaan tai
jos ne haisevat vanhoille sukille. Korvahuuhdetta kannattaa käyttää joka toinen
viikko esimerkiksi jos koira ui paljon.
Tulehtuneet huulipoimut ovat yleisiä kaikilla spanieliroduilla. Trimmaus
helpottaa huulipoimujen puhtaanapitoa. Niihin tarttuu helposti ruuan jämiä ja
muuta. Niitäkin kannattaa seurata ja
hoitaa jos ongelmia esiintyy.
Iho-oireet voivat johtua allergioista, mutta harmittavaisesti myös takkujen
kerääntymisestä tai konetetusta turkista joka kasvaa niin tiiviiksi että iho ei
pysty hengittämään. Joskus konettaminen voi olla omistajan toive, esimerkiksi
sterilisaation jälkeen, kun turkki voi muuttua. Jos konettamisen valitsee,
kannattaa selvittää kuinka usein se pitäisi tehdä, jotta koiran iho pysyy
terveenä.
Eläinhoitajan toive Lurpan puolesta.
Koiran parhaaksi olisi hyvä totuttaa pentu seisomaan pöydällä jotta
hoitotoimenpiteet sujuu. Olisi myös hyvä että pentu olisi totuteltu jo kotona
käsittelyyn, korvien ja suun tarkastukseen, sekä kynsien leikkuuseen. Tämä on
myös omistajan etu. Joskus tulee sairauksia mitkä vaatii jatkohoitoa kotona,
pelkkä eläinlääkärin hoitokerta ei riitä ja jos koira ei anna koskea hoito
kaatuu mahdottomuuteensa kotona. Totuta pentu rauhallisin ja varmoin ottein.
Pieni rimpuilu tai pyristely ei haittaa, se kuuluu pentuna oloon. Pentu on
erittäin mukautuvainen, melkein kuin muovailuvaha. Tee niin kuin tulet tekemään
myöhemmin, sekä arjen askareissa että hoitotoimenpiteissä. Koira tulee oppimaan
itsestään sen minkä sille totutat. Tee normaaleja asioita heti ensimmäisestä
päivästä, siivoa, tee ruokaa, käy kaupassa.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar