Koirakurssit Sagobackenilla 2024

Tulossa!

Meneillään olevat

Menneet kurssit:

16.11.2024 Tonttu-rally

Rally-tokoa ja temppuilua joulutunnelmissa

Nose-work

16.11.24

Halloween aktivointirata

31.10.24

Näyttelytreeni

20.10.24 Vetäjä ex-JH Nea Korelin

Näyttelytreeni

Tiia Nybergin näyttelytreenit 16.9 ja 23.9 

Aktivointi

Vetäjä Nea Korelin 23.9.24

Rally-Toko

Ohjaaja Nea Korelin (Lssk ry)

9.9.24 ja 16.9.24

Haaveissa pentu

Kolme kurssikertaa

Aiheina mm pennun hankinta, hoito ja harrastukset. 

Vetäjinä Annika Kontturi-Salmi ja Merica Waldolin

Tulossa toiveuusintana!

Arkikurssi

Neljä erillistä kurssikertaa

Kouluttajana toimi Catarina Antas

Sagobacken koirat kursseilla

Lurpan pentuarkikurssi

Kouluttajana Catarina Antas

Cessi ja Amanda osallistuivat demokoirina

'

Pehmeitä palloja koirille

 Innostuin neulomaan palloja koirille ja kyllä niistä on tykätty! En tiedä johtuuko se pallojen villamateriaalista, niiden pehmeydestä tai mistä, mutta huomasin että työ oli vaivan arvoinen! 

Teimme sitten muutaman ystävillekin💖

Halloweenpallot

Emman tytär Martha sai omansa

Kävimme kylässä (Emma, Cessi ja Amanda) Marthan luona ja

 toimme tuliaisena Marthalle Sagobackens pallon. 

Eli äiti, isosisko Martha ja pikkusisarukset olivat paikalla. 

Tällä kertaa emme muistaneet kuvata :D

Samu ja Aatu saivat pallonsa 

Mansikkatilalla asuva Herkku (Emman veli) sai Mansikkapallon

Sagobackens Here comes Hercule Poirot

Eino sai nimikkopallon

Einon omistajan suosikkiväri on limen vihreä💚, joten siitä tehtiin pohja. Tähän huovutin Einon kasvot ja lisäsin sateenkaaren Einon nimen mukaan, Sagobackens Chasing Rainbows. Lisäksi juhlistimme Einon näyttelyistä saatuja serttejä ruusukkeella. 

'

                               

                                     Eino

Kevätpalloja

Kenzie

Lisan puolisisko Mette sai meiltä lahjaksi pallon.  Mette & Zaira

Mette 

 

Annie ja Kenzie testaavat pallojen pitoa

Annie

Koiranomistajan vaikein päätös

(c) Annika Kontturi-Salmi ja Cockerspanieli (Cockerspanielit ry jäsenlehti).

Se vaikein päätös.

 

Teksti: Annika Kontturi-Salmi

 

Sinä hetkenä, kun pentu on muuttamassa uuteen, pennusta ikionnelliseen, pentuhuumassa olevaan perheeseen, ei välttämättä tule keskusteltua siitä miten toimia, jos joku vakava onnettomuus tai sairaus osuu kohdalle.  Harvemmin tulee myöskään keskusteltua siitä, miltä tuntuu luopua vanhasta koirasta johon on kiintynyt niin syvästi, että ei voi kuvitella miltä tuntuisi jos sitä ei enää olisi. Kun koiria tai muita eläimiä on ollut aikaisemmin, on joutunut miettimään tätä asiaa omalta kannalta kokemuksen kautta ja osaa hiukan varautua.

 

Tänä päivänä vaikuttaa siltä, että voi olla vaikeampi tehdä lopullinen päätös koiran elämän lopettamisesta, kuin ennen. Koirien hoitomahdollissudet ovat kehittyneet valtavasti, voimme vakuuttaa koiramme korkeastakin summasta ja meille voidaan tarjota lainoja hoitokuluja vastaan, tämä on saattanut vaikuttaa koirien hoitoon liittyvään eettiseen näkökantaamme.  

Voisimme ajatella, että koiran lopetus on ainoastaan henkilökohtainen päätös, mutta sitä se ei oikeasti ole. Me kaikki olemme osa yhteiskuntaamme, omaa kulttuuriamme ja uskontoamme riippumatta siitä, missä asumme, mistä meidän moraalimme muodostuu, ja myös meidän yhteiskunnassamme vallitsevasta käsityksestä mikä on oikein ja väärin.  Tämän lisäksi meillä on omat henkilökohtaiset eettiset asenteet ja näkökulmat, sekä arvot mitkä vaikuttavat toimintaamme. Nämä asiat vaikuttavat tulkintaamme, milloin koira kärsii, mitä on koiranarvoinen elämä, onko eutanasia sallittu, missä tilanteessa ja niin edelleen.

 

Onko koira lemmikki ja perheenjäsen vai näyttelyesine, urheiluväline, terapeutti, työkoira, metsästäjä tai tuotantoeläin? Meillä suurin osa koiranomistajista vastaavat, että koira on perheenjäsen, vaikka sen kanssa käytäisiin näyttelyissä, työssä, harrastettaisiin tai metsästettäisiin. Silti tiedostamme, että koiran asema voi olla huomattavan erilainen eri kulttuureissa. Eli kulttuuri ja ympärillä oleva yhteiskunta vaikuttaa siihen miten näemme koiran ja eläimet yleensä. Koiran ja ihmisen yhteiselon katsotaan alkaneen yhteisestä hyödystä, koira on saanut ruokaa ja ihminen turvaa. Myöhemmin teollistumisen myötä ihminen keksi käyttää koiria koe-eläiminä ja eläinten massatuotanto aloitettiin (tuotantoeläimet). Aikaisemmin Suomessa oli suhteellisen tavallista että koira asui ulkona koirankopissa kettingin päässä. Samalla kun ihmisten elinolot ovat parantuneet, olemme kaupungistuneet ja teollinen sekä teknologinen kehitys on ollut huimaa, niin ovat myös koirien elinolosuhteet muuttuneet viimeisimpien 50 vuoden aikana. Koiriin liittyvät oheistoiminnat kuten koiranruokateollisuus, tarvikkeet ja lelut, koulutus- ja harrastustoiminta sekä koirien terveydenhoito ja eläinklinikkatoiminta ovat kasvaneet yhteiskunnallisestikin merkittäväksi liiketoiminnaksi. Vielä 1990-luvulla oli yleisempää että eläinlääkäri suositteli eläimen eutanasiaa. Muistan hyvin kun cockerini eläinlääkäri painotti minulle, että kun olet ottanut eläimen hoitaaksesi, niin vastuullasi on pitää huolta siitä, että sen ei tarvitse kärsiä.

 

Koiramme ovat tänä päivänä perheenjäseniämme, joilla on sama elämäntyyli kuin meillä. Koirat harrastavat, matkustavat, asuvat ja elävät kuten me. Koirille annetaan nimet, niiden terveydestä huolehditaan rokottein, ne madotetaan ja sairaudet hoidetaan. Koiriin liittyvä lääketiede on kehittynyt valtavin harppauksin. Koirat ruokitaan hyvin, siitä on kauan kun ruokajätteet olivat koiran pääruoka. Koirille puhutaan ja monet käyvät vähintään pentukurssin. Koirat viettävät syntymäpäiviä ja osallistuvat joulun sekä muiden pyhien viettoon. Koiria kuvataan ja videoidaan, niiden elämästä jaetaan kuvia ja kertomuksia ystävien kanssa. Joskus koira on ainut ystävä ja ihmisen korvike. Koiran kuollessa haluamme säilyttää tuhkan muistona. Koirat elävät vieressämme kuten me. Ei ole ihme, että vertaamme koiran elämää ihmiseen ja haluamme antaa sille kaiken. On myös ymmärrettävää, että kun koira käyttäytyy kun koira, se tuntuu meistä vieraalta ja vaikealta. Koira ei tällöin sovi rooliin joka sille on annettu. On myös ymmärrettävää, että meidän on vaikea tehdä koiran lopettamispäätöstä koska koira on perheenjäsen ja eutanasia ei ole Suomessa hyväksytty ihmisille. Olemme myös kaupunkilaistumisen myötä vieraantuneet maalaiselämän realiteeteista, jolloin elämän alku ja loppu olivat elämään kuuluvia asioita.

 

Kun eläinlääketiede on kehittynyt ja omistajilla on taloudellinen mahdollisuus käyttää hoitoa, niin loppuuko hoito koskaan? Kuka päättää milloin hoito lopetetaan? Onko hoitaminen aina automaattisesti se paras vaihtoehto? Miten tulkitsemme eläinsuojelulaissa olevan pykälän eläimen oikeudesta kivuttomaan lajityypilliseen elämään. Eläinsuojelulain yleinen periaate on, että eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. Lisäksi eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet.

 

Yleiset periaatteet

§1

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta.

3 §

…Lisäksi eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet.

 

Nykyinen  korkeatasoinen hoito mahdollistaa esimerkiksi koirille leikkauksia, joita ei välttämättä ihmisille edes tehdä. Toisaalta eläinlääketiede kulkee ihmislääketieteen kanssa symbioosissa ja molemmat hyötyvät toisistaan. Korkeatasoinen kehittyvä hoito on hyvä sekä koiran että ihmisen kannalta, mutta ongelmaksi muodostuu tilanne kun esimerkiksi leikkauksesta tai hoidosta tulee pääasia koiran tulevan elämänlaadun sijaan; esimerkiksi syöpähoidot jotka lisäävät elinaikaa muutaman kuukauden, elinpoistot kuten kielen poistaminen kasvainten takia, amputaatiot, kymmenien murtumien korjaaminen auto-onnettomuuden seurauksena tai useita saman elimen korjausleikkauksia. 

Kyse voi myös olla omistajan haasteista kuntouttaa tai hoitaa koiran sairautta vaikka leikkaus olisi onnistunut. Kaikki koiranomistajat eivät osaa kuntouttaa koiraa leikkauksen jälkeen tai esimerkiksi pistää diabeetikko-koiraa. Syy voi olla omistajan osaamattomuudessa, mutta myös koiran kivusta johtuvasta aggressiivisuudesta tai haasteista lääkkeiden antamisessa, siteiden vaihdossa, pitkäaikaisessa häkkilevossa, tai omistaja voi esimerkiksi asua hissittömässä asunnossa, jolloin ison polvi- tai kyynärleikatun koiran ulkoiluttaminen tuo valtavia haasteita.

Nykyään kun seuraa sosiaalisessa mediassa näitä pohdintoja, usein ratkaisuiksi tarjotaan uuden kodin etsiminen, mutta onko se koiran kannalta hyvä ratkaisu?  Sosiaalisessa mediassa näyttää vallitsevan ajatus, että uusi koti ratkaisee aggressiivisen käyttäytymisen pulmat. Onko myöskään aggressiivisen koiran kannalta uusi koti aina se paras ratkaisu tietämättä koiran terveydentilaa, perimää, kehityskaarta kohdusta tähän päivään, kokemuksia ja koulutustaustaa? Paraneeko esimerkiksi koiran aivokasvain kotia vaihtamalla?

Hoitaminen on hyvästä, mutta milloin koiralle olisi parempi antaa sen nukkua pois, kysyy Patric Ragnarson (2024) luennossaan. Näissä esimerkeissä eläin ei parane, sen elämää ainoastaan pitkitetään.

 

Koiran elämä voi olla hyvä vaikka se on lyhyt. Mitä koira ajattelee elämästään ja sen pituudesta? Onko koiralle itseisarvo elää niin pitkään kun mahdollista? Kiittääkö koira koska se sai kaksi kuukautta lisäaikaa syöpähoitojen takia? Onko koira, jolla on syöpä, onneton? 

Ihminen ajattelee ja tiedostaa elämänsä pituuden eri tavalla kun koira. Koira ei myöskään tiedosta syövän olemassaoloa jos se ei siitä kärsi. Jotkut kasvaimet eivät pitkään aiheuta oireita, vaikka ovatkin pahanlaatuisia. Ihminen voi ahdistua suurestikin tiedostaessaan syövän olemassaolon, vaikka se ei aiheuta oireita. Samalla tavalla me ihmiset voimme ahdistua tiedosta syövän tai diabeteksen esiintyvyydestä suvussamme, riippuvuusgeenin olemassaolosta tai muista perinnöllisistä asioista. Koira ei murehdi tulevia sairauksiaan eikä mahdollista geneettistä perimäänsä, jos omistaja ei niistä ahdistu ja viestitä ahdistusta koiraansa.

Elääkö koira minua varten? Kun haastattelin pieneläinhautaustoimiston perustajaa Virpi Jumiskoa, hän kertoi että yllättävän moni ihminen on yksinäinen ja hänen ainoa ystävänsä voi olla kissa tai koira. Näissä tilanteissa luopuminen voi olla todella raskasta, varsinkin jos tiedostaa, että uutta koiraystävää ei tule saamaan esimerkiksi korkean iän takia. Joillekin koiranomistajille se oma lemmikki voi olla jopa rakkaampi kuin toinen ihminen. Virpi Jumisko muistuttaa, että kyse ei ole ainoastaan koiran hyvinvoinnista, vaan myös koiran perheen. Perheet ovat erilaisia; joskus koira on omistajan ainoa perheenjäsen ja joskus perheessä on monta lasta, joille voi olla vaikea selittää koiran poismenoa. Tilanteita on moninaisia. Me koemme ja suhtaudumme kuolemaan eri tavoin. Kuolema voi tuntua luonnolliselta ja hyväksyttävältä, mutta myös pelottavalta, epätodelliselta tai se voi herättää vihaa ja katkeruutta. Kuolema voi myös herättää vanhoja muistoja, jolloin suremme edellisiä poismenneitä kun kohtaamme kuoleman uudestaan.

Kärsivän lemmikin elämää ei kuitenkaan saisi pitkittää omistajalle aiheutuvan luopumisen vaikeuden, mielipahan ja surun vuoksi. Jos lemmikille eläminen aiheuttaa vain turhaa tuskaa ja kärsimystä, eikä toivoa ole, viimeinen palvelus, jonka voi tehdä on eutanasia. Ihmisen päätösvallassa on, että lemmikin kärsimys loppuu. Tämä on lemmikkiä hankkiessa pidettävä mielessä, sillä ne elävät yleensä lyhyemmän ajan kuin me ihmiset. (Esy).

 

7 §

Leikkaus tai muu siihen verrattava kipua aiheuttava toimenpide saadaan eläimelle suorittaa vain, jos se on eläimen sairauden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi tarpeellista.

 

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19960247

 

Jos joudut äkillisesti tilanteeseen, että joudut päättämään koiran hoidosta tai koiran vakavan sairastumisen jälkeisestä jatkohoidosta, Patric Ragnarson listaa muutaman kysymyksen mitä voit pohtia:

 

Millä todennäköisyydellä hoito onnistuu?

·       Miten potilas kokee hoidon, tuleeko elämänlaatu paranemaan?

·       Kuinka pitkään potilaan elämänlaatu tulee olemaan hyvä, kunnes vakava sairaus uudistuu ja joudutaan harkitsemaan eutanasiaa?

·       Kuinka suurella todennäköisyydellä potilas tulee kokemaan kipua ja vaivaa päätöksestä johtuen?

·       Mitä hoito voi tulla maksamaan?

 

Ennen jokaista hoitoa kysy itseltäsi:

·       Miksi hoidetaan?

·       Kenen vuoksi hoidetaan?

·       Mihin hintaan hoidetaan?

 

Pitääkö miettiä eutanasiaa?

·       Voiko koirasi tehdä asioita mistä pitää?

·       Onko koiralla enemmän kipua kuin hyvää oloa?

·       Käyttäytyykö koira epänormaalisti, eikö ole enään oma itsesnsä?

·       Onko kipu tehnyt koirasta arvaamattoman tai pureeko se? Pystyykö koira hallitsemaan kehontoimintojaan?

·       Vaikuttaako koiran tilanne omistajan elämänlaatuun kielteisesti?

·       Tuleeko koiran hoito vaikuttamaan omistajan talouteen kohtuuttomasti?

 

Jos yksikin vastaus on myönteinen, niin löytyy riittävä perustelu eutanasiaan, pohtii Ragnarson.

 

On erittäin tärkeää, että koiran omistaja, eläinlääkäri ja muut osalliset keskustelevat kaikista osa-alueista; hoidosta, prognoosista, elämänlaadusta ja eutanasiasta, koiran parasta ajatellen. Tämä on tärkeää varsinkin jos omistajan on vaikea tehdä päätöstä ja hän kaipaa vahvistusta ulkopuolelta.  Eläinlääkäri voi odottaa, että omistaja tekee päätöksen eutanasiasta tai hoidon lopettamisesta oma-aloitteisesti, muuten hoito jatkuu. Tällöin eläinlääkäri ei ota eutanasiaa puheeksi. Eläinlääkäri voi myös auttaa omistajaa päätöksenteossa. Jos eläinlääkäri ei ole halukas neuvomaan, voi pyytää hänen henkilökohtaista mielipidettään.

 

On muistettava, että luopuminen kuuluu elämään. Lemmikki ei osaa kertoa tunteistaan ja kivuistaan, joten vastuu on loppuun saakka omistajalla. Eläinlääkärit ovat yleensä sitä mieltä, että eutanasiapäätös on parempi tehdä hieman liian aikaisin kuin liian myöhään, jotta eläin välttyisi turhalta kärsimykseltä.

Syitä koirasta luopumiseen voi olla monia. Äkillisesti alkanut sairaus tai tapaturma, mutta myös pitkään jatkunut sairaus tai vanhuuden vaivat, joista koira ei enää parane eikä sen kipua voida enää lievittää. Kun koiralla on selkeästi enemmän huonoja kuin hyviä päiviä ja sen elämänlaatu on selkeästi alentunut on oikea hetki luopua siitä. Koiran omistajana sinä näet ja tiedät kokonaistilanteen, mutta eläinlääkärillä on kykyä ja ammattitaitoa tehdä lopullinen arvio ja ennuste koirasi terveydentilasta. Vie koirasi eläinlääkärille ajoissa, älä odota liian pitkään. Kun koirasi on kuolemassa, se ei useinkaan tarkoita yllättävää, äkillistä ja helppoa kuolemaa, vaan se voi sisältää pitkällistä kärsimystä ja tuskaa. Jokainen varmasti toivoo, että oma koira nukkuisi itsestään rauhassa pois, valitettavasti näin kuitenkin tapahtuu hyvin harvoin. 

 

Lähteet:

Kontturi-Salmi, Annika (2018). Kun se viimeinen päivä koittaa. Lounais-Suomen Spanielikerho ry:n jäsenlehti Lurppa 2/2018. https://issuu.com/lurppa/docs/lurppa_2_2018

 

Ragnarsson, Patrik (27.3.2024). Bara för att man kan- ska man? ESSENTIAL FOODS OCH BREEDER'S INSIGHTS. Web. essentialfoods.se

 

https://www.hesy.fi/ala-pitkita-lemmikin-karsimysta/Julkaistu 29.05.2020

Sosiaalipedagoginen koiratoiminta; Auli & Poju

 Pojusta tuli Sos ped koira. Paljon onnea molemmille, sekä omistajalle Aulille että Emman pojalle, Pojulle. Sos ped työtä tekevä koira kolmannessa polvessa!

Auli Haapsalo ja Poju

SISÄLLYSLUETTELO

1.     Johdanto

           Tiivistelmä

2.     Koirakkokortti …........................................................................................................ 3

3.     Toimintalomakkeet …............................................................................................... 4

3.1  Osallistumislupa ja vaitiolovelvollisuus …....................................................... 4

3.2  Arviointilomake itselle …................................................................................... 5

3.3  Henkilökohtainen palautelomake …................................................................ 6

4.     Kuusi erilaista SPKT-harjoitusta …........................................................................ 7

           4.1 Onnenpyörä …................................................................................................... 7  

           4.2 “Oma valinta” …................................................................................................ 7  

           4.3 Minävoimien vahvistaminen ja pettymyksen sieto …................................... 7 

           4.4 Koiralenkillä ulkona …....................................................................................... 8  

           4.5 Lukukoirana  ….................................................................................................  8 

           4.6 ”Korttikoira” …................................................................................................... 8

5.     Koiran vakuutusturva ….......................................................................................... 9

6.     Kuvia toiminnasta ….............................................................................................. 11

7.     Luonnos ryhmän pelisäännöistä …..................................................................... 12

8.     Luonnos omasta SPKT-turvallisuussuunnitelmasta …..................................... 13

8.1 Turvallisuussuunnitelma …............................................................................ 13

8.2 Turvallisuussuunnitelman eettiset arvot ….................................................. 14

8.3 Riskiarviointi …................................................................................................ 14

     

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.JOHDANTO

Tässä työssä esitellään koiraohjaaja Aulin ja cockerspanieli Pojun matkaa sosiaalipedagogiseksi koirakoksi. Toiminnan tarkoituksena on yksilöllinen interventioprosessi, jossa yksilö tulee nähdyksi ja kuulluksi ja koira osallistuu prosessiin omalla persoonallaan. Tämä on sosiaalipedagogiikan ydin.

Interventioon tarvitaan kohderyhmä. Minun tapauksessani se löytyi työpaikaltani, koulusta.  Intervention aikataulu sovittiin 3.luokan luokanopettajan kanssa ja interventio opettajan pedagogisten näkemysten pohjalta. Samaan aikaan lähestyin perheitä, joiden lapsia luokanopettaja ehdotti interventioon. Kaikkien kolmen perheen huoltajat antoivat lasten osallistua interventioon. Halukkuus osallistumiseen kysyttiin myös lapsilta.

Tapaamisia oli kymmenen loka-joulukuussa 2023, ja ne sujuivat suurimmaksi osaksi suunnitelmieni pohjalta.  Suunnitelmien toteutumattomuus johtui koirasta, joka ei nähnyt tarpeelliseksi osallistua tai luokanopettaja antoi oppitunniksi tehtäviä, jolloin interventioaika jäi lyhyeksi. Huoltajille oli tärkeää, etteivät interventioon osallistuivat lapset jääneet jälkeen opetuksesta.

Koiran osallistumisen edellytyksenä on tarpeelliset vakuutukset. Muun muassa otin koiralleni vastuuvakuutuksen. Tein turvallisuussuunnitelman, riskiarviokartoituksen ja laadin ulkoilutusaikataulun ja yhteiset pelisäännöt, jotta lapset tietävät kuinka kohdata koira ja mitä asioita pitää huomioida.

Intervention yhteenvetona totean intervention toteutuneen tai edistyneen kahden oppijan kohdalla. Heille keskittyminen oli helpompaa koiran ollessa tilassa mukana. Koira selvästi tykkäsi interventiotuokiosta, silloin kun se sille sopi. Aamupäivätorkkujen aikana oli vaikeampi osallistua. Kokonaisuutena koira nautti lapsista, koulusta olosta ja siitä että sai olla kanssani. Minä, laaja-alaisena erityisopettajana, opin arvostamaan koiraa yhteistyökumppanina ja lopputulema esihenkilö palkkasi koirakkomme kevätlukukaudelle 2024 töihin kerran viikossa.

 

.

 

 

 

TIIVISTELMÄ

Sosiaalipedagogiikka on koira-avusteista toimintaa, jossa ohjaaja ja koira toimivat työparina yhdessä koirakkona. Koirarotu voi olla mikä tahansa, mutta koiran täytyy sopia luonteensa ja koulutettavuutensa puolesta sosped.toimintaan, joka on tavoitteellista (vrt. kaverikoira toiminta).

Tässä harjoitustyössä toteutetaan interventio ryhmään, jossa on kolme10-vuotiasta lasta, sosiaalipedagogiikan arvojen mukaisesti. Sosiaalipedagogiikan arvoihin kuuluu arvostava ihmiskäsitys eli niiden ihmisten arvostava kohtaaminen ja kohtelu, joiden kanssa työskennellään. Lasten osallistuminen on vapaaehtoista ja luvanvaraista alle 18-vuotiaille. Ohjaajana minua sitoo vaitiolovelvollisuus ja minulla on voimassa oleva rikosrekisteriote. Koirani on vastuuvakuutettu ja toimintamme perustuu yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.

Tavoitteena on toteuttaa interventio vuoron odottamisessa, keskittymisessä ja minätaitojen vahvistamisesta koiran avustamana. Tavoitteissa onnistutaan sekä interventioiden että koiran suhteen. Ohjaajana opin antamaan tilaa koiran päätöksille ja että vähemmän voi olla myös enemmän.

 

Avainsanat: sosiaalipedagogiikka, koira-avusteinen toiminta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.KOIRAKKOKORTTI                                                                                                  3

 

Auli Haapsalo: Sosiaalipedagoginen ohjaaja ja laaja-alainen erityisopettaja Cockerspanieli Sagobackens Hoorau for Heroes.                                        Synt.2.7.2019.                                                                                           Rekisterinumero EJ40179/19.                                                                           Kutsumanimi Poju, soveltuvuustestattu uros 3.12.2023.   Sosiaalipedagogisesti ohjattu koiratoiminta on koiraohjaajan ja koiran yhteistoimintaa. Toiminta perustuu ohjaajan ennakkosuunnitelmaan esim. erilaisten sosiaalisten tilanteiden interventioihin tai Minätaitojen vahvistamiseen.  Toiminnassa koira rentouttaa tunnelmaa läsnäolollaan, osallistuu ryhmänjäsenenä toimintaan/harjoiteltavaan taitoon. Ohjaaja huolehtii koiran hyvinvoinnista: lepo, tauot, tila, ulkoilut. Opetushallitus on hyväksynyt koira-avusteisen toiminnan osana kasvatus- ja kuntoutustyötä kouluissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                                                                     4

3. TOIMINTALOMAKKEET                                                                                          

    3.1 Osallistumislupa ja vaitiolovelvollisuus

Hei _____________________ ja huoltajat. Minä olen Poju-koira ja emäntäni on Auli, joka työskentelee erityisopet-tajana yläkoulun puolella. Haluaisitko, ___________ ,lukea minulle? Olen hyvä kuuntelija. Opettaisitko minua odotta-maan oman vuoroa ja näyttäisit minulle kuinka rauhoitu-taan omalle paikalle? Minä voisin opettaa sinua  heilutta-maan häntää ja muuta kivaa. Hih, hih eiku wuff, wuff.  Tehdään samalla myös tuntitehtäviä.

Minulla on vastuuvakuutus voimassa, jos sattuisin aiheuttamaan jotain.  Niin, ja emännälläni Aulilla on voimassa oleva rikosrekisteriote ja vaitiolovelvollisuus (pykälä 37§). Nämä ovat aikuisten juttuja, mutta kuulema tosi tärkeitä. Juttele huoltajien, iskän ja/tai äiskän, kanssa ja ympyröi sitten yhdessä sovittu vaihtoehto. Valitse värikynä. Minä tykkään väreistä.

Saan osallistua sosialipedagogisille tunneille 10 kertaa.                 kyllä / ei

Minusta saa ottaa valokuvan Poju-koiran kanssa.                           kyllä / ei

Minusta saa ottaa kuvia oppitunneilta pienryhmän kanssa ja julkaista kuvan niin, ettei minua tunnista.                                                                                 kyllä / ei

Suostun noudattamaan Auli-open turvallisuussääntöjä.                   kyllä / ei

Ymmärrän, että Poju-koiraa ei saa satuttaa eikä kiusata.                  kyllä / ei

 Aika ja paikka

_______________________________________________________________________ huoltajan/huoltajien allekirjoitus ja nimenselvennys

                                                                                                                                     5

3.2 Arviointilomake itselle                                                                                                                                                                                                                                                         

 

Yksi kerta 45 min.

Tavoite: tutustua Pojun kuvakansion kautta koiraan. Mietitään, millaista koiran elämä on, mitä hoitoa koira tarvitsee, millaista ruokaa syö, kuinka usein ulos/miksi ulos jne. Mietitään, miten koira kohdataan. Harjoitellaan kohtaamista. Lopputunnista tutustutaan koiraan 10 min. Oppijoiden palautus omaan luokkaan. (kuljetaan koulun alakoulun puolelta yläkoulun puolelle sisäkautta).

Kerta 1.	Paikalla	Tunnelma	Huomioita seuraavalle kerralle
Oppija J.
Oppija E.
Oppija JU.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                                                                     6

3.3 Henkilökohtainen palautelomake                                                                          

 

nimi	Oliko kivaa? Valitse hymynaama	Mitä uutta opin?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                                                                 7

4. KUUSI ERILAISTA SPKT HARJOITUSTA                                                               

4.1 Onnenpyörä

 

Koira pyöräyttää tassulla onnenpyörää ja räpsytin pysähtyy tauluun kiinnitetyn nimen kohdalle. Välissä myös tyhjiä/nimettömiä kohtia. Tyhjän kohdalla uusi pyöräytys tassulla. Lapsi oppii odottamaan omaa vuoroa. Oman nimen kohdalla valitaan pöydältä tunnekortti sen hetken tunne tilan mukaan ja sanoitetaan se. Sitten uusi pyöräytys jne.

Sosped tavoitteena ryhmänjäsenten osallistaminen: koira toiminnan vetäjänä, oppijat osallistujina ensin värien valitsijoina ja tunnetaitojen haltuunottajina. Harjoitellaan pettymyksen sietoa ja myös kykyä iloita.

 

4.2 “Oma valinta”

 Koira saa aistia tunnelmaa ja päättää osallistuuko ryhmätoimintaa vai ei. Ohjaajana hyväksyn koiran päätöksen. Ensimmäisellä kerralla koira osallistuu ja katselee läksyjen tekoa lattialla ja menee lopulta kirjojen päälle rapsuteltavaksi.             

 Toisella kerralla koira valitsee neljän oppilaan ryhmästä oppilaan, jonka jalkoihin menee nukkumaan. Myöhemmin kysyn oppilaalta, oliko jotenkin jännittynyt/ahdistunut olo. Kyllä, on vastaus. Koira tuli kertomaan, ei mitään hätää, vastasin.

Kolmannella kerralla koira ei halunnut osallistua vaan kävi nukkumaan. Vai onko kyse siitä, että koira kokee minun olevan niin rauhallinen ja tietävän kuinka toimin interventiotuokiossa, että se luottaa minuun ja voi jatkaa aamutorkkuja rauhassa.

Tämän harjoituksen tarkoituksena on oppia hyväksymään koiran oma päätös interventiossa. Koira ei joko halua osallistua harjoitukseen tai osallistuu, kun haluaa ja hyväksyä ne arvostaen koiran päätöstä. Tai, että koira tekee omia valinnan ja hyväksyä koiran tilanteenlukutaito.

 

4.3 Minävoimien vahvistaminen ja pettymyksen sieto

 

Koira pyöräyttää onnenpyörää. Räpsytin pysähtyy värin kohdalle, joka oppija on itselleen valinnut. Voittaja saa taluttaa koiran yläkäytävän matkan (ovet molemmissa

 

                                                                                                                                  8

 

päissä kiinni). Koira kulkee nätisti vierellä. Voittajalla vahva olo ja hävinnyt opettelee sietämään pettymystään.

Minätaitojen vahvistaminen on lempiaiheeni. Onnenpyörän pyöräytys on koiralle uusi taito, jonka se suorittaa mielellään ja oppijat jännittävät tulosta. Mukava yhdessäolon hetki. Tunteidenhallinnan opettelua ryhmäläisille.

 

                                                                                                                                    

4.4 Koiralenkillä ulkona                                                                                               

 

Kaksi oppijaa taluttaa koiraa vuorotellen “yksin” yhtä pitkän ajan (10 min.). Ohjaajana minulla toinen remmi. Vettä sataa, mutta mennään silti. Matkalla jutellaan miten Poju voi auttaa tunnilla, kun alkaa hermostuttaa.

Harjoituksen tarkoituksena jutella oppijoille vaikeista tunteista luokkatilanteessa. Keskustelua helpottaa koiran taluttaminen sijaistoimintona. Kävely sateessa oli oppijoista mukavaa metsäpolulla koulun vieressä. Ratkaisukeskinen tuokio luonnon ja koiran avulla.

 

 

4.5 Lukukoirana

 

Oppijat vuorotellen istuvat lattialla lukemassa kirjaa ja Poju istuu vieressä kuuntelemassa. Tämä onnistui muuten, mutta koira ei halunnut osallistua vaan siirtyi kauemmas.

Tarkoituksena tehdä lukutuokiosta mieleinen, koska kuuntelijana opettajan sijasta koira. Interventiota ei haitannut, vaikka koira ei istunutkaan vieressä vaan vetäytyi kauemmaksi. Tämä oli suurin oppi minulle tilanteessa. Interventio voi onnistua omista suunnitelmista huolimatta.

 

 

 

                                                                                                                                9

 

4.6  ”Korttikoira”

 

Oppijat tekevät koirakortit. Jokainen kiinnitti Poju-tarran korttiin. Ideana on, että kun oppijalle tulee vastoinkäyminen, hän miettii miten Poju ratkaisisi pulman. Kun keksii Pojun avulla ratkaisun ja toteuttaa sen, saa hakea luokanopettajalta tsemppitarran. Yksi oppijoista keskittyy huolelliseen lukemiseen, toinen kauniiseen käytökseen ja kolmas kunnioittamaan toisen henkilökohtaista tilaa. Mitä, jos huijaa, oppija kysyy. Ei saa huijata, koska Poju tietää.

Tämän harjoituksen tarkoituksena on minäpystyvyyden vahvistaminen ja ongelmaratkaisujen kehittäminen. Mielikuvaharjoituksen kautta voi pohtia oma käytöstään ja kyky ratkaista ne. Koira on ikään kuin ohjaa käytöstä haluttuun suuntaan. Onhan se mukavampaa, kun päätöksen tekee koira eikä itse. Harjoitusten myötä minäpystyvyys vahvistuu ja korttiin kertyy tarroja.

     

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                                                                    10

5. KOIRAN VAKUUTUSTURVA

                                                                                  

Poju-koiralla on Agria Koirarotuvakuutus. Vakuutus on hoitokuluvakuutus, joka korvaa koiran sairaudesta tai tapaturmasta muodostuneita hoitokuluja.

Poju-koiralla on Agrian Vastuuvakuutus. Vakuutus korvaa koiran aiheuttamia esine- tai henkilövahinkoja ulkopuolisille 85 000e saakka.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                                                                   11

6. KUVIA TOIMINNASTA                                                                                          

        

Yläkuvat interventioista. Alakuvat yläkoulun oppijoiden ja opettajan kohtaamisista.

        

 Interventioon osallistuneiden koiratarravihkoset.

 

                                                                                                                                   12

7. LUONNOS RYHMÄN PELISÄÄNNÖISTÄ                                                           

Yhteiset pelisäännöt

Sovitaan, että:

Lähestytään koiraa edestäpäin ja rauhallisesti. Anna käsi ensin nuuhkittavaksi.

Kysy Aulilta lupa koskea koiraan. Kosketa lempeästi, vaikka leuan alta.

Ollaan koiran luona yksi kerrallaan, jollei Auli sano jotain muuta.

Auli kertoo tempun, jonka voit tehdä koiran kanssa. Pyydä Aulilta herkku, jonka voit antaa koiralle.

Ulkoilutuksessa jokainen saa vuorollaan taluttaa yhtä pitkän matkan.

Jos koira ei halua tulla luokse tai lähtee lepäämään, anna koiran mennä. Koiraa ei saa pakottaa. 

Koira saattaa lipaista kättä tai kasvojasi. Se tarkoittaa tykkäämistä.

Älä anna koiralle koulutavaroita. Aulilla on koiralle leluja mukana.

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                                                                  13

8. LUONNOS OMASTA SPKT-TURVALLISUUSSUUNNITELMASTA                      

8.1Turvallisuussuunnitelma ohjaustunneille loka- joulukuu 2023

 

Koiraa ei saa repiä hännästä tai korvista, potkia eikä satuttaa millään muullakaan tavalla.

Jos koira haluaa levätä, se saa vetäytyä Auli-open osoittamaan paikkaan tai   muulle omalle paikalle. Tällöin koiraa ei saa häiritä.

                                                                                                                                Koiraa ei jätetä koskaan oppijoiden kanssa. Auli-ope on aina mukana.    

 Koiran työskentelytila on turvallinen koiralle = Aulin työtila.

 Koiratoiminnalle on rehtori Lassi Kilposen lupa.                                                                                                                                                 

  Koiran vakuutukset ja rokotukset ovat voimassa (Agria-vakuutus).

  Koiran hyvinvoinnista huolehditaan; raikasta vettä on saatavilla ja     käytetään tarpeillaan työpäivän aikana. Asialliset pannat, taluttimet, lelut.

 Pienryhmän kolme oppijaa Auli-ope hakee klo 8.30 ja palauttaa klo 9.15 omaan luokkaan. Koira ei seuraa mukana.

 Noudatetaan koulun yleistä turvallisuussuunnitelmaa. Koulun toimintasuunnitelmaa kirjattu Pojun liikkuma-alue yläkoulussa.

 

                                                                                                                                                14

8.2 Turvallisuussuunnitelman eettiset arvot: Aulin työpaikka on Pojulle tuttu. Olen tutustuttanut koiraa tiloihin viime keväästä asti. Poju tuntee työtilani, joka on turvapaikka, lepopaikka ja johon voi tulla vieraita ihmisiä vain, jos ovi on auki. Ryhmässä Poju on ryhmän täysvaltainen jäsen, jota täytyy kunnioittaa eikä kiusata tai satuttaa millään muotoa. Pojulla on oikeus vetäytyä ryhmästä ja huilata, jos siltä tuntuu. Pojulla on oikeus omaan ajatteluun ja minulla on oltava taito lukea koiraani.  Uskon, että molemmat luottamme toisiimme Rotuna cocker on miellyttämishaluinen ja aina joka paikassa (välillä rasittavaa, kun ei pääse eteenpäin, kun koira pyörii edessä että mihin suuntaan). Totta kai terve.

 

8.3 Riskiarviointiskaala:

vähäinen, keskiverto, suuri.

Työmatkat: riski keskiverto (koira kiinni turvavöissä; jonkin sortin kolari)

Piha: riski pieni (kynnen jääminen jumiin ulko-oven ritilikköön).

Raput: riski vähäinen (liukastuminen), riski kohtalainen/suuri (purkat, karkit ym. mitä nuoret roskanneet).

3.kerros: riski vähäinen (aina liikkuminen hihnassa Aulin kanssa). Riski kohtalainen/suuri (yllättävä tapahtuma, jota koira säikähtää ja käyttäytyy arvaamattomasti).

Lenkitys päivällä: riski vähäinen (Aulin kanssa metsikössä kytkettynä).