Lydnadsträning. Tottelevaisuustreenit.

Valpen i sitt nya hem

Pedagogista hevos- ja koiratoimintaa

Om oss

lördag 28 juni 2014

Vaeltaminen

Kun mietin vaeltamista tai pitkää maastoa, niin ensimmäisenä tuli Chrisse Fagerströmin kirja; "Ratsastajan vaellusopas" mieleen. Chrisse on kyllä legenda minun mielestäni näissä hevosjutuissa! Saiskohan verbaalisen lahjan saanut tytär Suski Fagerström (Mindriders) joskus houkuteltua dokumentoimaan hänen hiljaista tietoaan hevostelusta, ratsastuskoulun pitämisestä ja opettamisesta. Suskilla on itselläänkin elämänpitkä kokemus...



Huomioitavaa heviosesta:

-        hevonen näkee ihmistä paremmin pimeässä, vastaantuleva auton heijastaessa, hevosen silmien kestää kauemmin tottua, varaudu odottamalla antaa hevosen katsoa takaa tulevaa autoa avoväistössä. (Fagerström, C.(1996). Ratsastajan vaellusopas).


 Reittisuunnitelma

 Varusteet

-        heijastinliivit
-        taskulamppu
-        vyölaukku
-        puhelin
-        kypärä
-        turvaliivi
-         

Vetäjän merkit

            Tien ylitys

Turvallisuus



Vaeltaminen

Tarkista :

 vakuutukset
Ensiapukurssi

Teoriatunti edellisenä iltana
-        ruokinta, hoito (harjaus, kavioiden puhdistus, kengät)
-        solmut
-        ensin hevonen, sitten itse
-        käsimerkit
-        mitä taisainen tuki tarkoitta
-        kivet ja kannot sallittuja että pääsee selkään

Ratsastustunti:
-        ravia alamäkeen, kevyessä istunnassa, tasainen tuki

Hevosen valinta vaellukselle

-        kiltti ja yhteistyöhaluinen, rauhallinen ja maltillinen

Hevosen opettaminen vaeltamiseen



täytyy:
  1. antaa kiinni, alussa vaikka herkkuja käyttäen rapsutus
  2. antaa sitoa kiinni vieraaseen paikkaan, esim naruun joka on kahden puun välistä kiinni, ei liekaan, sotkeutuu helposti. Aloita pelkällä a) seisottamisella rauhallisella paikalla, b) sitten vieraissa ympäristöissä, c) karsinassa ovi auki, luutavahti kertoo että yksin ei ulos tulla d) narujen väliin kaurojen kanssa, e) narujen väliin heinän kanssa. Opeta ensin rauhalliselle hevoselle, joka sitten näyttää muille esim että vaaraa ei ole.
  3. antaa muitten kävellä ohi
  4. osata kulkea sivulla ja takana,
  5. sietää ääniä, dieselkoneen jyryä, putoava laatikko (missä kauroja),
  6. totutella satula laukkuun, viittaan,
  7. osata kiivetä ja laskeutua a) hyppäämättä b) puomien yli
  8. ravia alamäkeen, kevyessä istunnassa, tasainen tuki
  9. osata ylittää purot ja ojat a) rapisevan kankaan yli (pelkäävät usein mustapohjaisia enemmän kun vaaleapohjaisia.
(Fagerström, C.(1996). Ratsastajan vaellusopas).

Muuta, mitkä on hyvä opettaa:
-        ei saa kuopia
-        ruokaa odotetaan hiljaa. Jos meteli, sammuta valot puoli tuntia ennen ruuan jakoa, tai sano kolistelijalle ei.


Reittisuunnitelma

-        tavoitteena kokea puhdas ja kaunis luonto, sekä kokemuksia ja nähtävyyksiä
-        suunnittele reitit kehinä eri ilmansuuntiin, siten että yöpyminen suhteellisen lähellä tallia
-        oikaisureittien mahdollisuus; huoltoajot helpompia[A2] 
-        vaihtelevat, kauniit ja monipuoliset reitit
-        kartta ja matkailuopas, nähtävyydet, työpajat, tapahtumat
-        pistäytyminen, päivätauko tai yöpyminen
-        jemmoja vaatteita, juomia varten

ensin tiepainotteisia reittejä, myöhemmin metsäpolut kun tullaan tutuksi, hirviporukoista tiennäyttäjiä ja puhemieheksi maanomistajalta lupaa kysymään (Fagerström, 1996, ss. 7-8).


 Hevosen varusteet


-        Riimu (nailonia)
-        riimunaru, pidempi, joka sidotaan leuan ja niskan alle
-        vaellusköysi
-        kaurapussi, markiisikangas, halkaisijaltaan 23 cm, 30 cm kaulus, kaksi kolmiota alhaalta 12 cm 22 cm korkea ylhäältä 3 cm,
-        koko jyviä
-        satula, tarpeeksi suuri
-        satulalaukku, ei koskaan suoraan selälle, täytyy jäädä tyhjiö niin kuin  satulassakin. Painavat tavarat pohjalle, tavarat muovipusseihin, makuupussi taakse, sadetakki eteen
-        satulahuopa puuvillasta, esim mattoja 80 x 150 cm, pistä kokonaan sään yli
-        puhdistetaan käytön jälkeen

Ratsastajan varusteet
ei reppua
flanellipusero on hyvä
sadetakki
vyötärölaukku missä kamera, aurinkovoide, kampa hirvikärpästen varalta,
uimapuku, pyyhe
puukko

-        hyvin sisääajetut vanhat varusteet
-        puuvillaa alle, villaa illaksi
-        pari flanellipuseroa, ohut ja paksumpi
-        kaulahuivi
-        verkkapuku
-        näppylähanskat
-        makuupussi
-        hammasharja ja tahnaa


Taukopaikat
-        suunnittele ett päätauko 2/3 matkasta
-        vanha riihi, lato, navetta,
-        myös kunnan tai metsähallituksen kohteissa jos kysyy luvan
-        maalaistupa
-        jemmoja: hedelmäkori, suklaata, karkkipussi, …

Vetäjä kertoo:
-        ohjat kaulalla
-        jalustimet ylös
-        löysätään satulavyö neljällä reijällä
-        avataan riimunnari niin että se tulee ohjien välistä
-        kaurapussi irroteaan
-        talutetaan paikalleen yksi kerrallaan
-        vetosolmulla kiinni
Katso että kaikki osaavat kiinnittää hevoset oikeaoppisesti



-        suitset pois
-        kaurapussi päähän
-        tauolle tarvittavat tavarat
-        ja katso että heppa pystyy syömään

-tunnin taukoa varten ei oteta satulaa pois, hiertää vaan hikistä selkää


 Kenttätalli
suoja ötököiltä yöksi, suoja sateelta


Retkiruuat

-        kunnon aamupala: ruisleipä, munvoi, kinkut
-        taukoeväät; sukkiin pujotetut omenat ja appelsiinit
-        suklaapatukat ensin pakkaseen
-        trangia piilossa valmiina metsässä
-        pullat kylminä
-        sämpylät ja reissumiehet
-        levitteitä mingrip pusseihin: munavoi (pakasta ennen)
-        savustuslaatikot
-        muurinpohjapannuttikkupullat

Vahingon sattuessa

murtumat:

vetäjällä:
ensiapupakkaus: kyypakkaus (ampiais, kyy) , antiseptinen savet, bacimycin pulveri, laastari, jalka pinteli nyrjähdyksiin, joustinside polvien nivelside ja kierukka vaivat (- muista roikottaa jalkoja välillä), burana ja panadol, ripuli ja ummetuslääke
-        Pitkä paksu köysi mihin sidotaan hevoset (ei puihin, tallovat ja jyrsivät), millä voi myös hinata vastahakoista heppaa




- Jos kenkä tippuu
jos vaaleakavioiselta tippuu kenkä, kannattaa kengittää heti, mustakavioinen pärjää päivän
jos seinästä lohkeaa fliisua on syytä viilalla tasoittaa
heijastinliivit
taskulamppu


  Lauluja nuotiolla






Vetäjän rooli
Vastuulla:
-        hevoset, varusteet, reitit, liikennetilanteista
-        rats itse taloudellisesti
-        iloinen, muistaa vitsit ja kaskut n nauraa varsinkin itselleen, luontotietous; nimi, vanha uskomusta, tarua, tapahtumaa, erikoisuutta, määritelmää, pesintää
-        ujot ja eri persoonallisuudet,
-        myötäelää väsymys ja kolotus lähtemättä mukaan,
-        kiitos ja kannustus
-        avulias (antaa kuvan avuliaisuudesta)



  Mitä osallistujilta vaaditaan
- peruskunto




Maastossa ratsastaminen

Maastossa ratsastus on usein kivaa ja kehittävää. Hevoset liikkuvat tarmokkaammin eteenpäin ja ovat valppaita eri tavalla. Usein tylsistynyt hevonen oikein herää kun pääsee maastoon. Hevoset ovat kuitenkin yksilöitä ja niiden suhtautuminen maastoiluun voiu vaihdella, varsinkin jos täytyy lähteä yksin. 

Jos et jaksa lukea koko juttua, voit tarkistaa tärkeimmät tästä ;). Selitykset tekstiosassa.

Tarkistuslista:

  • Tarkista vakuutukset ja sopimukset
  • Kypärä, hanskat, liivi, ratsastusjalkineet, 
  • Huomiovarustus kuten huomioliivi, huomioloimi tai huopa, heijastinsuojat ym. Lamput.
  • Yleensä jalustin 1-2 reikää lyhyempi.
  • EI laukkaa kotiinpäin, ei kiitolaukkaa, ei laukkaa samoissa paikoissa. Vältä myös avoimia alueita kuten peltoja. 
  • Ratsukko ei koskaan saa ohittaa riviä tai edellistä ratsastajaa. 
  • Hevosen mitta ratsukkojen välissä. Suurempaa välimatkaa ei saa jättää esim laukatakseen kiinni edellä olevat.
  • Kakat siivotaan matkalla tai jälkeenpäin. 
  • Reitti ja tempo kokemattomamman hevosen tai ratsastajan mukaan. 
  • Letkassa selkeät käsimerkit eteen, pysähdys ja käännökset. Ääni ei usein kuulu taakse ja viimeisillä letkassa on yleensä tekemistä pysyä mukana.
  • Letkassa kokenut eteen ja viimeiseksi.
  • Puhelin ja raippa mukaan, talvella myös kaviokoukku. Pidemmälle retkelle riimunnaru. 
  • Ratsukkoon pätee ajoneuvon säännöt liikenteessä ja kuuluu seurata ajoneuvolakia.

  • Jokainen ratsastuskerta on hevoselle oppimiskokemus, myös ei toivotut asiat.
  • SOVI saako pitää ruokailutaukoja,


Vakuutukset ja sopimukset



Varusteet


Kypärä, hanskat, liivi, ratsastusjalkineet ja raippa sekä puhelin. Puhelimeen voi valmiiksi ladat find-me appi. Älypuhelimesta löytyy kartat ja reitit, mikä on aika kätevää. 

Huomiovarustus kuten huomioliivi, huomioloimi tai huopa, heijastinsuojat ym. Lamput.

Vältä isoja kömpelöjä takkeja,ja löysiä kaulaliinoja jotka voivat jäädä kiinni vaikka puunoksiin. Vältä myös korvakoruja ja muuta jotka voivat tarttua tiheikössä.

Pidemmälle reissuille kannattaa ottaa riimunnaru mukaan. Talvisin kannattaa ottaa kaviokoukku mukaan. Ainakin täälläpäin näitä tilsakelejä on useammin kuin puuterilunta.

Yleiset ohjeet

Yleensä jalustin 1-2 reikää lyhyempi.

Itse aloittaisin kentällä käynnissä, jotta voin tarkistaa että satulavyö on sopivan kireä ennenkluin lähden maastoon. Jos tuntuu että on turvallinen hevonen ja ympäristö, alkukäynti voi toki tehdä maastossakin. Ja voihan aina tehdä tuplacheckaus.

EI laukkaa kotiinpäin, ei kiitolaukkaa, ei laukkaa samoissa paikoissa. Vältä myös avoimia alueita kuten peltoja.

Pidempi letka tai yhdessä kaverin kanssa

Ennen kuin lähdetään maastoon sovitaan marssijärjestys. Letkassa kokenein ratsukko menee eteen ja viimeisenä on myös hyvä olla kokeneempi ratsukko. Jos ensimmäinen hevonen on levoton tai keksii jotain, muillekin tulee ongelmia. Viimeisenä ei ole niin helppo tulla kun ensin ajattelisi, että sen kun seuraa. Usein letka venyy ja viimeisille tulee kiire. Viimeisten täytyy pitää huoli siitä että ei säikäytä letkaa takaapäin, ei ohita, ei jää liikaa jälkeen jolloin hevoset voivat hermostua. Viimeisellä on myös aitiopaikka seurata miten edellämenijöllä sujuu. Keskellä letkassa kulkevat hevoset ovat hyvä laittaa sellaiseen järjestykseen että kaverit lähellä toisiaan ja epävarmalle turvallinen kaveri eteen (ja taakse) jos mahdollista. 

Perussääntö on että ratsukko ei saa koskaan ohittaa riviä tai edellistä ratsastajaa. Ohittaminen voi herättää hevosilla pakovietin ja sitten mennään kovaa. Yleensä ohittava ja ohitettu eivät lopulta tiedä mikä tuli, sitä mennään jo varmuuden vuoksi. Yleensä sanotaan että pillastunut hevonen menee sen 500m päättömänä kunnes pysähtyy. 

Hevosen mitta ratsukkojen välissä on hyvä. Hevoset voivat potkaista maastossakin. 
Tahallaan ei saa jättää pidempää välimatkaa, esim laukatakseen kiinni edellä olevat samasta syystä. 

Reitti ja tempo valitaan sään, liikenteen, pohjan sekä kokemattomamman hevosen tai ratsastajan mukaan. Sinun tulisi reittiä suunnitellessa huomioida kelirikko, liukkaus, märkyys, jää, hiihtoladut ym. Kelirikon aikaan hevonen voi astua kuoppaan ja katkaista jalkansa tai kaatua niskoilleen. Käynnissä tilanne voi jopa naurattaa kun tippuu hevosen (niinkun mun pojalle kävi), mutta alamäessä laukatessa voi jommallekummale käydä huonostikin. Itsellä kävi uskomaton onni kerran pitkällä vaelluksella, kun hevonen pyörähti alamäkeä laukatessa. Satuin lentämään suoraan jaloilleni, ja taputin pölyt housuista ja se oli siinä. Hevonen selvisi loukkaantumatta, mutta tilanne oli oikeasti todella läheltä piti. Pahimmassa tapauksessa se olisi pitänyt lopettaa siihen paikkaan. (Nyt tuli kauhea olo).

Rauhallinen meno on parasta hevosen lihaksille. Matkaavoittava käynti, rauhallinen ravi (maastossa se on silti matkaavoittavampi kuin kentällä) ja laukat esimerkiksi metsäpoluilla tai ylämäkeen. Laukassa täytyy myös huomioida muu liikenne. Vältä laukkaamista kotiinpäin tai avaralla pellolla.

On hyvä huomioida että lumen alla voi olla liukasta ja että tilsat pahentavat tilannetta. Silloin ei edes hokit auta. On kuitenkin parempi pyytää kunnollista käyntiä, kuin hiippailla. Usein liukkaalla sitä rupeaa varomaan, mikä lyhentää hevosen askelta ja jotkut oikein astuu tilsoja itselleen. Jos kävelee kunnolla eteen, tilsat lentää vauhdissa. Kunnon hokit auttavat aika hyvin liukkaalla. Hevosen paino auttaa hokkeja tarttumaan jäähän, jolloin hevonen kävelee varmemmin kuin ratsastaja itse. 

Tilsat ovat oikein maanvaiva. Kuitenkin lanatut ja tampatut tiet helpottavat liikuttamista tilsaaikaan. Pahimmillaan tilsoja voi muodostua jopa hiekasta ratsastuskentällä.


Letkassa annetaan selkeät käsimerkit eteen, pysähdys ja käännökset. Ääni ei usein kuulu taakse ja viimeisillä letkassa on yleensä tekemistä pysyä mukana.

Kotimatkan loppuosa käynnissä, onhan se myös loppukävely. 

Kakat siivotaan matkalla tai jälkeenpäin. 

MITEN reagoida yllättävissä tilanteissa



Totuta hevonen maastoiluun

  •  puhelimeen, 
  • autoihin ja peräkärryihin
  • pyöriin
  • mopoihin, traktoreihin, mönkijään, kaivinkoneeseen, kuormaautoon, asuntoautoon ...
  • postilaatikot, pressut, koirat, lastenvaunut, liput...



 Vetäjän merkit

 Tien ylitys


Esimerkki maasatosta mikä on jäänyt mieleen

Lasolan rustholli on  ollut  saman suvun omistuksessa vuodesta 1609. Ruotsin vallan aikana rustholli sai
verovapauden varustamalla kruunulle tarvittaessa  sotaan  vähintään yhden hevosen ja miehen. Pian 400
vuotta vanhan ratsutilamme  perinteet ulottuvat siis satojen  vuosien taakse. Suomenhevoset tekivät Laso-
lassa pelto- ja metsätöitä aina  1970-luvulle saakka, kunnes  ratsuhevoset  palasivat  tilalle harrastuskäyt-
töön kymmenen vuotta sitten.

 Islanninhevosratsastus  aloitettiin  Lasolassa  vuonna  1993  ja  tilan  emännän  Minna  Hitosen  johdolla
Minnan Maastotalli saavuttikin johtavan  aseman  eteläsuomalaisten  maastovaeltajien  ja issikkaharrasta-
jien keskuudessa. Kymmenen viime vuoden aikana rusthollissa on käynyt satoja alan harrastajia ja yritys-
asiakkaita. Kotimaisten asiakkaiden lisäksi mm. Finnair markkinoi Kuninkaantien varrella sijaitsevaa issik-
katallia harrastuskohteena ulkomaalaisille asiakkaille. Kauniita muistoja synnyttävillä maastovaelluksillam-
me ovat käyneet niin eurooppalaiset, amerikkalaiset kuin  aasialaiset  asiakkaat  kaukaisesta  Australiasta
saakka.

 Yhden kesän tauon jälkeen Maastotalli  on  nyt  uudistanut toimintaansa ja aloittaa uusin voimin 1.9.2003.
Tule nauttimaan rentouttavista vaelluksista iki-ihanilla issikoilla historiallisen Kuninkaantien ja Länsi-Uuden-
maan kauniissa maasto- ja järvimaisemissa! Tölttäilemme ja laukkailemme  ratsastajien taidon mukaan jär-
venrannoilla ja rauhallisilla kylä- ja  metsäteillä  sekä  rusthollin  omia pelto- ja metsäteitä pitkin. Valaistulla
kentällä järjestämme  ympäri  vuoden  askellajitunteja sekä -kursseja alan harrastajille. Tule siis oppimaan
lisää askellajiratsastuksen saloista! Koulutamme ja kasvatamme jatkuvasti omia varsoja ja pidämme myös
oikein hyvää huolta yksityisomistajien hevosista ja varsoista. Ajomatka Helsingistä on vain 80 kilometriä ja
kestää esim. Kehä I:ltä Turun moottoritietä pitkin alle tunnin. Matka Lohjalta, Karjaalta, Tammisaaresta ja
Salosta on noin puoli tuntia.
Sivun alkuun

Maastot

 Läntinen Uusimaa tarjoaa vaeltajalle mahtavia maisemia, jotka vaihtelevat jyrkästi: on jylhiä kallioita, toinen
toistaan kauniimpia harjuja ja mitä vehmaimpia laaksoja. Mistä voisikaan löytää vehreämpää maisemakuvaa
kuin Karjalohjalta tai Fiskarsista. Historia on jättänyt alueelle omat jälkensä. Tiesitkö, että ensimmäisten kar-
jalohjalaisten  sanottiin olleen jättiläisiä ja hiisiä? Joka  tapauksessa  läntisen  Uudenmaan menneisyydellä on
oma, tärkeä merkityksensä koko Suomen historiassa. Kuninkaantie  on  oma lukunsa. Pohjolan tärkein mat-
kailureitti, joka noudattelee vanhaa postitien linjaa. Maastotalli Lasola on Kuninkaantien varrella, lähde Sinä-
kin ratsastamaan kuningas Kustaa Vaasan ja Aleksanteri II:n jalanjäljille!

 Sakari Topelius kirjoitti Maamme-kirjassaan: "Salpausselän  pohjoispuolella  on  Karjalohjan  pitäjä,  seutu,
joka on täynnä vuoria, järviä, mäkiä ja hiekkaisia harjuja.  Tämä muutoin kova ja ankara Suomen luonto on
heitellyt runsaalla kädellään lahjojaan näihin onnellisiin laaksoihin. Täällä ei ole koskaan hallaa. Täällä menes-
tyvät monet jalompien hedelmäpuiden lajit ja harvinaiset kasvit: kasvi- ja eläinkunta näyttää täällä rehoittavan
kauniimpana kuin muualla maassamme." Topeliaanisen idyllin tavoittaa Karjalohjalta yhä vieläkin. Merkittävä
osa Etelä-Suomen järvialueesta on Karjalohjan rajojen sisäpuolella. Neljäsosa kunnan pinta-alasta onkin jär-
viä, joista suurimmat ovat Etelä-Suomen suurin järvi, Lohjanjärvi ja kirkasvetinen Puujärvi.

 Maastotallin retkillään ja vaelluksillaan käyttämät reitit sijaitsevat näissä Länsi-Uudenmaan ja Salpausselän /
Lohjanharjun kauniissa maasto- ja järvimaisemissa, joita  leimaavat  männikköiset harjut ja rehevät rantaleh-
dot. Tölttäilemme ja laukkailemme ratsastajien taidon  mukaan  historiallisella  Kuninkaantiellä ja sen välittö-
mässä tuntumassa rauhallisia kylä- ja metsäteitä pitkin ja käymme läpi vanhojen uusmaalaisten maaseutu- ja
ruukkikylien. Maastoretkillä poikkeamme  Lohjanjärven,  Karjalohjan Puujärven ja Fiskarsiin johtavien reit-
tien varrella sijaitsevien pienempien järvien rannoille ja käytämme  rusthollin  omia  pelto- ja metsäteitä sekä
poikkeamme tunnelmallisiin havupuumetsiin.

Sivun alkuun

Talli ja tilan muut rakennukset

 Vanhan sukutilan päärakennus on rakennettu vuonna 1845 ja  peruskorjattiin  museoviraston suojeltavana
kohteena huolellisesti vuosina 1986-92. Samoin museoviraston suojeluksessa on 1888 rakennettu viljama-
kasiini. Päärakennuksen lisäksi  tilalla on  yksityiskäytössä kaksi muuta asuinrakennusta ja rantasauna sekä
yhteensä viisi ns. talousrakennusta. Näistä vanha  1950-luvulla  suomenhevosille ja lehmille rakennettu talli-
rakennus peruskorjattiin  islanninhevosten  tullessa Lasolaan v. 1993. Tallia laajennettiin ja ns. uusi puoli ra-
kennettiin vuosina 1997-98.  Tallissa  on  karsinapaikkoja  nykyään  18; "vanhan" tallin kolmestatoista kar-
sinasta neljä on alun perin mitoitettu isoille hevosille ja ne sopivat erittäin tilavina hyvin varsomiseen. Näiden
lisäksi laajennuksessa  tehtiin  5  lisäkarsinaa,  joista  neljä  tehtiin  tilaviksi  varsomiskarsinoiksi. Jokaisessa
boksissa on oma juoma-automaatti. Käytössä on myös kolme pihattoa,  joissa  erityisesti varsojen on hyvä
kasvaa laumoissa. Tallissa on vesiboksi ja talliin tulee myös lämmin vesi. Satulahuoneita on kaksi, joista toi-
nen on  yksityishevosten omistajille ja toinen tallin omille hevosille. Yksityishevosomistajien käytössä olevas-
ta satulahuoneesta löytyy myös lukittavat kaapit varusteita varten. Loimien kuivatukseen on tehty erillinen ti-
la. Valaistu ja aidattu hiekkakenttä (25 x 40 metriä) on kätevästi tallin vieressä.

Sivun alkuun

Laitumet ja tarhat

 Avarat luomulaitumet sijaitsevat tallin lähettyvillä. Myös tallin välittömässä läheisyydessä sijaitsevat varsalai-
tumet ovat avarat issikkavarsojen kasvaa islantilaisen luonteensa mukaisiksi. Lasolan tilalla on peltoa yli 50
hehtaaria, joita viljellään luonnonmukaisesti heinänurmena ja laitumina. Laitumia vaihdellaan vuosittain EU:n
hyväksymän laidun- ja nurmilohkojen viljelykierron mukaan. Tila tuottaa kaiken oman kuiva- ja säilörehun-
sa ja sertifioitua luomuheinää riittääkin hyvin myyntiin asti. Talvitarhat sijoitamme mahdollisimman lähelle tal-
lia käytännöllisyyden takia.





måndag 23 juni 2014

lördag 21 juni 2014

På bete






Några kom-i-håg inför bete:

 

Val av plats

  • Hur stort område är det fråga om? 
  • Hur långt kan betet räcka? 
  • Ofta räknar man med minimum på 1/2 ha per häst.
  • Finns det el-uttag i närheten eller behövs ackumulator.
  • Hur lätt/svårt är det att besöka hästarna?
  • Hur få vatten till hästarna?
  • Finns det faromoment i närheten? Trafik, vild-djur, bebyggelse eller nyfikna människor som kan mata hästarna med opassande föda? 
  • Finns det vattenbrunn i närheten som leder till bosättning. Vattenbrunnens ägare kan ha önskemål om avstånd till hagen.

För mig är det optimalt om betet ger hästarna möjlighet att:
  • vandra i kuperad terräng, 
  • söka skydd under träd, ett djurskydd eller gå ut och in i stallet
     








Beteshagen

  • val av el, vägguttag eller ackumulator. Hur ställa i ordning elen?
  • val av staket; trästolpar, plaststolpar, 
  • band... Hur många lager av band?
  • portöppning
  • saltsten 
  • mineralsten (eller kommer hästarna att fodras dagligen med extra foder?)
  • vattentunnor? Stora ämbar, badkar eller annat?
  • varningskyltar för el
  • finns det skydd för hästarna; djurskydd, skog eller skogsdunge. 
  • Finns det möjlighet att sköta en sjuk häst i närheten?
  • ev. varning för att mata


Förbered hästen för bete

  • vänj hästen vid grönt gradvis. Vi brukar starta med att hästarna får äta lite grönt nästan varje dag hela maj. 
  • Ta reda på hästens historia gällande hälsa. Finns det ökad risk för kolik eller andra sjukdomar? Hurudant bete passar bäst, magert eller rikt? Ökar t ex kolikrisken med vissa växter? Vi har finska hästar av ponnystorlek som äter ponnyportioner även om de räknas som hästar.
  • Kommer hästen att vara i stor flock med många främmande hästar eller med sina närmaste kompisar. I stor flock önskar vi att alla hästarna är utan skor (åtminstone bak)
  • Hovarna kan vara bra att ses över innan betet



Första veckan på bete

  • I år valde vi att låta hästarna beta på en del av hagen, inte hela, från början. Med detta strävade vi efter att påbörja betet försiktigt och undvika att hästarna trampar ner hela betesområdet i sin sökning av godbitar i gräset. Detta lyckades bra i år. Hästarna var mycket sparsamma med betet och till exempel bajsade bara på ett ställe i hagen.  Vi ökade sedan hagens storlek gradvis.
 

Första dagen på bete

  • Vi planerade första dagen så att vi tänkte noga efter i vilken ordning hästarna fördes till hagen. Vi hade inte möjlighet att föra alla på en gång. Vi valde att ta äldst och yngst först, mellan sist. Detta visade visade sig fungera.

  • Hästarna kan bli väldigt hoppiga och glada när man för ut dem första gången. 
 

Att lämna hästen i hagen

  • Om vi är flera så gör alla följande på samma gång. Vi väntar tills alla är klara!

  1. Vänd hästens huvud mot porten. 
  2. Be den sänka huvudet och lugna sig.  Ta loss grimskaftet. Håll fortfarande i grimman och vänta på att de andra fått loss grimskaftet.
  3. Släpp hästarna fria och ta ett steg bakåt mot porten.
  4. Detta för att människan ska hinna bort ur vägen innan hoppandet börjar :) 
  5. Det blir också en fin vana senare, hästarna lär sig att inte rusa, utan stannar och väntar på att få gå









Att hämta hästen från bete

Några betesbilder tagna av Li under hästverksamhetslägret 2014:











Vi för hästarna på höstbete